Monthly Archives: October 2011

NKVET 2011 -symposiumi Helsingissä 6.-7.10.2011

|

Tämänvuotinen, järjestyksessään 26. NKVet-symposiumi pidettiin 6.–7.10. yliopiston päärakennuksen pienessä juhlasalissa Helsingissä. Kokouksen teemana olivat tällä kertaa ympäristömyrkyt ja niiden aiheuttamat terveydelliset haitat eläimillä ja ihmisillä. Tilaisuudessa esitetyt tutkimustulokset vahvistavat, että ympäristömyrkyt kulkeutuvat maapallolla ilmakehän kautta erittäin merkittävässä määrin palaten ravintoketjuihin, ja ovat täten läsnä kaikkialla napaseutuja myöten.

‘The Nordic Committee for Veterinary Scientific Cooperation’ (NKVet) -kokous keräsi yhteen yli 40 tämän alan asiantuntijaa ja tutkijaa Pohjoismaista, ja lisäksi mukana olivat keynote-esitykset Skotlannista ja Alankomaista. NKVet 2011 –symposiumin useasta esityksestä kävi selvästi ilmi, että ympäristömyrkyt kulkeutuvat maapallolla ilmakehän kautta erittäin merkittävässä määrin palaten ravintoketjuihin erityisesti kylmien ja lämpimien ilmavirtausten rajakohdissa. Näitä on runsaasti napaseuduilla, ja niinpä arktisen alueen eläimistä kuten jääkarhuista, naaleista sekä tietyistä valas- ja lokkilajeista löydetään nykyään yleisesti kaikkia keskeisiä POP (persistent organic pollutant) –yhdisteitä. Ravintoketjun huipulla olevissa lajeissa näiden pitoisuudet ovat usein suuria, ja esim. jääkarhulla on havaittu luiden mineraalitiheyden alenemisen, kivesten koon pienenemisen ja aivojen tiettyjen reseptorimuutosten korreloivan näiden eläinten organohalogeenikuormaan (suom. huom. body burden of organohalogenic compounds), joskaan syy-seuraussuhdetta ei ole vielä osoitettu.

Eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa toksikologian tutkimus on professori Raimo Pohjanvirran tutkimusryhmässä painottunut myrkyllisimmän POP-yhdisteen, TCDD:n eli ’dioksiinin’ vaikutusten ja vaikutusmekanismien tutkimiseen. Professori Pohjanvirta on raportoinut jo aikaisemmin, että jo alhainenkin dioksiinin kerta-annos voi aiheuttaa hyvin spesifejä käyttäytymismuutoksia aikuisilla rotilla ja hiirillä.

Uusien ympäristömyrkkyjen vaikutuksista alustavaa tutkimustietoa
POP-yhdisteiden ja muiden tunnettujen ympäristökontaminanttien eli saasteiden rinnalle huolen aiheina on nousemassa uusia kemiallisia toksikantteja eli ympäristömyrkkyjä. Tämä ei ole mikään ihme, sillä teollisesti tuotetuista kemikaaleista vain n. 1%:n myrkyllisyydestä on toistaiseksi tutkimustietoa. Erityishuomion kohteina kokouksessa olivat endokriinijärjestelmää sotkevat ns. hormonihäiriköt. Esimerkiksi estrogeenin kaltaisesti vaikuttavat aineet estävät useilla kala- ja lintulajeilla erittäin herkästi normaalin sukupuolisen erilaistumisen. Kokouksessa käsiteltiin myös kontaminanttien seka-altistuksessa ilmenevien yhteisvaikutusten luonnetta sekä esiteltiin uusia ’in vitro’– ja ’in vivo’ –malleja ympäristömyrkkyjen biologisten vaikutusten tutkimiseen. Ympäristökemikaalien terveyshaitat näkyvät usein ensiksi villi- ja kotieläimissä, ja siksi eläinlääkäreillä on näiden vaarojen identifioijina tärkeä rooli myös ihmisten terveyden kannalta.

NKVet 2011 –symposiumin osanottajat ilmaisivat suuren tyytyväisyytensä kokouksen järjestelyihin ja tieteelliseen ohjelmaan. Kokouksen kotimaisen organisaatiotoimikunnan puheenjohtajana toimi professori Tuula Honkanen-Buzalski EVIRAsta ja yhteispohjoismaisen ohjelmatoimikunnan puheenjohtajana professori Raimo Pohjanvirta Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta.

Lisätietoja:
NKVet, The Nordic Committee for Veterinary Scientific Cooperation
http://www.nkvet.org/