Category Archives: Vanhemmat

Taiwanin alkuperäiskansojen lasten varhaiskasvatus

|
Reply

Taiwanin alkuperäiskansat ovat  levittäytyneet laajalle Kaakkois-Aasiassa ja Tyynellä merellä, vaikka he tänä päivänä ovat pieni vähemmistö lähinnä Itä-Taiwanin vuoristoalueilla. Kuvassa lasten opettaja kartan kanssa, joka kuvastaa alueita, joilla Taiwanin alkuperäiskansojen geeniperimä edelleen elää vahvana. Vaikutus ulottuu Havaijille asti. Taiwanin alkuperäiskansojen perimä ja kulttuuri näkyy siis edelleen alueella, joka kattaa yli 10% koko maapallon pinta-alasta! Upea, omista juuristaan tietoinen opettaja, joka luotsaa lapsia kohtaamaan tulevaisuuden haasteita.

Professori Elaine Shih tiimeineen Taitungin yliopistosta on juuri saanut valmiiksi observoinnin Taiwanin alkuperäiskansojen varhaiskasvatuksesta käyttäen Kehittävän Palautteen observointia. Aineisto antaa ainutlaatuisen kuvan Taiwanin alkuperäiskansojen lasten nykytilanteesta ja kasvatuksesta. Suorat, satunnaiset observoinnit antavat tietoa näiden lasten arjen muotoutumisesta ja hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Tämä tieto on äärimmäisen näille monin tavoin uhatuille ja syrjäytymisvaarassa kärsiville lapsille. Tulokset sisältävät runsaasti selkeitä kehittämismahdollisuuksia haavottuvaisessa tilanteessa kasvaville lapsille. Observointeja kertyi tällä kaikkiaan 1556 kappaletta.

 

Onnellisten lasten salaisuudet

|
Reply

Pirjo Suhosen teoksessa Onnellisten lasten salaisuudet kaksitoista suomalaista kasvatuksen asiantuntijaa kertoo näkemyksensä siitä, mistä lasten onnellisuus koostuu ja kuinka vanhemmat voivat vaikuttaa tuon onnellisuuden rakentumiseen. Kirjassa pohditaan muun muassa leikin sekä lapsen katsomisen ja näkemisen tärkeyttä, kehumisen ja tunnetaitojen merkitystä, arjen arvostamista sekä keskusteluun ja kuunteluun keskittymistä. Leikin osalta haastatellaan Jyrki Reunamoa ja haastattelun pohjana on Kehittävän Palautteen aineisto ja tulokset. Kirja on helposti lähestyttävä ja käytännönläheinen.

Onnellisuus on tilapäinen tunne, se on eri asia kuin kestävä hyvinvointi. Onnellisuus yksinään ei kanna kovin pitkälle. Hyvinvointi on yhdistelmä oppimista, liikkumista, erilaisia tunteita ja kokemusta johonkin kuulumisesta. Onnellisuus ei ole kantava päämäärä elämälle. Onnellisuuden tunne tulee ja menee. Jos ihmisellä on mielekäs elämä, sen sivutuotteena voi olla onnellinen.

