Helsingin yliopisto
Kansanedustajan työnkuvaan kuuluu pitää erilaisia puheita yhteiskunnallisesti tärkeistä aiheista. Puheet eivät kuitenkaan synny tyhjiössä, vaan niitä varten tehdään monipuolista taustatyötä. Puheiden valmistelussa myös tekstitaitojen merkitys korostuu. Elisa Gebhard toimii ensimmäistä kauttaan SDP:n kansanedustajana ja pääsee puhumaan itselleen tärkeistä aiheista erilaisten yleisöjen edessä.
Puheiden taustalla on paljon näkymätöntä työtä
Kansanedustajan työssä paljon jää kulisseihin, mutta ulospäin näkyvää työtä ovat puheiden pitäminen ja puhetilanteet. Puheet ovat tärkeässä osassa niin eduskuntaryhmien kokouksissa, paneelikeskusteluissa kuin eduskunnan kyselytunneilla ja täysistunnoissakin. Itse puhetilanne on kuitenkin vain murto-osa työmäärästä, joka puheen syntyyn kuuluu.
Kansanedustaja Elisa Gebhard aloittaa täysistuntosalin puheiden valmistelun tutustumalla istunnon aiheeseen. Hän lukee ensin huolellisesti hallituksen esityksen. Täysistuntojen kyselytunteja varten hän perehtyy käsiteltävään aiheeseen yleisemmällä tasolla.
Eduskunnan istunnoissa käsiteltävistä aiheista löytyy yleensä aikaisempia asiakirjoja, kuten vanhoja hallituksen esityksiä. Esitysten lisäksi Gebhard etsii tietoa internetistä, josta hän voi selvittää, mitä erilaiset asiantuntijatahot, järjestöt ja tiedemaailma käsiteltävästä aiheesta sanovat.
Kansanedustajan puheissa yhdistyy juridiikan ja politiikan kieli
Kansanedustajan työtehtävien keskiössä ovat tarkkuus ja juridiikan kielen kanssa työskentely. Eduskunta säätää Suomessa lakeja, joten kansanedustajan keskeisiin työtehtäviin kuuluvat lainsäädäntöön ehdotettujen muutosten ja näkökulmien perustelu sekä täysin uusien lakiesitysten käsittely. Gebhardin puheiden valmistelussa juridiikan ja politiikan kielen osaaminen korostuu.
Lakitekstit ja virkakieli ovatkin kansanedustajan työvälineitä niin tekstejä lukiessa, tuottaessa kuin niistä keskustellessa. Gebhard on koulutukseltaan juristi, mistä on ollut hänelle hyötyä myös politiikan kielen hahmottamisessa. “Politiikassa on usein kyse poliittisten mielipiteiden pukemisesta juridiikan kielelle. Tekstien poliittisen motiivin tunnistaminen ja hahmottaminen on tärkeää lähes aina tekstejä lukiessa.”
Puheilla on valtaa
Gebhard kirjoittaa puheensa ja muistiinpanonsa valtaosin itse. Tähän päätökseen hän on päätynyt puheiden vaikutusvallan vuoksi. Kansanedustaja käyttää puhuessaan valtaa. Haluan olla vastuussa siitä, mitä itse sanon”, hän toteaa. Tämä vaatii perehtymistä ajankohtaisiin asioihin niin tekstejä lukemalla, asiantuntijoita kuulemalla kuin valiokunnissa keskustelemalla.
Kansanedustajan ei tarvitse kuitenkaan omaa näkemystään. Gebhardin mukaan puheiden taustalla vaikuttavat ideologiat pohjautuvat puolueen arvoille. Esimerkiksi puolueen ohjelmista Gebhard hakee vahvistusta sille, että puheen aiheelle ja näkökulmalle on yhtä edustajaa laajempi taustajoukko.
Puheiden valmistelussa voi olla taustalla myös kansanedustajien ja avustajien välistä yhteistyötä. Vaikka Gebhard kirjoittaa puheensa itse, voi avustaja olla mukana esimerkiksi tiedonhankinnassa.
Hyvä puhe on parhaimmillaan retorista ilotulitusta
Tarkan esivalmistelun lisäksi hyvään puheeseen kuuluu myös esiintyjän rentous puheen aikana, jotta kuulija kiinnostuu puheen sisällöstä ja esitystä on kiinnostavaa kuunnella. Eduskunnan täysistunnoissa puheiden ohjepituudet ovat rajattuja, ja lyhimmät puheet voivat olla vain minuutin mittaisia. Gebhardista haastavinta onkin saada haluamansa näkemykset esitettyä tarpeeksi kattavasti ja mielenkiintoisesti. Parhaimmillaan puhe voi olla kuin retorista ilotulitusta, kun jokainen lause on tarkkaan harkittu eikä puhe sisällä mitään ylimääräistä.
Puheen keston lisäksi myös puheen kuulijakunta ja esitysympäristö vaikuttavat merkittävästi siihen, millä tavalla puhetta valmistellaan etukäteen. Gebhard pitää puheita myös omilla sosiaalisen median kanavillaan: “Jos aihepiiri on hyvin hallussa, saatan tehdä esimerkiksi somevideon ilman tarkkoja muistiinpanoja, mutta eduskunnan puhetilanteisiin kirjoitan usein kokonaisia lauseita valmiiksi.”
Tärkeintä puheiden pitämisessä on Gebhardin mielestä kuitenkin rentous ja se, että riippumatta siitä, millaisessa ympäristössä puhetta pidetään. “Mielestäni on hienoa, että ihmiset käyttävät luovuutta ja antavat oman persoonansa näkyä siinä, mitä sanovat. Se tekee aina puheesta tosi erityisen”, Gebhard toteaa.
Taru Alenius, Jenny Nikula, Hanna Nuorala