Helsingin yliopisto
Sotilaslentäjä tarvitsee monia erilaisia tekstitaitoja manuaalien lukemisesta ja raporttien laatimisesta pikamuistiinpanojen kirjoittamiseen ja radioliikenteen seuraamiseen. Olennaista on taito omaksua suuresta tietomäärästä vain tilanteen kannalta olennaisin ja kyky ilmaista yksiselitteisesti, selkeästi ja nopeasti tarpeellinen tieto.
Entinen sotilaslentäjä Eero (nimi muutettu) työskenteli puolustusvoimilla usean vuoden ajan ennen siirtymistään muihin tehtäviin. Eeron mukaan sotilaslentäjän työ on monipuolista ja vaativaa, sillä lentäjien täytyy hallita sekä laajoja kokonaisuuksia että tarkkoja yksityiskohtia, jotta he voivat tehdä työnsä turvallisesti ja tehokkaasti.
Intensiivijaksoja lentokonemanuaalien parissa
Sotilaslentäjän ammatissa lukeminen ja luetun ymmärtäminen ovat erittäin tärkeitä taitoja. Eeron mukaan tavallisesta työpäivästä noin 30–40 prosenttia kuluu tekstien parissa. Näihin päivän aikana tehtyihin tekstitöihin lukeutuvat muun muassa ennen jokaista lentoa tehtävät valmistelut eli lentokonemanuaalien ja muiden kirjallisten materiaalien lukeminen. Valmisteluihin kuluu jopa saman verran aikaa kuin itse lentämiseen, ja vastuu lentoon valmistautumisesta on pääasiassa lentäjällä itsellään.
Manuaalien hallitsemisen lisäksi lentoon valmistautuminen edellyttää myös useiden erilaisten toimenpidelistojen painamista mieleen. Eero kertoo itse kokeneensa tämän haastavaksi ammatissaan. ”Lentämiseen liittyy paljon listoja, jotka tulee osata ulkoa. Esimerkiksi hätätoimenpidelistan jokainen kohta on muistettava oikeassa järjestyksessä.” Muisti on siis lentäjälle elintärkeä työväline, joka on jatkuvasti kovassa käytössä.
Ennen uusien lentokonemallien ja kalustojen käyttöönottoa sotilaslentäjät osallistuvat . Jaksojen aikana seurataan esitelmiä uusista kalustoista ja malleista sekä luetaan manuaaleja. Mitä edistyneempi laite on kyseessä, sitä enemmän on luettavaa ja sisäistettävää. Pitkistä teksteistä ja materiaaleista on opittava oman työn kannalta tärkeimmät tiedot, joita täytyy kyetä soveltamaan käytännössä.
Englannin kieltä ja muistiinpanoja yläilmoissa
Eero kertoo tarvinneensa sotilaslentäjän työssä pääosin kahta eri kieltä: suomea ja englantia. Henkilökunta puolustusvoimilla on lähes täysin suomenkielistä, joten arkinen kommunikointi, yhteiset tapaamiset ja lentojen läpikäynnit hoidetaan suomeksi. Tästä huolimatta englannin kielen taito on sotilaslentäjälle välttämätön, sillä puhuttu kieli vaihtuu täysin englantiin lentäjän noustessa maankamaralta. Eero onkin joutunut harjoittelemaan uransa aikana paljon englanninkielistä radiosanastoa, koska radioliikenteessä käytetään paljon tiettyjä vakiintuneita ammattitermejä.
Radioliikenteestä tulee jatkuvasti kriittistä informaatiota, jota tarvitaan lentäessä. ”Radioliikenne on oma taiteenlajinsa, kun tietoa kuuluu useilta kanavilta samaan aikaan. Lentäjän täytyy kuulla kaikki ja samalla painaa mieleen ainoastaan itselle olennainen”, luonnehtii Eero.
Informaatioryöpyn keskellä saattaa tulla tilanteita, joissa pitää muistaa jokin kuulemansa asia vasta kymmenien sekuntien päästä. Tätä varten lentäjällä on reisitaskussaan läpinäkyvä muovinen kalvo, johon hän voi lennon aikana kirjata rasvakynällä muistiinpanoja. Muistiinpanoihin käytetään lyhyitä, yhden tai muutaman sanan termejä, joista saa kokonaiskuvan kaikesta omaksutusta tiedosta.
Radioliikenteen seuraamisessa korostuu sama tekstien ymmärtämisen ja olennaisen tiedon poimimisen taito kuin manuaalien lukemisessa. Sotilaslentäjän tulee myös osata seurata numero- ja kirjainsarjoina ilmoitettuja säätietoja sekä tuottaa tekstiä radioliikenteen sisällöstä lennon aikana.
Raportointia virheistä ja poikkeustilanteista
Sotilaslentäjän kirjoitustyö ei rajoitu vain ilmassa tehtäviin muistiinpanoihin, vaan kirjoittaminen jatkuu myös laskeutumisen jälkeen. Eero kertoo, että kaikista lennon aikana sattuneista, isoista tai pienistä poikkeustilanteista tai virheistä, kirjoitetaan raportit.
On tärkeää, että raportti on kirjoitettu tarkasti ja rehellisesti ja että siitä käy ilmi, mitä tilanteessa on tapahtunut. Raporttien avulla nimittäin kerätään tietoa siitä, toistuvatko tietynlaiset virheet tai poikkeustilanteet lentokoulutuksessa. Näin pyritään kehittämään lentoturvallisuutta ja koulutusta sekä ehkäisemään inhimillisistä tai teknisistä syistä johtuvia vaaratilanteita.
Janne Halonen, Oona Riski, Vuokko Vuojärvi ja Lumi Ylirisku