Helsingin yliopisto
Personal trainer Susan Haakana seuraa työssään alan ammattilaisten kirjoittamia tekstejä ja viestii asiakkaiden kanssa. Bloginsa sisällöt hän haluaa aina suunnata “taviksille” fitness-ammattilaisten sijaan: tavoitteena on innostaa ihmisiä liikkumaan.
Vaikka tekstien parissa työskentely ei vie paljoa aikaa personal trainerin työpäivästä, se on tärkeä osa ammatin työnkuvaa. Susan Haakana kertoo muun muassa lukevansa alaansa liittyvää kirjallisuutta ja somesisältöjä, seuraavansa kollegoiden julkaisuja sekä kirjoittavansa itsekin alaan liittyvää blogia. Tärkeää on tietysti myös viestiä asiakkaiden kanssa.
Tiedon tuottamisen osalta Haakana pitää tärkeänä, että tekstit ovat helposti lähestyttäviä ja niissä esitetään oikeaa tietoa. Hyvinvointia koskevaa sisältöä olisi syytä myös kuluttaa kriittisesti. Esimerkiksi alalle kouluttautumattomien somevaikuttajien sisällöissä tieto saattaa olla virheellistä.
”Hymiöt heiluu!”
Olennainen osa personal trainerin ammattiin kuuluvaa tekstien tuottamista on asiakkaille viestiminen. Tärkeässä roolissa on valmennustyökalu, jonka avulla Haakana jakaa ohjeita asiakkailleen ja on yhteydessä heihin. Uusien asiakkaiden kanssa viestiminen alkaa kuitenkin aina sähköpostitse.
Sähköpostitse tapahtuvan ensikontaktin tyyli eroaa valmennustyökalussa ja sosiaalisessa mediassa lähetetyistä viesteistä: “Ei voi olla niin rentona ja letkeänä, kun tulee uusi asiakas ja vielä tutustuu”, Haakana pohtii. Myös asiakkaan puolelta sävy muuttuu heti, kun on kerran nähty. Tapaamisen jälkeen käyttöön otetaan valmennustyökalu. Mitä kauemmin asiakkaan kanssa on työskennellyt, sitä rennommaksi viestiminen muuttuu. “Hymiöt heiluu!” Haakana hassuttelee.
Haakanalla on tapana pyhittää maanantait kirjallisille töille, jolloin hänellä saattaa vierähtää useampi tunti treeniohjelmien ja muun ohjeistuksen tuottamisen parissa. Aikaa kuluu sitä enemmän, mitä enemmän asiakkaita on.
Tavoitteena innostaa liikkumaan
Haakanan kirjoittama hyvinvointiin ja liikkumiseen keskittyvä Time to Fit -blogi on suunnattu “taviksille” ja kaikille aiheesta kiinnostuneille. Blogissa jaetaan esimerkiksi ruokavalioon, oikeaoppiseen treenaamiseen ja palautumiseen liittyviä vinkkejä. Blogi tai muu sosiaalinen media voi toimia personal trainerin tärkeänä mainostuskanavana. Tekstin pitää olla siis kiinnostavaa. Jos blogiteksti sisältää liikaa ammattisanastoa ja keskittyy vain tekniseen puoleen, se ei tavoita lukijoita.
Tärkeää kirjoittamisessa ovat yleensäkin oma tunne ja ajatukset. “Lähden tekstissä aina liikkeelle omasta tunteesta ja käytän kieltä, jota on helppo ymmärtää. En käytä ammattisanastoa selventämättä sitä”, Haakana kuvailee. Blogin tavoite on, että ihmiset innostuisivat liikkumaan, ja ymmärrettäisiin, kuinka tärkeä valmentajan rooli kuntosaliharjoittelussa on. “Ei kukaan lähde hevosenkaan selkään ilman valmennusta”, Haakana vertaa.
Faktantarkistusta ja markkinointia
Alan kirjallisuuden lukeminen auttaa Haakanaa kehittymään työssään. “Luen tietysti paljon julkaisuja alalta, ja aikanaan, kun oli vielä olemassa alan printtilehtiä, luin niitä.” Kollegoiden tekstejä Haakana seuraa paljon esimerkiksi Facebookista, sillä sinne tuotetaan pidempiä ja asiallisempia tekstejä. Erityisesti Haakana seuraa entisen valmentajansa tekstejä, sillä tämä on Haakanan mukaan todellinen ammattilainen ja kirjoittaa selkeästi ja hyvin. Haakana myös korostaa lukemisen yhteyttä kirjoittamiseen: “Mitä enemmän luet, sitä enemmän pystyt tuottamaan tekstiä.”
Haakana kertoo tekstitaitojensa olevan pitkälti itse opittuja: “Ei koulutuksessa perehdytty tällaiseen, paitsi markkinointiin ja someen.” Vajaan vuoden mittaisesta Trainer4You -koulutuksesta Haakana valmistui ensin hyvinvointivalmentajaksi ja lopulta personal traineriksi. Koulutus on tiivis, eikä aikaa erilliseen tekstitaitojen harjoitteluun ole, vaikka PT:n arjessa myös tekstitaidot ovat nousseet tärkeäksi osaamisalueeksi. Haakana pohtiikin, onkohan linja nykyään markkinointipainotteisempi kuin ennen, ovathan myynti ja markkinointi olennaisia osia PT:n työtä.
Haakanan mielestä hyvinvointia koskevaa tietoa olisi aina syytä arvioida tarkasti. PT ei ole suojeltu nimike, joten kuka tahansa voi sanoa olevansa valmentaja. Kriittinen suhtautuminen luettuun ja tuotettavaan tekstiin onkin tärkeä taito personal trainerin ammatissa. “Ei mututuntumaa”, Haakana korostaa. Hän toivoo, että alan ammattilaiset pysähtyisivät ajattelemaan ja tarkistaisivat faktat ennen asiakkaiden kysymyksiin vastaamista.
Hilma Kupiainen, Ellamari Perttu, Susanna Pyrhönen, Meri Tuuli Tilli ja Henni Tukiainen
