Helsingin yliopisto
Selkokeskuksen kehittämispäällikkö Leealaura Leskelän työtehtäviin kuuluu niin tekstien tuottamista kuin arviointia, eikä aika tunnu aina riittävän kaikkeen.
Selkokeskuksen kehittämispäällikkö Leealaura Leskelä työskentelee paljon erilaisten tekstien kanssa. Hänen työtehtäviinsä kuuluu esimerkiksi valvoa selkokielen asemaa yhteiskunnassa, arvioida toisten kirjoittamia selkokielisiä tekstejä sekä järjestää selkokielestä koulutuksia. Selkokielellä tarkoitetaan helpotettua suomen kieltä. Se on tarkoitettu ihmisille, joille yleiskielinen suomi on liian haasteellista esimerkiksi monimutkaisen sanaston vuoksi.
Leskelän työtehtävät vaihtelevat paljon päivästä riippuen. Selkokielen edunvalvonnan vuoksi hänen työssään kuitenkin korostuvat eri viranomaistekstien kirjoittaminen ja selkokielen esitteleminen ihmisille. Toisinaan häneltä myös kysytään, edustavatko jotkut tekstit selkokieltä vai eivät. Yhteydenottoihin vastaamiseen menee yllättävän paljon aikaa. ”Ajankäyttöä suunnitellessa ei välttämättä tule ottaneeksi huomioon, että sähköpostien kirjoittamista on niin paljon.”
Työtehtävien monipuolisuus viestii vastuusta
Leskelän työnkuvaan kuuluu paljon sekä maallikoille että alan asiantuntijoille suunnattujen tekstien tuottamista ja lukemista. Työtehtäviä kertyy listaksi asti, mutta ne tuovat työhön myös monipuolisuutta. Hän tuottaa muun muassa kannanottoja, lausuntoja, kokousmuistioita, raportointi- ja rahoitustekstejä sekä Powerpoint-esityksiä koulutuksiin. Lisäksi kehittämispäällikön työssä pitää tuntea hyvin erilaisia tekstilajeja, esimerkiksi tieteellisiä tutkimuksia tai viranomaisille suunnattuja tekstejä, sekä tunnistaa niille tyypilliset piirteet. Oleellista on myös kyky arvioida muiden tuottamia tekstejä.
Kehittämispäällikkönä Leskelä on vastuuroolissa, ja hän tarkistaa ja kommentoi muiden kirjoittamia tekstejä. Kommentoimisen lisäksi hän voi myös pohtia yhdessä pohjatekstin laatijan kanssa, millaiset ratkaisut ovat juuri kyseiseen tekstiin sopivia.
Myös yleiskielisten tekstien selkoistamiseen liittyy omia erityispiirteitään. Niitä työstäessä on Leskelän mielestä tärkeää jo heti alussa olla varma, että suunnitellun tyyppistä tekstiä todellakin tarvitaan: ”Tekstille tulee olla tarve: joku henkilö, joka tarvitsee tämän (selkokielisen) tiedon.” Hänen mukaansa selkokielisen tekstin tuottamisen vaikeimmat kysymykset liittyvät siihen, mitä alkuperäisen tekstin sisältöä otetaan selkokieliseen tekstiin ja mitä jätetään pois.
Selkokielisten tekstien kehittämisen kannalta olisi tärkeää saada lisää taloudellista tukea myös lukutestauksia ja käyttäjäpalautetta varten. Leskelä painottaa selkokielen lukijoiden mielipiteiden olevan elintärkeitä ja asiantuntijoiden hyötyvän lukijapalautteesta. Todellisen käyttäjän kommentit ovat silmiä avaavia ja täten erittäin keskeisiä selkokielisten tekstien tuottamisprosessissa. ”Palautteesta tulee todelliset kasvamisen kohdat selkokielen kirjoittajana.”
Kehittämispäällikön työn lisäresurssien tarpeet
Leskelän mukaan selkokielen alalle olisi tärkeää saada enemmän resursseja. Selkokielen kehittämistyö vaatii paljon aikaa ja varoja, ja jopa muutama henkilö lisää antaisi mahdollisuuden käyttää teksteihin enemmän aikaa.
Kehittämispäällikön työajasta huomattava osa menee sähköposteihin vastaamiseen ja tiedon etsimiseen. Jos apukäsiä olisi lisää, ajan voisi käyttää muihin oleellisiin tehtäviin. ”Avustavaa henkilöstöä on koko ajan vähemmän. Resurssien lisääminen mahdollistaisi sen, että asiantuntijan tehtäväksi jää enemmän selvittelemistä ja tekstin rakentamista.”
Resurssien puutteesta huolimatta selkokielen käyttäjäkunnalle pyritään tarjoamaan mahdollisimman korkealuokkaista sisältöä. Työssään Leskelä edistää sekä selkokielen näkyvyyttä että selkokielisten tekstien laatua.
Eiji Kirves, Moona Kuorti, Kaari Laukkala ja Valo Niska