Eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa Helsingin yliopiston Viikin kampuksen EE-talon Walter -salissa (Agnes Sjöbergink katu 2) esitetään maanantaina 14.12.2015 klo 12 tarkastettavaksi Ann-Katrin Llarenan väitöskirja:

Population genetics and molecular epidemiology of Campylobacter jejuni

Väitöskirja kuuluu ympäristöhygienian alaan.

Vastaväittäjänä toimii professori Eystein Skjerve (Norwegian University of Life Sciences) ja kustoksena professori Johanna Björkroth.

Väitöskirjan elektroninen versio: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-1806-6

Väitöskirjan johdanto tiedekunnan www-sivuilla: http://www.vetmed.helsinki.fi/english/news/151208_llarena.html

Spotlight julkaisu: Applied and Environmental Microbiology –lehti nosti esiin vuoden ensimmäisessä numerossa artikkelin, jossa raportoitiin kaksoiskomponenttijärjestelmän CLO3403/CLO3404 keskeinen merkitys Clostridium botulinumin tyypin E kylmänsiedossa.

Tyypin E aiheuttamat botulismiepidemiat liittyvät usein C. botulinum –bakteereilla saastuneisiin tyhjiöpakattuihin lämminsavukaloihin, joissa ei ole pystytty estämään bakteerin itiöiden germinaatiota ja bakteerin kasvua väärien säilytyslämpötilojen takia. Mascher ym. (Appl. Environ. Microbiol. 2014, 80, 399 – 407) osoittivat kaksoiskomponenttijärjestelmän keskeisen merkityksen C. botulininumin tyypin E kylmäsokkivasteessa ja bakteerin kasvussa alhaisessa lämpötilassa. Tämän tärkeän elintarvikepatogeenin kylmänsiedon mekanismien ymmärtäminen voi tuoda uusia oivalluksia botulismiepidemioiden torjuntaan ja uusien valvontakeinojen kehittämiseen.

C. botulinum tyyppi E esiintyy yleisesti Itämeren ja Suomen järvien pohjasedimentissä. Tekijät (Gerald Mascher, Yağmur Derman, David G. Kirk, Eveliina Palonen, Miia Lindström and Hannu Korkeala) pystyivät ensimmäistä kertaa rakentamaan C. botulinum tyyppi E:n mutantteja. CLO3403/CLO3404-kaksoiskomponenttijärjestelmän kinaasi- tai säätelygeenin inaktivointi heikensi merkittävästi bakteerin kasvua ja kinaasigeenin inaktivointi esti myös liikkuvuuden. Geenien komplementaatio palautti kasvun ja liikkuvuuden osoittaen kyseisen kaksoiskomponenttijärjestelmän merkityksen C. botulinum tyyppi E:n kylmänsiedossa. Kyseisen kaksoiskomponenttijärjestelmän vaikutusmekanismin tarkempi selvitys on käynnissä.

Tutkimus suoritettiin Suomen Akatemian mikrobiologisen elintarviketurvallisuustutkimuksen huippuyksikössä professori Hannu Korkealan tutkimusryhmässä. Tutkimusta rahoittivat lisäksi Finnish Graduate School on Applied Bioscience, Suomen eläinlääketieteen säätiö, EU:n seitsemäs puiteohjelma FP7/2007-2013 (grant 237942) ja Helsingin yliopiston eläinlääketieteen tohtoriohjelma.

Linkki julkaisuun: http://aem.asm.org/content/80/1/1.full

Opintoasiaintoimikunta pyysi eläinlääketieteellisen tiedekunnan opettajia nimeämään lähiyhteisöstään sellaisen opettajan, joka on esimerkillisellä tavalla edistänyt hyvää opetus- ja oppimisilmapiiriä ja opettajien yhteistoimintaa.

Eniten mainintoja sai elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osaston yliopistonlehtori Riikka Keto-Timonen, jota opettajat kuvasivat mm. seuraavasti:

”Raskaasta opetusrupeamasta huolimatta Riikka tuo positiivisuutta opetus- ja varmasti myös oppimisilmapiiriin.”

”Riikka on saanut uudet opettajat sujuvasti mukaan opetukseen ja kurssin toimintaan.”

”Valtavasta työtaakasta huolimatta Riikka on saanut opetuksen toimimaan ja hyvää palautetta opiskelijoilta.”

”Opettaja, josta tiedekunnan kannattaa pitää kiinni.”

