Helsingin yliopisto
Timanttimallinen avoin julkaiseminen (diamond open access) on noussut voimakkaasti esiin etenkin eurooppalaisessa keskustelussa, kun on etsitty keinoja kohti nykyistä kestävämpää julkaisukulttuuria. Timanttijulkaisemisessa ei makseta kirjoittajamaksuja, vaan julkaisemisen rahoitus tapahtuu yleensä organisaatioiden kautta. Tässä blogiartikkelissa esitellään eri keinoja, joilla Helsingin yliopisto rahoittaa timanttimallista julkaisemista, ja taustoitetaan ilmiötä laajemminkin HY-perspektiivistä.
(This article is also available in English.)
Teksti: Juuso Ala-Kyyny & Mika Holopainen (Helsingin yliopiston kirjasto)
Niin sanottu timanttimallinen avoin julkaiseminen (diamond open access), jossa ei peritä kirjoittajamaksuja, kattaa maailman tieteellisistä julkaisuista noin 8–9 prosenttia. Sitä rahoitetaan tyypillisesti organisaatioiden ja konsortioiden kautta.
Myös Helsingin yliopisto tukee timanttimallista avointa julkaisemista erilaisten jäsen- ja tukimaksujen kautta. Tässä blogiartikkelissa kuvataan, millaisia timanttijulkaisijoita yliopisto tukee joko itsenäisesti tai osana FinELib-kirjastokonsortiota. Myös Helsingin yliopiston omat avoimen julkaisemisen palvelut edustavat timanttimallista julkaisemista. Lisäksi luodaan katsaus avoimen julkaisemisen infrastruktuurin tukemiseen.
Artikkeli on jatkoa aiemmin julkaistulle artikkelille EU haluaa eroon avoimen julkaisemisen kirjoittajamaksuista, joka käsitteli EU:n pyrkimystä edistää timanttimallista julkaisemista.
Miksi yliopisto tukee timanttimallista julkaisemista?
Korkeakoulukirjastolla on avainrooli open access -palvelujen tuottamisessa ja toimintamallien kehittämisessä. Näin näkee Helsingin yliopiston kirjaston ylikirjastonhoitaja Minna Niemi-Grundström.
”Avoimuus on yliopiston strateginen valinta ja julkaisemisen avoimuutta voidaan tukea paitsi omilla julkaisupalveluilla myös investoimalla sellaisiin kehittämishankkeisiin ja palveluihin, joissa olemme mukana kehittämässä kestävän ja vastuullisen julkaisutoiminnan toimintamalleja laajemminkin. Kirjasto on ollut tukemassa tällaisia toimijoita jo paljon ennen kuin timanttimallista vielä puhuttiinkaan”, Niemi-Grundström sanoo.
Resurssien rajallisuuden takia on tärkeää valita relevantit timanttijulkaisemisen mallit.
”Pyrimme tukemaan sellaisia kohteita, joista on Helsingin yliopiston tutkijoille hyötyä ja joilla uskomme aidosti olevan potentiaalia kehittää uudenlaisia tapoja ja toimintamalleja tieteelliseen julkaisutoimintaan. Meillä pitää olla myös riittävästi tietoa palvelusta tai infrastruktuurista, jotta pystymme arvioimaan sen vaikuttavuutta ja sopivuutta meille.”
Pirstaleisuus timanttimallin ongelmana
Timanttimallisen julkaisemisen tukeminen kaipaa vahvempia rakenteita. Nykyistä tilannetta Niemi-Grundström kuvaa pirstaleiseksi.
”Toimijoita on paljon ja kaikilla niistä ei välttämättä ole edellytyksiä kehittyä. Keskustelua käydäänkin myös siitä, pitäisikö ensisijaisesti tukea avoimen julkaisemisen yhteisiä infrastruktuureja sen sijaan, että rahallista tukea kohdistetaan yksittäisille kustantajille tai palveluntarjoajille.”
Euroopan tasolla pirstaleisuuden ongelmaan on pyritty vastaamaan timanttijulkaisemisen ekosysteemiä vahvistamalla (esim. DIAMAS-projekti). Kansallisesti yksi vaihtoehto voisi olla organisaatioiden yhteistyön tiivistäminen timanttimallisen julkaisemisen edistämisessä. Kirjastonäkökulmasta tässä on kuitenkin myös omat rajoituksensa.
”Avoimen julkaisemisen tukemisen ohella kirjaston tehtävänä on tarjota myös laaja pääsy eri alojen tietoaineistoihin riippumatta siitä, millainen liiketoimintamalli aineistojen tarjoajalla on.”
Murrosvaihe, jossa kirjastot ovat maksaneet sekä avoimen julkaisemisen maksuja että julkaisujen tilausmaksuja, on jatkunut muutamia vuosia (ks. blogiartikkeli avoimen julkaisemisen hintatietojen läpinäkyvyydestä). Tämä on tullut tiedeyhteisölle kalliiksi, ja pyrkimys vahvistaa timanttimallista julkaisemista Euroopassa on nähty yhtenä tienä kestävämpään julkaisemisen kulttuuriin.
