Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osaston toksikologian professori Raimo Pohjanvirta Eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta on työryhmineen tutkinut endokriinistä järjestelmää häiritsevien kemikaalien, erityisesti estrogeenin kaltaisia vaikutuksia omaavia ns. xenoestrogeenejä. Ne ovat yleisiä ympäristössämme, mutta se, missä määrin niitä esiintyy elintarvikkeissa ja teollisissa valmisruoissa, on kuitenkin vielä huonosti tunnettua.
Teollisten hampurilaisten ja pippurimeetvurstien estrogeeninen aktiivisuus korkea
”Tässä työssämme tutkimme 15 ruokatavarakaupassa myytävänä ollutta suosittua elintarviketta, kolme erää jokaisesta, niiden estrogeenisen aktiivisuuden varalta. Näiden lisäksi otimme mukaan 3 x 5 vertailunäytettä paikallisesta hampurilaisravintolasta. Määrityksessä käytimme reportterigeenillä transfektoituja hiivasoluja, joissa lusiferaasientsyymi aktivoituu estrogeenireseptorivälitteisesti.” kertoo Pohjanvirta.
Suurimmassa osassa tutkittuja näytteitä estrogeeninen aktiivisuus oli alhaista. Poikkeuksen muodostivat kuitenkin teolliset kana- ja nautahampurilainen sekä varsinkin pippurimeetvursti, joista mitattiin varsin huomattavia aktiivisuuksia yhdenmukaisesti kaikista kolmesta erästä. Näitä positiivisia näytteitä yhdistävä seikka oli niiden sisältämä soijaproteiini yhtenä valmistusaineena. Valtaosassa muita näytteitä soijaa ei ollut käytetty. ”Koska soijassa on tunnetusti potentiaalisti estrogeenisiä isoflavoneja kuten genisteiiniä, analysoimme menetelmällämme myös kaksi soijakastiketta, jotka osoittautuivat samaten vahvasti positiivisiksi.” kertaa Pohjanvirta tutkimuksen tuloksia.
Mielenkiintoista kyllä, hampurilaisravintolasta ostetuista kana-, nauta- tai juustohampurilaisista estrogeenistä aktiivisuutta ei havaittu, vaikka niidenkin kerrottiin sisältävän soijaa. Kyse voi olla määrällisestä erosta tai kaupan hampurilaisten osalta yhteisvaikutuksesta antioksidanttien kanssa. Soijan terveysvaikutukset ovat kiistanalaisia, joten usein toistuvaa altistumista olisi turvallisinta välttää; näin erityisesti lasten osalta, joilla hormonijärjestelmä voi olla herkempi hormonihäiriköille kuin aikuisilla.
Lisätutkimuksille aihetta
”Tutkimme myös tuotteiden pakkausmateriaaleja, koska on epäilty eräiden estrogeenisesti vaikuttavien muovin pehmentimien kuten ftalaattien ja bisfenoli-A:n voivan liueta muovikääreistä elintarvikkeisiin. Nämä näytteet olivat kuitenkin meidän analyyseissämme kaikki negatiivisia.” Pohjanvirta kertoo. ”Yhteenvetona voidaan todeta, että tulostemme perusteella suurin osa valmistuotteista Suomessa ei sisällä haitallisia määriä xenoestrogeenejä. On kuitenkin syytä muistaa, että käyttämämme otos oli melko suppea ja niinpä lisätutkimukset eri elintarvikeryhmistä sekä esim. ravintolisistä ovat aiheellisia.”
Iyekhoetin Matthew Omoruyi, Grit Kabiersch & Raimo Pohjanvirta , Food Additives & Contaminants: Part A (2013): Commercial processed food may have endocrine-disrupting potential: soy-based ingredients making the difference, Food Additives & Contaminants: Part A, DOI: 10.1080/19440049.2013.817025