Elintarvikevälitteinen taudinaiheuttaja, Clostridium botulinum -bakteeri voi elintarvikkeessa kasvaessaan tuottaa voimakkainta tunnettua biologista myrkkyä, botulinumneurotoksiinia. Elimistöön päästyään toksiini sitoutuu motorisiin hermopäätteisiin estäen hermoimpulssin välittymisen lihakseen, jonka seurauksena on etenevä velttohalvaus. Tämä botulismina tunnettu vakava sairaus voi hoitamattomana johtaa kuolemaan hengityslihasten lopulta halvaantuessa. ELL Elias Dahlsten selvittää väitöstutkimuksessaan C. botulinum -tyyppikannan ATCC 3502 hyödyntämiä geneettisiä mekanismeja elintarvikkeiden prosessoinnissa ja säilytyksessä selviytymiseen. Dahlsten keskittyy bakteerin elintarvikkeissa kohtaamiensa epäsuotuisien ympäristöolosuhteiden, erityisesti alhaisen lämpötilan, havaitsemiseen ja niihin sopeutumiseen. Lisäksi Dahlsten tutkii kannan itiöinnin geneettistä säätelyä.

C. botulinum muodostaa erittäin kestäviä lepomuotoja eli itiöitä, joita esiintyy yleisesti ympäristössä ja siten myös elintarvikkeiden raaka-aineissa. Itiöiden riittävä tuhoaminen elintarvikkeista vaatii erittäin voimakasta lämpökäsittelyä; kuluttajien mieltymysten vuoksi tällaiset käsittelyt ovat kuitenkin epätoivottuja. Taudinaiheuttajien eli patogeenien lisääntyminen elintarvikkeissa pyritäänkin usein estämään yhdistämällä useita lievempiä käsittelyjä ja olosuhteita, joista tärkein on alhainen säilytyslämpötila. Ymmärrys patogeenisten bakteerien tavoista selviytyä näistä esteistä on tärkeää tehokkaiden elintarviketurvallisuuden hallintakeinojen kehittämiseksi. Tästä huolimatta, tutkimustieto keinoista joiden avulla C. botulinum pystyy selviämään ja sopeutumaan elintarvikeprosessien olosuhteisiin on vaillinaista, eikä sen itiöintikoneistoa ei ole aiemmin tutkittu lainkaan.

Koko genomin tasolla tehdyssä geenien ilmentymisanalyysissa Dahlsten havaitsi kohdennetun nopean vasteen lämpötilan laskuun, sekä kattavan aineenvaihdunnan uudelleenjärjestelyn pidempiaikaisen kylmäaltistuksen seurauksena. Useita muilla bakteereilla kylmässä aktivoituvia ja niiden kylmänsiedossa tärkeiksi osoitettuja mekanismeja aktivoitui myös C. botulinumilla, näin ollen näillä mekanismeilla saattaa olla merkitystä myös C. botulinumin kylmänsiedossa.  Dahlsten havaitsi, että kylmäaltistuksen seurauksena rasvahapposynteesiin, hapetus-pelkistystasapainoon, hapettavaan stressiin sekä raudan kuljetukseen ja varastointiin todennäköisesti liittyvien geenien ilmentyminen kasvoi. Dahlstenin mukaan nämä tulokset antavat viitteitä toissijaisen hapettavan stressin ja siltä suojautumiseen tarkoitettujen mekanismien roolista kylmänsiedossa tällä taudinaiheuttajalla. Lisäksi Dahlstenin tutkimuksessa osoitetaan kahden aiemmin karakterisoimattoman geenien ilmentymistä säätelevän tekijän (CBO0477 ja CBO0558A) merkitys kylmänsiedossa.

Dahlsten osoittaa tutkimuksessaan, että geeni-ilmentymistä säätelevän niin kutsutun kaksoiskomponenttijärjestelmä CBO0366/CBO0365:n ilmentyminen lisääntyi kylmässä, ja toteaa sen olevan välttämätön kannan kasvulle alhaisessa lämpötilassa. Dahlstenin tutkimuksessa osoitetaan sen suoraan säätelevän useita aineenvaihduntareittejä kuten asetoni-butanoli-etanoli (ABE)-käymiseen, arseeninsietoon ja fosfaatin kuljetukseen liittyviä mekanismeja, joiden tässä tutkimuksessa havaittiin ensimmäistä kertaa liittyvän bakteerien kylmänsietoon. Lisäksi säätelytekijä SigK:lla havaittiin olevan kaksoisrooli sen ollessa C. botulinumille välttämätön sekä itiönmuodostuksen alkuvaiheessa että kasvussa alhaisessa lämpötilassa ja korkeassa suolapitoisuudessa.