Lapset varhaiskasvatuksen laadun arvioijina, osa 2

|
Reply

Kehittävän Palautteen aineistoon perustuva artikkeli Children’s negative experiences as a part of quality evaluation in early childhood education and care on hyväksytty julkaistavaksi Early Child Development and Care -journalissa. Lasten arvioimaa varhaiskasvatusta on toteutettu Kehittävässä Palautteessa vuodesta 2011. Artikkeli tarkastelee lasten näkemysten käyttöä varhaiskasvatuksen laadun arvioinnissa. Tutkimuksen aineistona on 5 439 vanhempien omille lapsilleen tekemää haastattelua. Vertaissuhteet ovat lapsille tärkeät ja lasten negatiivisissa kokemuksissa nousee usein esiin vuorovaikutus toisten lasten kanssa. Lasten näkemykset antavat tärkeää ensikäden kokemustietoa. Lasten arviointien käsittely aikuisten kesken nostaa lapsen näkökulman automaattisesti keskeiseksi. Arviointien käsittely yhdessä lasten kanssa antaa tilaisuuden harjaantua vuorovaikutustilanteiden positiiviseen muokkaamiseen. Lisäksi lasten arvioinnit auttavat aikuisia kehittämään omaa toimintaansa. Kolmantena, ei suinkaan vähäisimpänä etuna on, että lapset harjaantuvat vaikuttamaan itse oman muiden kanssa yhteisen elämän kehittämiseen. Lasten kokemus kuulumisesta lapsi- ja aikuisyhteisöön on keskeinen lasten hyvin voinnin tekijä.
Neljä-vuotiailla lapsilla on eniten negatiivisia vertaiskokemuksia. Päivittäiset askareet koetaan sitä negatiivisemmin, mitä vanhempi lapsi on, samoin aikuisen ohjaamisen negatiivisuuden kokemus lisääntyy. Pienillä lapsilla kuvaukset painottuivat enemmän konkreettiseen fyysiseen ja henkiseen epämukavuuteen. Taulukossa nähdään lasten negatiivisten kokemusten painotusten muuttuminen lasten iän kasvaessa. Artikkeli on luettavissa osoitteessa https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/03004430.2020.1801667.

Vuoropäiväkotien toiminta

|
Reply

Jenny Hietanen on tehnyt pro gradun vuoropäiväkotien toiminnasta: Pedagogiikan näyttäytyminen varhaiskasvatuksen vuoropäiväkodeissa. Mitä vuorohoidossa tapahtuu ilta-aikana? Tutkimus on arvokas avaus. Vuoropäivähoitoa on tutkittu hyvin vähän. Siihen osallistuu kuitenkin noin seitsemän prosenttia lapsista. Vuoropäiväkodissa korostuu pyrkimys kodinomaisuuteen ja toisaalta lapsen tarve tavoitteelliseen pedagogiseen toimintaan. Iltaisin vuoropäivähoitoon osallistuva voi jäädä kokonaan paitsi pedagogisesta sisällöstä. Jo vuorohoito terminä pitää sisällään vain hoidon. Kodinomaisuutta ei määritellä virallisissa asiakirjoissa. Tutkimus on havainnollinen esitellessään toiminnan eroja päivän aikana. Sen jälkeen fokusoidaan erityisesti tavoitteelliseen toimintaa ympärivuorokautisessa päiväkodissa. Erityisesti tuetun leikin lisääminen osoittautuu tärkeäksi tekijäksi lasten prosessien syventäjänä. Tutustu Jennyn puhuttulevaan graduun: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/316453. Kyseessä on uraa uurtava avaus, vuoropäiväkodeista ei ole tätä ennen tehty lainkaan määrällistä tutkimusta. Alla olevassa taulukossa kuvataan lasten kestävän sitoutumisen määrä eri päiväkodin toiminnoissa illalla klo 16:00 – 20:00.

Lelan matikkaseikkailu päiväkodissa

|
Reply

Kirjanen tarjoaa matematiikan oppimateriaalin varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen. Matematiikan sisällöt esitellään tarinoiden kautta. Lapsille luettavan tarinan rinnalla opettajalle annetaan ideoita siitä, miten opetettavaa käsitettä voi havainnollistaa omassa ryhmässä helposti saatavilla olevilla välineillä. Tarjolla on myös kysymyksiä, joiden avulla voi herätellä keskustelua lasten kanssa. Kirjanen on syntynyt osana LUMATIKKA-hanketta. LUMATIKKA oli valtakunnallinen matematiikan oppimisen ja opettamisen täydennyskoulutushanke, jonka LUMA-keskus Suomi -verkosto toteutti yhteistyössä useiden yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa vuosina 2018–2022. Hanketta rahoitti Opetushallitus. Kirjanen on saatavilla Avointen Oppimateriaalien Kirjastossa. Kirjan ovat kirjoittaneet Jonna Kangas ja Jyrki Reunamo. Upeat kuvat ovat Emilia Erfvingin!

