Helsingin yliopisto
Diamond open access model – open access with no author fees – has emerged strongly, particularly in the European discussions on how to move towards a more sustainable publishing culture. Diamond OA is usually funded by organisations, and this blog article will present the different ways in which the University of Helsinki is funding diamond publishing. It also provides some background on the phenomenon from a broader UH perspective.
Timanttimalli elää organisaatioiden tuesta – näin Helsingin yliopisto tukee kirjoittajamaksutonta avointa julkaisemista
Timanttimallinen avoin julkaiseminen (diamond open access) on noussut voimakkaasti esiin etenkin eurooppalaisessa keskustelussa, kun on etsitty keinoja kohti nykyistä kestävämpää julkaisukulttuuria. Timanttijulkaisemisessa ei makseta kirjoittajamaksuja, vaan julkaisemisen rahoitus tapahtuu yleensä organisaatioiden kautta. Tässä blogiartikkelissa esitellään eri keinoja, joilla Helsingin yliopisto rahoittaa timanttimallista julkaisemista, ja taustoitetaan ilmiötä laajemminkin HY-perspektiivistä.
Does the researcher have time to manage the data? According to Susanna Nykyri, what is needed now is ”investment in time management”
Think Open 2018 revisited! The second blog post of 22 May 2018 was about the data citation roadmap and the emerging phenomenon of research data management and sharing. According to Susanna Nykyri, chief specialist at the Tampere University, recommendations like the roadmap are still important, but tangible responsibilities and resourcing are needed to implement them and support practices. This kind of realism also applies to time: ”What we value in working time planning goes hand in hand with meritocracy practices”, Nykyri says.
Open science develops when practical solutions support researchers – interview with Mikko Tolonen
Think Open 2018 revisited! The first article in the blog on 7 May 2018 was a dialogue interview between vice rector Jouko Väänänen and associate professor Mikko Tolonen. The article covered open science themes extensively. In the new review of the debate five years ago, Tolonen highlights the importance of practical solutions in promoting open science, and he uses the DARIAH-FI network as an example.
Onko tutkijalla aikaa hallita dataa? Susanna Nykyrin mukaan nyt tarvitaan ”investointeja ajankäytön mahdollistamiseen”
Think Open 2018 – avauskuukauden blogijutut uudelleentarkastelussa! Blogin toinen juttu 22. toukokuuta 2018 käsitteli dataviittaustiekarttaa ja siitä avautuvaa tutkimusdatan hallinnan ja jakamisen ilmiökenttää. Tampereen yliopiston johtavan tietoasiantuntijan Susanna Nykyrin mukaan tiekartan tapaiset suositukset ovat yhä tärkeitä, mutta niiden toimeenpanoon ja käytäntöjen tukemiseen tarvitaan konkreettista vastuutusta ja resursointia. Tämä koskee myös aikaa: ”Meritoitumiskäytänteiden kanssa käsi kädessä kulkee se, mitä työaikasuunnittelussa arvostamme”, Nykyri toteaa.
Avoin tiede kehittyy, kun ratkaisut tukevat tutkijoiden toimintaa – haastattelussa Mikko Tolonen
Think Open 2018 – avauskuukauden blogijutut uudelleentarkastelussa! Blogin ensimmäinen juttu 7. toukokuuta 2018 oli avoimen tieteen teemoja laajasti kartoittanut dialogihaastattelu vararehtori Jouko Väänäsen ja apulaisprofessori Mikko Tolosen välillä. Tolonen nostaa viiden vuoden takaisesta keskustelusta esiin erityisesti käytännön ratkaisujen merkityksen avoimen tieteen edistämisessä, ja mainitsee esimerkkinä DARIAH-FI-verkoston.
Kulttuuriperinnön digitointiin liittyy helppouden harha
Kulttuuriperintöaineiston digitalisaatio vaatii monenlaista osaamista, jota julkisessa keskustelussa ei aina oteta huomioon. Aineiston käytettävyys edellyttää erityisesti kuvailua eli metadataa, joka vanhassa aineistossa on monesti puutteellista ja vaatii täydentämistä. Digitaalisten kulttuuriperintöaineistojen on myös tarkoitus säilyä ja olla ymmärrettäviä jopa satojen vuosien kuluttua, mikä on huomioitava pitkäaikaissäilytysratkaisuissa.
Jatka lukemista ”Kulttuuriperinnön digitointiin liittyy helppouden harha”
Not just storage as usual – Long-term storing of research data for the University of Helsinki (TPAT)
In 2022, the University of Helsinki made a decision to strengthen its research data storage services and data curation over the next five years backed by 1.5 million euros in funding. The long-term storage of research data (Tutkimusdatan pitkäaikaistallennus, TPAT) differs from a conventional data storage service. The TPAT service focuses on storing data for 5–15 years after the research is completed. TPAT answers the question: ”Where can I save this valuable data for future use or as evidence of research already completed?”
Avoimen lähdekoodin periaatteet tukevat yliopiston ohjelmistojen avointa kehittämistä
Tietotekniikkakeskus julkaisi yliopiston uudet avoimen lähdekoodin periaatteet loppuvuodesta 2022. Tässä kirjoituksessa vastataan muun muassa kysymyksiin siitä, mitä avoimen lähdekoodin periaatteet ja avoimuus tarkoittavat, keitä periaatteet koskevat ja mistä niiden soveltamiseen saa tarkempaa ohjeistusta ja lisätietoa. Jatka lukemista ”Avoimen lähdekoodin periaatteet tukevat yliopiston ohjelmistojen avointa kehittämistä”
The University’s open-source code principles support transparent software development
The IT Center released the University’s new open-source code principles at the end of 2022. This article answers questions about what open-source code principles and openness mean, to whom the principles apply and where you can find more detailed guidance and information on their application.
Jatka lukemista ”The University’s open-source code principles support transparent software development”