ELL Elias Dahlsten väitteli eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa Helsingin yliopistossa pe 20.12.2013 klo 12 aiheesta: ”Genetic mechanisms of stress response and sporulation in Clostridium botulinum”.
Tutkimus kuuluu elintarvikehygienian alaan. Kustoksena toimi professori Hannu Korkeala.

Väitöskirjan elektroninen versio: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-9643-3

ELINTARVIKKEIDEN VÄLITYKSELLÄ LEVIÄVIEN PATOGEENISTEN MIKROBIEN MOLEKYYLIBIOLOGINEN DETEKTIO

Aika ja paikka: 17.-21.3.2014, Viikki, EE-talo, Agnes Sjöbergin katu 2, Helsinki
Järjestäjä: HY, ELTDK, elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto
Sisältö: Kurssilla perehdytään elintarvikehygieenisesti merkittävien mikrobien molekyylibiologisiin osoitusmenetelmiin. Pääpaino on reaaliaikaisilla PCR-menetelmillä. Kurssi koostuu pääosin luennoista ja harjoitustöistä, lisänä kirjallisuuteen tutustumista (esitehtävä), esityksiä sekä kirjallinen tehtävä. Kurssi pidetään englanniksi (Molecular methods for detection of foodborne pathogens). Luennoitsijoita saapuu Pohjoismaista ja Baltiasta.

Kohderyhmä: Eläinlääketieteen opiskelijat ja valmiit eläinlääkärit
Hinta:  450 € koko kurssi tai 100 €/päivä.  Eläinlääketieteen perus- ja jatko-opiskelijoille maksuton.

Lisätietoja: Leena Maunula, leena.maunula@helsinki.fi.

Ilmoittautuminen: 17.2.2014 mennessä e-lomakkeella https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/47156/lomake.html, perus- ja jatko-opiskelijat ovat etusijalla

Osallistujamäärä: max. 25 opiskelijaa

Eläinlääkäripäivien näyttelyssä oli mukana 64 tieteellistä posteria, joista kolme posteria palkittiin. Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osaston kesäkoulussa olleen ELK, Anna Sarvelan lisensiaatin tutkielmastaan tekemä posteri ”Ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköissä esimiehenä toimivien eläinlääkäreiden esimies- ja johtamistaidot” sai kunniamaininnan esimerkillisen selkeästä visuaalisesta ilmeestään. 

Tutkimuksen ohjaajana toimi ELT Mari Nevas ja johtajana ELT Janne Lundén. Tutkimuksessa oli mukana myös ELL,  tohtorikoulutettava Tiina Läikkö-Roto.  Tutkimuksen rahoitti maa- ja metsätalousministeriö.

Eläinlääkäreistä suuri osa toimii jossain vaiheessa työuraansa esimiesasemassa, mutta eläinlääketieteen koulutusohjelmassa on vain vähän tähän valmentavaa esimies- ja johtamiskoulutusta. Tutkimuksen selvitettiin eläinlääkäreiden esimies- ja johtamistaitoja heidän alaistensa näkökulmasta.  Lisäksi tutkimuksessa tutkittiin ympäristöterveydenhuollon valvontayksikköjen työilmapiiriä ja työntekijöiden työtyytyväisyyttä.

Aineisto kerättiin keväällä 2013 verkkokyselyllä sellaisista ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköistä, joissa esimiehenä toimi eläinlääkäri.  Tutkimukseen osallistui 22 yksikköä ja 24 eläinlääkäriesimiehen alaisista 109 vastasi kyselyyn (37 %). Tutkimuksen osana analysoitiin maa- ja metsätalousministeriön hankkeessa ”Elintarvikevalvonnan vaikuttavuus ja kustannustehokkuus” tehdystä kyselytutkimuksesta työilmapiirin tekijöiden vaikutusta työtehoon valvontayksiköissä koskevat kysymykset.  Aineisto koostui 11 esimiehen ja 36 terveystarkastajan vastauksista. Analysointi tehtiin SPSS (IBM) – tilastosovelluksella käyttäen nonparametrisiä testejä näyttämään eroja vastaajien välillä 95 %: n luottamusvälillä.

