Pirkanmaan PIKI-kirjastot liittyivät kansalliseen metatietovaranto Melindaan kesäkuussa. Kesän ja syksyn aikana kirjastojen aineisto on ajettu Melindan tuotantokantaan sekä luettelointikäytäntöjä ja työvälineitä on vielä viimeistelty. Kysyimme PIKI-kirjastojen edustajilta, minkälaisia ajatuksia heillä on asiasta nyt.

PIKI-kirjastojen käyttöönotossa on luotu prosessi, toimintamalli, työvälineitä, rajapintoja ja kokonaan uudenlaista infrastruktuuria, jotta yleisten kirjastojen Melindaan liittyminen on mahdollista. Tämä on vienyt aikansa, monien mielestä melko pitkän ajan. Mitä mieltä itse olette?

Ottaen huomioon sen, että on luotu Aurora-kirjastojärjestelmään kokonaan uusia toimintoja, rakennettu rajapinnat ja siirron kohteena on ollut iso tietokanta, johon on pitänyt tehdä korjauksia, niin käytetty aika ei ole ollut mielestämme pitkä, pikemminkin päinvastoin.

Melinda on kansallinen metatietovaranto, joka kokoaa kirjastoaineistojen kuvailevat metatiedot yhteen paikkaan. Mukana on jo yli 40 kirjastoa ja satoja kuvailijoita, jotka kuvailevat aineistonsa yhteiseen tietovarantoon. Miltä on tuntunut liittyä mukaan yhteisölliseen toimintatapaan? Mitä hyviä puolia ja mitä kehitettävää on tullut vastaan?

Useat asia pelottivat: Riittääkö ammattitaito, miten pahasti vanha PIKI-tietokanta sotkee Melindan ja miten uskallamme kajota Melindassa jo oleviin tietueisiin. Muiden kirjastojen suhtautuminen ja tuki ovat kuitenkin kannustaneet. On hyvä, että on yhteiset pelisäännöt ja ohjeet. Enää ei tarvitse pitää paikallisia ohjeita kuin sellaisista käytännöistä, jotka liittyvät vain PIKI-tietokantaan.

Jo entuudestaan Melindassa olleille kirja- ja musiikkiaineistoille on hyvät ohjeet. Yleisillä kirjastoilla on kuitenkin erilaista aineistoa kuten elokuvat ja konsolipelit. Tämän vuoksi elokuvien kuvailumme poikkeaa ammattikorkeakoulujen tavasta kuvailla tätä aineistoa. Ohjeistusta pitäisi kehittää siten, että se kattaisi myös yleisille kirjastoille tyypilliset aineistot.

Nyt puolen vuoden kokemuksen jälkeen pelko on voitettu: On hienoa, että on kollegoita, joilta voi kysyä neuvoa ja että on talonmies, joka ohjaa sekä yhteinen Kuvailevan metatiedon asiantuntijaryhmä KUMEA, joka säätelee. Meidät on otettu hyvin vastaan. Perehtyminen ohjeisiin on lisännyt ammattitaitoa ja -ylpeyttä.

PIKI-aineistojen asiasanapilvi kertoo monipuolisista sisällöistä.

Nykyvirtausten mukaisesti Melindaa kutsutaan välillä myös ”kuvailijoiden someksi”. Minkälaisia terveisiä lähettäisitte muille Melinda-verkostossa oleville kirjastoille ja kuvailijoille?

Joskus kukaan ei vastaa Melinda-postituslistalle lähetettyihin kysymyksiin tai KUMEA-ryhmän kannanottoa kysymykseen joutuu odottelemaan kauan. Esimerkiksi Kansalliskirjaston kuvailijat voisivat ottaa kantaa kuvailukysymyksiin, mikäli kukaan muu ei vastaa kysyjälle. Toisinaan taas vilkas keskustelu kuvailun periaatteista ilahduttaa ja opettaa meitä sivusta seuraajiakin. Toivoisimme, että uskallettaisiin useammin kysellä ”tyhmiä kysymyksiä”. Talonmiehen tuokiot ovat toimiva valistuskanava!

Melindan tavoitteena on tehostaa kuvailuprosessia kirjastoissa ja vähentää päällekkäistä työtä, säästää aikaa ja kustannuksia. Muita havaittuja hyötyjä ovat esimerkiksi kirjastojen aineistojen näkyvyyden lisääntyminen, yhteisöllisyys ja kuvailukäytäntöjen ja auktoriteettitietojen yhtenäisyys. Entä yleiset kirjastot, mitä hyötyjä ne voivat saada Melindasta?

Yleisten kirjastojen aineisto poikkeaa tieteellisten ja AMK-kirjastojen aineistoista ja sen vuoksi hyödyt Melindasta eivät ole tässä vaiheessa mainittavia, paljon ei ole poimittavaa. Jotta hyödyt yleisille kirjastoille toteutuvat, pitää Melindassa olla muitakin yleisiä kirjastoja.

Kuvailuprosessia ja kuvailutyövälineitä on tärkeää edelleen kehittää, jotta luettelointiprosessi saadaan mahdollisimman sujuvaksi.

Kuvailu on entistä standardinmukaisempaa, mikä parantaa tiedonhakua kirjastoissa, tietojen vaihdettavuutta tietokannasta toiseen jne. Melindaan pitäisi saada pian muitakin yleisiä kirjastoja, jotta parantuneesta kuvailudatasta saataisiin kaikki hyödyt irti. Olisi hyvä, jos olisi vain yksi yhteinen tietokanta, josta poimitaan tietueita (mm. rajapinnat vain Melindaan, tietueiden replikoituminen vain yhdestä lähteestä).

PIKI-kirjastot tuovat Melindaan valikoimaan mittavan lisän. Kertoisitteko minkälaisesta aineistosta on kyse?

PIKIstä tulee kevyempää käännöskirjallisuutta, kirjallisuutta useilta eri kielialueilta, erikielisiä lasten kuvakirjoja, matkaoppaita, paikallista aineistoa, äänikirjoja, elokuvia, konsolipelejä, klassista ja etenkin populaarimusiikkia äänitteinä ja nuotteja. Eräiden runo- ja novellikokoelmien sisältö on luetteloitu osakohteiksi kuten myös satukokoelmien sadut.

Toisena pilottikirjastona toimivat Kokkolan seudun Anders-kirjastot valmistelevat myös parhaillaan Melindan tuotantokäyttöön siirtymistä. Liittymisprosessi on
jo huomattavasti kevyempi heidän kohdallaan. Mitä terveisiä lähetätte niille yleisille kirjastoille, jotka pohtivat Melindaan liittymistä?

Pelotta mukaan vain, Kansalliskirjastossa on tuettu kaikkien ongelmien ratkaisemisessa ja
olemme oppineet valtavasti kuvailusta, yhdessä työskentelystä ja hyvistä menettelytavoista
projektissa.

Vastaajat PIKI-kirjastoista:
• Marita Ahvenjärvi, kirjastonhoitaja
• Päivi Manninen, kirjastovirkailija
• Eeva-Riitta Peltonen, erikoiskirjastonhoitaja
• Petra Unkila, kirjastonhoitaja
• Petri Tonteri, verkkopäällikkö