”Aika on osoittanut, että isot kansainväliset kustantajat eivät ole valmiita muuttamaan omia liiketoimintamallejaan ja niin sanotut transformatiiviset sopimukset eivät ole johtaneet aitoon transformaatioon. Mitä enemmän timantti-OA saa jalansijaa, sitä vähemmän meillä on tulevaisuudessa intressiä ja tarvetta solmia esimerkiksi APC-maksuihin nojaavia OA-sopimuksia. Muutos ei kuitenkaan tapahdu vain kirjastojen toimesta, vaan mukaan tarvitaan koko tiedeyhteisö ja myös muut rahoittajatahot”, Niemi-Grundström sanoo.
Timanttimallin tukemisen tavat Helsingin yliopistossa
Helsingin yliopisto rahoittaa konsortioita ja yhteishankkeita, jotka lisäävät timanttimallin mukaista kirjojen ja muiden julkaisujen avoimuutta. Yliopiston kirjastossa hoidetaan käytännössä asiaan liittyvät jäsenyydet ja maksut. Julkaisemista voidaan tukea muun muassa vuosittaisina tuki- tai jäsenmaksuina tai sitoutumalla usean vuoden pituiseen rahoituskauteen.
arXiv
Tieteellisten preprint-artikkeleiden julkaisuarkisto, erityisen merkittävä matematiikan ja fysiikan aloilla, mutta sisältää myös monien muiden alojen artikkeleita. ArXivin ylläpitoa on voinut rahoittaa vuosittaisella tukimaksulla vuodesta 2010 alkaen, Helsingin yliopisto on ollut tukijana alusta asti.
Cogitatio Press
Kustantaja, jonka valikoimassa neljä open access -lehteä. Toiminta perustuu institutionaaliseen tukimalliin (institutional membership), jossa myös Helsingin yliopisto on mukana vuodesta 2018 alkaen.
Knowledge Unlatched (KU)
Kansainvälinen palveluntarjoaja edistää tieteellisten kirjojen ja lehtien avointa saatavuutta kirjastojen yhteisrahoituksella (pledging campaigns). KU siirtyi kaupallisen tiedekustantaja Wileyn omistukseen vuonna 2021. Helsingin yliopiston kirjasto on ollut mukana kahdella rahoituskierroksella, joissa avattiin yli sata kirjaa.
Language Science Press (LSP)
Kielitieteellistä kirjallisuutta julkaiseva kustantaja julkaisee vuosittain kymmeniä avoimia kirjoja. LSP rahoittaa kirjojen avoimuutta osana Knowledge Unlatchedia. Helsingin yliopiston kirjasto on ollut vuodesta 2018 lähtien mukana kaikilla kolmella rahoituskaudella – myös vuosina 2024–26 avattavissa kirjoissa.
Open Library of Humanities (OLH)
Timantti-OA-mallia edustava kustantaja, jonka palvelussa on tällä hetkellä 28 humanististen alojen lehteä. Helsingin yliopisto on mukana OLH:n kolmivuotisessa (2022–2024) tukiohjelmassa, jota hallinnoi Suomessa FinELib-konsortio.
SCOAP3 Journals
Kansainvälinen kirjastojen ja tutkimusorganisaatioiden konsortio pyrkii muuttamaan hiukkasfysiikan lehtiä open access -lehdiksi. FinELib-kirjastokonsortio kerää Suomessa tukimaksut, joiden suuruus riippuu organisaation julkaisumääristä. Avoimet julkaisut laskevat myös lehtipakettien hintoja. HY maksaa myös tukimaksua, joka menee SCOAP-projektin pyörittämiseen ja mallin kehittämiseen.
SCOAP3 Books
Kansainvälinen kirjastojen ja tutkimusorganisaatioiden konsortio pyrkii avaamaan hiukkasfysiikan ja lähitieteenalojen kirjoja kaikkien saataville. Helsingin yliopisto on ollut mukana kirjakonsortiossa osana kansallista FinELib-konsortiota vuosina 2021–2023 (lisensoitujen kirjojen avaaminen, ns. backlist titles) ja jatkohankkeessa 2023–2024 (open access -kirjojen julkaiseminen, ns. frontlist titles).
Subscribe to open (S20)
Kirjastojen yhteishanke pyrkii muuttamaan tilausmaksullisia lehtiä timanttimallisiksi avoimiksi lehdiksi aina vuodeksi kerrallaan – tänä vuonna on avattu 168 lehteä. Open access -sopimus siis uusitaan lehtikohtaisesti samaan tapaan kuin tilausmaksulliset lehtisopimukset. Helsingin yliopisto on rahoittanut S20-lehtien avoimuutta vuodesta 2018 lähtien.
Yliopiston omat timanttijulkaisemisen palvelut
Helsingin yliopiston valikoimassa on kolme avoimen julkaisemisen (open access) palvelua. Ne ovat tutkijoille ilmaisia eli noudattavat timanttimallisen julkaisemisen maksuttomuuden periaatetta. Avoin julkaiseminen näissä palveluissa koskee kirja- ja lehtijulkaisemista.