Monivalintakysymysten pohjalta muodostettujen, eri esimiestyön osa-alueita kuvaavien summamuuttujien perusteella esimiesten vahvin osa-alue oli luottamus alaisiin sekä heikoin viestintä- ja ongelmanratkaisutaidot. Avoimissa kysymyksissä korostuivat eläinlääkäreiden asiantuntijuus ja tehtäväkentän tuntemus sekä heidän alaisilleen antama taustatuki. Heikoimmiksi osa-alueiksi koettiin avoimien kysymysten perusteella esimiehen tasapuolisuus, henkilöstöjohtaminen ja toiminnan organisointi. Vuorovaikutustaidot nousivat esiin sekä vahvimpien että heikoimpien osa-alueiden kuvauksissa. Alaisiin liittyvillä taustatekijöillä oli merkitsevästi vaikutusta esimiehestä annettuun arvioon. Erityisesti saman esimiehen alaisuudessa pitkään työskennelleet henkilöt arvioivat esimiestään negatiivisemmin.  Esimiesten ja terveystarkastajien näkemykset työilmapiiriin liittyvien työtehoa alentavien tekijöiden merkityksestä erosivat merkitsevästi toisistaan.

Eläinlääkäreiden koulutus näkyi esimiestaidoissa asiantuntijuutena ja tehtäväkentäntuntemuksena.  Johtamiskäyttäytyminen näyttäisi olevan ihmiskeskeistä, mutta toisaalta eläinlääkäreille on ominaista pyrkimys itsenäiseen työskentelyyn, mistä voi olla haittaa työn tehokkaalle organisoinnille ja tavoitteenasettelulle koko yksikön näkökulmasta. Eläinlääkärin persoonan vaikutus näkyi erityisesti sosiaalisiin taitoihin liittyvissä osa-alueissa, joissa vastausten hajonta oli suurinta. Ammattimaisen johtamistavan puuttumiseen viittasivat kehitysalueet ongelmanratkaisutaidoissa, viestinnässä ja henkilöstöjohtamisessa. Valvontayksikköjen haastava työilmapiiri ja alaisista riippuvat tekijät näyttäisivät asettavan esimiestyölle omat haasteensa. Tulokset osoittavat, että eläinlääkäreiden esimies- ja johtamistaitojen aiempaa selvempi huomioiminen sekä eläinlääkäreiden peruskoulutuksessa että jatko-opinnoissa olisi tärkeää.

ELL Elias Dahlsten

Eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa Helsingin yliopiston EE-talon Walter-salissa esitetään perjantaina 20.12.2013 kello 12 tarkastettavaksi väitöskirja

“Genetic mechanisms of stress response and sporulation in Clostridium botulinum”.

Väitöskirja kuuluu elintarvikehygienian alaan.

Vastaväittäjänä toimii professori Martti Vaara (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Hannu Korkeala.

Väitöskirjan elektroninen versio: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-9643-3

Eläinlääketieteellisen ympäristöhygienian professori Marja-Liisa Hänninen vihittiin kunniatohtoriksi Eesti Maaülikoolissa Tartossa 8.11. pidetyssä juhlatilaisuudessa. Onnittelupuheen piti yliopiston Eläinlääketieteellisen ja eläintieteellisen instituutin johtaja Andreas Aland.

Aland valotti onnittelupuheessaan Hännisen uran moninaisia ansioita sekä tutkimuksen että opetuksen alalla; hän mainitsi muun muassa  Hännisen tehtävät tohtorinväitöskirjojen ohjaajana ja vastaväittäjänä, kansainväliset luottamustehtävät ja Hännisen tärkeän roolin Eestin eläinlääketieteen kehittämisessä. Lisäksi Aland kiitti Hännistä pitkästä ja monivaiheisesta yhteistyöstä Eesti Maaülikoolin kanssa ja mainitsi erityisesti Hännisen aidon ystävyyden ja kiinnostuksen Eestin kansaa ja  Eestiläistä kulttuuria kohtaan. Läsnä juhlatilaisuudessa oli yliopiston opettajia ja muuta henkilökuntaa, entisiä professoreita, valtiovallan edustajia ja opiskelijoita.

”Tämä on suuri kunnia minulle henkilökohtaisesti ja pidän sitä myös tärkeänä tunnustuksena Eesti Maaülikoolin ja eläinlääketieteellisen tiedekunnan hyvälle yhteistyölle samoin kuin yleensä Viron ja Suomen väliselle aidolle ystävyydelle ja yhteistyölle” sanoo Hänninen.

Hänninen on Eesti Maaülikoolin 39. kunniatohtori ja tässä joukossa ensimmäinen nainen. Muita Eesti Maaülikoolin eläinlääketieteen alan kunniatohtoreita ovat Ilkka Alitalo (1994), Esko Nurmi (1996) ja Hannu Saloniemi (2007).

Linkki uutiseen Eesti Maaülikoolin sivulla.

