Helsingin yliopisto
Laboratorioympäristössä ei pyöritellä pelkästään kaavoja. Työhön Ruokaviraston kemian yksikössä kuuluu niin tieteellistä kirjoittamista, kirjeenvaihtoa viranomaisten kanssa kuin uusien suomennoksien keksimistäkin.
Helena Pastell toimii erikoistutkijana Ruokaviraston kemian yksikössä. Koulutukseltaan hän on elintarviketieteiden tohtori. Pastell vastaa monista analyysimenetelmistä osastonsa laboratoriossa. Hän kertoo valtaosan työajasta menevän tekstien tuottamiseen – oli sitten kyse menetelmäohjeiden, tieteellisten tekstien, raporttien tai sähköpostien kirjoittamisesta. Työn tavoitteena on varmistaa Suomessa myytävien elintarvikkeiden turvallisuus ja pakkausmerkintöjen oikeellisuus.
Menetelmäohjeet syntyvät arjessa muun kirjoittamisen ohella. Ne sisältävät käytännön tietoa analyysimenetelmien eri vaiheista, kuten yksityiskohtaiset tiedot näytteiden valmistelusta laboratoriotyötä varten.
Raportteja Pastell luonnehtii teksteiksi, joissa on kuvattu viraston tekeminen ja siitä saadut tulokset. Niissä ei tarvitse kaivaa taustakirjallisuutta samalla tavalla kuin jos kirjoittaisi tieteellistä artikkelia.
Raporttien niukka tyyli tarttuu joskus myös tieteelliseen kirjoittamiseen. Pastell kertoo monen tutkijan saaneen kommentteja siitä, että tieteellinen artikkeli kuulostaa liikaa raportilta: ”Luulen, että se muuttuu sellaiseksi, kun tuottaa täällä raportin tyyppistä tekstiä, jossa ei juurikaan peilata tuloksia olemassa olevaan kirjallisuuteen siinä laajuudessa kuin tieteellisessä artikkelissa.”
Tieteellisten artikkeleiden kirjoittamista varten Pastell kertoo ottaneensa perjantait etäpäiviksi, sillä niiden työstäminen vaatii enemmän keskittymistä ja rauhaa, jota laboratorio ei ympäristönä pysty tarjoamaan.
Lupahakemuksia ja käyttöturvallisuustiedotteita
Laboratoriotyössä tekstejä sekä saadaan luettavaksi että kirjoitetaan useille tahoille. Silloin tällöin saattaa käydä esimerkiksi niin, että jossakin suurelle yleisölle julkaistussa tekstissä on käytetty vaikkapa oudosti muotoiltua lausetta. ”Siitä voi silloin lähteä rumba liikkeelle, että on väärin muotoiltu”, Pastell toteaa.
Toisinaan päänvaivaa aiheuttaa se, ettei kommunikaatio syystä tai toisesta toimi. Laboratorioympäristössä tehtävään tekstityöhön liittyy esimerkiksi paljon kirjeenvaihtoa niin fyysisessä kuin sähköisessäkin muodossa. Pastellin mukaan nopeasti kirjoitetut sähköpostiviestit aiheuttavat joskus väärinkäsityksiä, kun lukija ei ymmärrä, mitä kirjoittaja oikein tarkoittaa.
Kun laboratorioille tilataan vaarallisia tai huumausaineeksi luokiteltavia aineita, tulee lupia pyytää monelta eri taholta. Pastellin mukaan tilattu tavara jää lukuisista luvista huolimatta kuitenkin usein Tulliin, sillä lupadokumentitkaan eivät mene aina oikeaan paikkaan. ”Tullin kanssa ollaan selvitelty monta kertaa”, hän kiteyttää.
Suomen sisäisen kirjeenvaihdon ohella laboratoriotyössä voi törmätä EU-tasolta saapuviin teksteihin. Jos Euroopan unionissa kehitetään esimerkiksi uutta menetelmää, siitä kirjoitetaan teksti muille jäsenmaille kommentoitavaksi. Lisäksi laboratorioihin voi tulla unionista vaatimuksia esimerkiksi uusista elintarvikkeista tai analysoitavista yhdisteistä, joihin tietyn menetelmän täytyy toimia. Pastell kertoo EU-tekstien olevan usein epäselviä, koska ne voivat sisältää eri jäsenmaiden erilaisia näkökulmia ilmaisevia kommentteja.
Vaarallisten aineiden käyttöturvallisuustiedotteilla on myös omat vaatimuksensa. Niiden kanssa on nimittäin oltava erityisen tarkkana: käyttöturvallisuustiedotteiden pitää olla työpaikalla aina saatavilla, ja niihin tulee aina tutustua ennen uusien kemikaalien käsittelemistä. Uudet kemikaalit on myös otettava huomioon työohjeita laadittaessa. ”Esimerkiksi tieto helposti haihtuvasta myrkystä tai raskaana oleville vaarallisesta aineesta täytyy olla kaikkien tiedossa”, Pastell selostaa.
Tiimityö on laboratorioympäristön arkea
Pastellin mukaan menetelmien kirjoittaminen on yksilötyötä. Hän ei kuitenkaan pidä mahdottomana kirjoitustyön tekemistä yhdessä: ”Jossain voi olla tiivis tutkijaparikin, jotka kirjoittavat menetelmiä yhdessä.”
Analyysimenetelmien suunnitelmia luetutetaan muilla tutkijoilla, jotta teknisiä virheitä ei syntyisi. Mahdollisimman monen näkökulman saamiseksi ohjeita ja menetelmiä lukevat myös laborantit. Tuotettavista teksteistä keskustellaan työyhteisössä todella paljon: niitä käydään yhdessä läpi ja pohditaan esimerkiksi kielenhuoltoasioita tai sitä, miten teksteistä voisi tehdä ymmärrettävämpiä. ”Meillehän on tosi tärkeätä se, että on tismallisesti oikein kirjoitettu”, Pastell toteaakin.
Pastellin työssä ollaan usein tekemisissä englannin kielen kanssa. Pastell korostaakin englannin kielen suurta vaikutusta laboratoriotyöhön, sillä esimerkiksi tieteellisiä artikkeleita kirjoitetaan pääosin englanniksi.
Vaikka englanti muovaa kemian alan termistöä, Pastellin työssä pyritään käyttämään suomenkielisiä termejä mahdollisimman paljon. Jo olemassa olevat termistölistat avittavat tässä, mutta toisinaan käännöksiä täytyy keksiä itse. Pastell laatii usein myös englanninkielisistä analyysimenetelmistä suomenkielisiä ohjeita laboranteille. Englannin kielen vaikutukselta suomen kieleen ei voida ehkä välttyä, mutta Pastellin työyhteisö osoittaa, että työtä voidaan tehdä suomeksi siitä huolimatta. Se vaatii vain yhteistyötä ja mielikuvitusta.
Tony-Pekka Moberg, Samuli Romsi ja Tarina Sironen