Kulttuuritietoinen kasvatus

|
Reply

Kehittävän Palautteen aineistosta tehty artikkeli kultturitietoisesta kasvatuksesta on juuri julkaistu Ammattikasvatuksen aikakauskirjassa. Tutkimuksen tulosten perusteella eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten osallisuutta tukevissa varhaiskasvatuksen oppimisympäristöissä näyttäytyvät keskeisinä tekijöinä kasvattajien luomat, lasten osallisuutta mahdollistavat käytännöt, kuten perheiden huomiointi, vapaan leikin ohjaus, lukemistilanteet ja varhaiskasvatuksen pedagoginen johtaminen. Ammatillisen osaamisen kehittymisessä keskeistä on kasvattajien kieli- ja kulttuuritietoisen työn reflektoiva tarkastelu.

Arvola, O., Reunamo, J. & Kyttälä, M. (2020). Kohti kieli- ja kulttuuritietoista kasvatusta. Kasvattajat lasten osallisuuden mahdollistajina varhaiskasvatuksen oppimisympäristöissä. Ammattikasvatuksen aikakauskirja 01/2020.

Tutkimustietoa taaperoiden leikistä

|
Reply

Mannerheimin lastensuojeluliiton Leikkipäivä-ohjelma (https://leikkipaiva.fi/) kokoaa sivuilleen tutkimustietoa leikistä niin tutkimustulosten, asiantuntija-artikkeleiden kuin seminaaritallenteiden muodossa. Sivuilla on julkaistu aineistostamme koottu artikkeli, jossa keskitytään nimenomaan 1-3-vuotiaisiin lapsiin. Artikkelin painopisteenä on erilaisten leikin lajien erottaminen ja yhdistäminen, molemmista on hyötyä! Tutustu tiivistelmään osoitteessa https://leikkipaiva.fi/1%e2%88%923-vuotiaiden-lasten-leikit-varhaiskasvatuksessa/ ja varsinaiseen artikkeliin osoitteessa https://leikkipaiva.fi/wp-content/uploads/1%E2%88%923-vuotiaiden-lasten-esineleikit-roolileikit-ja-s%C3%A4%C3%A4nt%C3%B6leikit-1.pdf.

Monikulttuurin inkluusio & osallistuminen

|
Reply

Anna-Leena Lastikka on tutkinut lisensiaatintyössään monikulttuuristen lasten ja perheiden kokemuksia suomalaisessa varhaiskasvatuksessa. Työn nimi on Culturally and linguistically diverse children’s and families’ experiences of participation and inclusion in Finnish early childhood education and care. Anna-Leena hahmottelee varhaiskasvatuksen voimaannuttavaa pedagogiikkaa, joka perustuu lasten ja perheiden vahvuuksille, tiedolle ja osallistumiselle. On painotettava enemmän sosiaalisen yhteenkuuluvuuden rakentamista varhaiskasvatusympäristöön kuuluvien lasten, perheiden ja kasvattajien välillä. Yksi lisensiaatintyön artikkeleista on koottu Kehittävän Palautteen aineistosta. Tutustu Anna-Leenan tärkeään työhön täällä.

Lapsen suhtautuminen muutokseen

|
Reply

Päiväkotien henkilökunta voi käyttää Lela-tarinaa lasten muutostrategioiden käsittelyyn. Nyt tarinasta on tehty vanhemmille sopiva versio. Lapsen näkemykset kertovat tärkeitä asioita siitä, miten lapsi ratkaisee oman elämänsä muiden kanssa. Tarinan avulla aikuinen saa tuntuman lasten tapaan suhtautua oman ja muiden elämän muuttamiseen. Vanhemmilla täytyy olla tuntuma siitä, miten lapsi rakentaa maailmaansa yhdessä muiden kanssa. Tarina on luettavissa täällä.