Kuvassa: (vas.) Lea Michelson, Marja-Liisa Hänninen (keskellä), (oik.) Eesti Maaülikoolin rehtori Mait Klaassen, Eläinlääketieteellisen ja eläintieteellisen instituutin johtaja Andreas Aland.

Eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa Helsingin yliopistossa (Päärakennuksen luentosali 5, Fabianinkatu 33) esitetään pe 25.10. klo 12 tarkastettavaksi MSc Pradeep Kondadin väitöskirja:

“Genomics and functional genetics of the zoonotic pathogen Helicobacter bizzozeronii”

Tutkimus kuuluu ympäristöhygienian alaan.

Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Annemieke Smet (Gentin yliopisto, Belgia) ja kustoksena professori Marja-Liisa Hänninen.

Väitöskirjan elektroninen versio: tulossa

Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osaston toksikologian professori Raimo Pohjanvirta Eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta on työryhmineen tutkinut endokriinistä järjestelmää häiritsevien kemikaalien, erityisesti estrogeenin kaltaisia vaikutuksia omaavia ns. xenoestrogeenejä. Ne ovat yleisiä ympäristössämme, mutta se, missä määrin niitä esiintyy elintarvikkeissa ja teollisissa valmisruoissa, on kuitenkin vielä huonosti tunnettua.

Teollisten hampurilaisten ja pippurimeetvurstien estrogeeninen aktiivisuus korkea

”Tässä työssämme tutkimme 15 ruokatavarakaupassa myytävänä ollutta suosittua elintarviketta, kolme erää jokaisesta, niiden estrogeenisen aktiivisuuden varalta. Näiden lisäksi otimme mukaan 3 x 5 vertailunäytettä paikallisesta hampurilaisravintolasta. Määrityksessä käytimme reportterigeenillä transfektoituja hiivasoluja, joissa lusiferaasientsyymi aktivoituu estrogeenireseptorivälitteisesti.” kertoo Pohjanvirta.

Suurimmassa osassa tutkittuja näytteitä estrogeeninen aktiivisuus oli alhaista. Poikkeuksen muodostivat kuitenkin teolliset kana- ja nautahampurilainen sekä varsinkin pippurimeetvursti, joista mitattiin varsin huomattavia aktiivisuuksia yhdenmukaisesti kaikista kolmesta erästä. Näitä positiivisia näytteitä yhdistävä seikka oli niiden sisältämä soijaproteiini yhtenä valmistusaineena. Valtaosassa muita näytteitä soijaa ei ollut käytetty. ”Koska soijassa on tunnetusti potentiaalisti estrogeenisiä isoflavoneja kuten genisteiiniä, analysoimme menetelmällämme myös kaksi soijakastiketta, jotka osoittautuivat samaten vahvasti positiivisiksi.” kertaa Pohjanvirta tutkimuksen tuloksia.

Mielenkiintoista kyllä, hampurilaisravintolasta ostetuista kana-, nauta- tai juustohampurilaisista estrogeenistä aktiivisuutta ei havaittu, vaikka niidenkin kerrottiin sisältävän soijaa. Kyse voi olla määrällisestä erosta tai kaupan hampurilaisten osalta yhteisvaikutuksesta antioksidanttien kanssa. Soijan terveysvaikutukset ovat kiistanalaisia, joten usein toistuvaa altistumista olisi turvallisinta välttää; näin erityisesti lasten osalta, joilla hormonijärjestelmä voi olla herkempi hormonihäiriköille kuin aikuisilla.

Lisätutkimuksille aihetta

”Tutkimme myös tuotteiden pakkausmateriaaleja, koska on epäilty eräiden estrogeenisesti vaikuttavien muovin pehmentimien kuten ftalaattien ja bisfenoli-A:n voivan liueta muovikääreistä elintarvikkeisiin. Nämä näytteet olivat kuitenkin meidän analyyseissämme kaikki negatiivisia.” Pohjanvirta kertoo. ”Yhteenvetona voidaan todeta, että tulostemme perusteella suurin osa valmistuotteista Suomessa ei sisällä haitallisia määriä xenoestrogeenejä. On kuitenkin syytä muistaa, että käyttämämme otos oli melko suppea ja niinpä lisätutkimukset eri elintarvikeryhmistä sekä esim. ravintolisistä ovat aiheellisia.”

Linkki artikkeliin

Iyekhoetin Matthew Omoruyi, Grit Kabiersch & Raimo Pohjanvirta , Food Additives & Contaminants: Part A (2013): Commercial processed food may have endocrine-disrupting potential: soy-based ingredients making the difference, Food Additives & Contaminants: Part A, DOI: 10.1080/19440049.2013.817025