Helsingin yliopisto
Palomiehen työ mielletään usein toiminnalliseksi ja fyysiseksi, mitä se pääasiassa onkin. Nykypäivänä kuitenkaan edes palomiehet eivät selviä työpäivästä ilman tekstejä. Palomiehen ammatissa tekstien parissa työskenteleminen painottuu lukemiseen ja tulkintaan. Palomies Janne Granqvist avaa ammattiaan tekstien parissa tehtävän työn näkökulmasta.
Palomiehen ammatti on yleisen käsityksen mukaisesti varsin toiminnallinen. Espoossa Leppävaaran pelastuslaitoksella työskentelevän Janne Granqvistin mukaan palomiehen työssä kasvokkainen vuorovaikutus on kaiken a ja o. Paloasemalla tehdään töitä toki tekstienkin parissa, mutta teksteille ei ole aikaa silloin, kun roihuaa.
Tekstien kanssa palomiehet työskentelevät hälytystehtävien ulkopuolella. Palomies saattaa työpäivän aikana esimerkiksi käydä läpi sähköposteja, opiskella uusia koulutussisältöjä, seurata palokunnan komennusluetteloa tai tutkia palohälytysten esitietoja. Varsinaista tekstin tuottamista tehdään vähemmän. Mikäli palomies toimii ensihoidossa, työhön sisältyy myös kirjaamista.
Palomiehen arki on tiedotteiden, toimintaohjeiden ja esitietojen tulkintaa
Granqvistin mukaan tekstien parissa työskentely painottuu paloasemalle. Etenkin tekstien tulkinta ja sisältöjen nopea omaksuminen korostuvat työssä. ”Kyllä me tekstien osalta paljon ollaan saavana osapuolena”, Granqvist summaa.
Keskeisimmät tekstit palomiehen työssä ovat sähköpostitse saapuvat tiedotteet ja toimintaohjeet. Niiden sisäistäminen on tärkeää, jotta kaikilla vuorossa olevilla palomiehillä on ajantasaista tietoa esimerkiksi toimintaohjeiden muutoksista ja täydennyksistä. Sähköpostitse saapuvat tiedot onkin usein heti sovellettava käytäntöön.
Koska tiedotus ja toimintaohjeiden välitys on siirtynyt sähköpostiin, sisältyy sähköpostien läpikäymistä nykyisin palomiehen jokaiseen työvuoroon. ”Viisitoista vuotta sitten ei palomies voinut kuvitellakaan jonain päivänä istuvansa tuossa koneella”, Granqvist toteaa. Digitalisaation myötä tekstien määrä onkin vuosien saatossa kasvanut. Tietokoneen ääreen ovat siirtyneet tiedotuksen lisäksi myös täydennyskoulutukset ja tietoturvatentit. Ennen koulutukset olivat käytännön harjoitusta, nykyisin enemmän teoriaa. ”Unelma harjoittelemisesta on, että harjoittelet konkreettisesti. Nykyään koulutukset ovat hyvin paljon menneet siihen, että katsot ruudulta”, Granqvist kertoo.
Palomiehen tärkeimpiin teksteihin kuuluu myös komennusluettelo, joka käytännössä tarkoittaa esimiehen laatimaa virallista työnjakodokumenttia. Siitä luetaan palokunnan päiväkohtaiset työvuorot ja kunkin pelastajan oma paikka yksikössä: esimerkiksi Granqvist on haastattelupäivänä savusukeltaja n:o 2. Komennusluettelo löytyy kirjallisena paloaseman aulasta ja yhtä lailla digitaalisesti. Se sisältää tärkeää tietoa paitsi palomiehille myös muille viranomaisille. ”Komennusluettelo on niin virallinen asiakirja, että se pitää lain mukaan säilyttää ties kuinka pitkään”, Granqvist kertoo. Jos joku tulee vuosien päästä kysymään, kuka tässä vuorossa on ollut töissä, tiedon pitää löytyä.
Vaikka tekstien tulkinta ja vastaanottaminen painottuvat paloasemalle, yhdessä tilanteessa palomieskin vastaanottaa tekstejä aseman ulkopuolella: hälytystehtävien kuulutuksista saapuu palomiesten puhelimiin kooste eli niin kutsutut esitiedot. Itse kohteessa palomies ei tee kirjauksia – siellä keskitytään pelkkään hälytystehtävään.
Palomiehen tuottama teksti on tiivistä ja täsmällistä
Usein palomiehet suorittavat osan työvuoroistaan ensihoidon tehtävissä – Granqvistillakin on ensihoidosta kahdenkymmenen vuoden kokemus. Palomiehen tehtäviin verrattuna ensihoitotyöhön sisältyy enemmän kirjoittamista, sillä jokainen tehty työ on kirjattava sähköiseen järjestelmään. “Jos mittaat verenpaineet potilaalta, muttet kirjaa, niin sä et ole mitannut niitä”, Granqvist selventää. Lisäksi kirjaamiseen sisältyy selkeä työnjako: toinen ambulanssissa työskentelevä tutkii potilaan, ja toisen vastuulla on potilaan haastatteleminen ja kirjausten tekeminen potilastietojärjestelmään.
Kirjaamisessa tarvittava tekstilaji, joka työntekijän tulee hallita, on sähköinen potilastietolomake. Lomaketta täytettäessä kirjausten selkeys ja ymmärrettävyys on ensiarvoisen tärkeää. Lisäksi on tärkeää osata poimia lomakkeeseen oleelliset tiedot. Vaikka sähköisessä potilastietolomakkeessa on valmiita kysymyksiä, ei samankaltaisten kysymysten alle ole syytä kirjoittaa samaa tietoa kahdesti. Granqvistin mukaan kirjausten kohdalla voidaankin jo puhua “taidosta olla kirjoittamatta”. “Kirjoita vain se, mikä on oleellista”, Granqvist linjaa.
Granqvistin mukaan tekstien parissa työskentely ei korostu palomiehen koulutuksessa, vaikka tekstien kanssa toimiminen onkin luonnollinen osa valmistumisen jälkeistä työarkea. Koska palomiehet toimivat paljon ihmisten henkeä ja terveyttä koskevien kysymysten äärellä, on sekä kirjoitetun tiedon vastaanottaminen että sen omaksuminen tärkeä osa palomiehen ammattitaitoa.
Jenni Boginski, Wilma Linna, Elisa Nuutinen, Liisa Pöntinen ja Enni Saukkonen