Helsinki University Press (HUP)
Kirjoittajalle maksuton open access -tiedekustantaja julkaisee kirjoja ja lehtiä. Helsingin yliopiston omistama Gaudeamus-kustantamo vastaa HUP:n julkaisutoiminnasta.
Helda Open Books
Kirjoittajalle maksuton julkaisualusta ja julkaisupalvelu avoimille kirjoille lanseerattiin vuonna 2018. HOB-kokoelma löytyy Helda-julkaisuarkistosta. Helsingin yliopiston kirjasto vastaa palvelusta, joka on suunnattu Helsingin yliopiston tutkijoille ja opettajille.
Editori
Kirjoittajalle maksuton julkaisupalvelu avoimille lehdille. Helsingin yliopiston kirjasto vastaa palvelusta, joka on suunnattu Helsingin yliopiston tutkijoille, opettajille ja opiskelijoille.
Avoimen julkaisemisen infrastruktuurin tukeminen
Varsinaisen julkaisemisen lisäksi Helsingin yliopisto tukee monin tavoin myös avoimen julkaisemisen infrastruktuuria. Avoimen julkaisemisen infrastruktuuri rakentaa edellytyksiä myös timanttimalliselle julkaisemiselle; tuki auttaa esimerkiksi luotettavien avointen julkaisukanavien kuratoimisessa tai avoimen lähdekoodin julkaisualustojen kehittämisessä.
COAR – Confederation of Open Access Repositories
Julkaisuarkistojen toimintaa ja kehittämistä tukeva kansainvälinen järjestö, jossa myös Helsingin yliopiston kirjasto on jäsenenä ja maksaa vuosittain jäsenmaksun.
Crossref
Kansainvälinen organisaatio, joka hallinnoi tutkimusjulkaisujen DOI-tunnisteita (digital object identifier). Helsingin yliopisto maksaa Crossrefin jäsenyydestä vuosittaista jäsenmaksua. Kirjasto myöntää DOI-tunnisteita Helda Open Books- ja Editori-julkaisuille.
DOAJ (Directory of Open Access Journals)
Kattavin kriittisesti laadittu luettelo tieteellisistä Open Access -lehdistä. DOAJ:ssa on jo lähes 20 000 open access -lehden tiedot. Helsingin yliopisto tukee DOAJia FinElibin keräämien tukimaksujen kautta.
DOAB (Directory of Open Access Books)
Kattavin kriittisesti laadittu luettelo tieteellisistä Open Access -kirjoista ja -kirjakustantajista, sisältää myös alakohtaisen jaottelun kustantajatietoineen. DOAB:ssa on tiedot jo yli 70 000 OA-kirjasta. Helsingin yliopisto tukee DOABia FinElibin keräämien tukimaksujen kautta.
Open Citations
Avoimen tieteen infrastruktuuriorganisaatio julkaisee avoimia bibliografia- ja viittaustietoja ja edistää viittausten avoimuutta (Open Citations Initiative for Open Citations -aloite, I4OC). Helsingin yliopisto maksaa vuotuista maksua tukijäsenyydestä (supporting member).
PhilPapers
Monipuolinen tietokanta ja julkaisuarkisto, joka sisältää filosofian alan tutkimuskirjallisuutta ja artikkeleita sekä toimii myös filosofian tutkijoiden yhteisönä. Helsingin yliopisto osallistuu ylläpitoon vuosittaisella tukimaksulla.
PKP (Public Knowledge Project)
Avoimen lähdekoodin julkaisualustoja – OJS (Open Journal Systems), OMP (Open Monograph Press), and OPS (Open Preprint Systems) – ylläpitävä kansainvälinen tutkimus- ja kehityshanke. Helsingin yliopisto tukee PKP:ta FinELib keräämien tukimaksujen kautta.
Sherpa Romeo
Avoin verkkopalvelu, jossa voi tarkistaa sinne rekisteröityjen lehtien ja kustantajien avoimen saatavuuden linjauksia, mm. voiko artikkelista tallentaa jonkin version yliopiston avoimeen julkaisuarkistoon. Helsingin yliopisto tukee Sherpa Romeota FinELibin keräämien tukimaksujen kautta.
SPARC Europe
Avointa tiedettä edistävä eurooppalainen yhteenliittymä tuottaa raportteja ja pyrkii vaikuttamaan tieteen avoimuutta koskeviin linjauksiin. Helsingin yliopisto tukee SPARCia FinELibin keräämien tukimaksujen kautta.
Ubiquity / Ubiquity Press
Avointen kirjojen ja lehtien kustantaja ylläpitää myös avoimeen julkaisemiseen suunniteltua julkaisualustaa. Helsingin yliopisto maksaa vuosittaista jäsenmaksua ja Helsinki University Press käyttää Ubiquitya julkaisualustanaan.