Osaston tutkimusta esitellään Eläinlääkäripäivillä 2012

Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osaston tutkimusta esitellään Eläinlääkäripäivien tieteellisessä posterinäyttelyssä.  Postereista kaksi  on valittu esiteltäväksi Tiede- ja tutkimusosiossa.

Tänä vuonna posterinäyttelyyn on ilmoittautunut ennätykselliset 58 posteria, joista 19 on elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osastolta. Posterit ovat esillä Eläinlääkäripäivien ajan ja kolme parasta palkitaan avajaispäivänä, keskiviikkona.

Vuoden 2011 Eläinlääkäripäivillä elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osaston tohtorikoulutettava ELL, Sonja Virtasen tekemä posteri “Välitysporsaat tuovat Yersinia enterocolitican lihasikalaan” (kuvassa) sai kunniamaininnan.

 

Osaston posterit Eläinlääkäripäivillä 2012:

Lihavoituna posterit, jotka esitellään Eläinlääkäripäivien tiede ja tutkimusosiossa keskiviikkona.

 

 * * * * *

Hietala N., Keto-Timonen R., Palonen E., Isokallio M., Markkula A., Lindström M., Korkeala H.

Kylmäsokkiproteiinien (Csp) merkitys Yersinia pseudotuberculosiksen kylmänsiedossa ja muissa stressitiloissa

 * * * * *

Jurmu M., Kirk D., Korkeala H., Lindström M.

SigE-, sigF-, ja sigG-geenien rooli Clostridium botulinum ATCC 3502 -kannalla

 * * * * *

Järvimäki H., Dahlsten E., Pietilä E., Selby K., Lindström M., Korkeala H.

Eräiden DNA:han sitoutuvia säätelytekijöitä koodaavien geenien ilmentyminen eri stressitilanteissa Clostridium botulinum -kannalla ATCC 3502.

 * * * * *

Kantala T., Heinonen M., Oristo S., von Bonsdorff C-H., Maunula L.

Survey of hepatitis E virus infections in young pigs and comparison of primers for sequencing swine HEV

 * * * * *

Kettunen K., Nevas M., Lundén J.

Elintarvikelain mukaisten hallinnollisten pakkokeinojen vaikuttavuus paikallisessa elintarvikevalvonnassa

 * * * * *

Marin S., Suomio E., Virtanen S., Korkeala H.

Patogeenisten yersiniakantojen prevalenssi suomalaisilla porsastuotantotiloilla

 * * * * *

Maunula L., Rönnqvist M., Åberg R., Loginov R., Kauppinen A., Miettinen I., Hakkarainen S., Jalava K., Hänninen M-L.

Sapovirus linked to a waterborne gastroenteritis outbreak in Finland

 * * * * *

Penttinen K., Säde E., Hultman J., Björkroth J.

Suojakaasupakatun naudanlihan säilyvyys ja pilaajabakteerien kartoitus

 * * * * *

Pietilä E., Dahlsten E., Järvimäki H., Selby K., Lindström M., Korkeala H.

Fur-homologeja koodaavien geenien ilmentyminen eri stressitiloissa Clostridium botulinum ATCC 3502 -kannalla

 * * * * *

Ruusunen M., Fredriksson-Ahomaa M., Hellström S., Revez J., Hänninen M-L., Lindström M.

Pathogenic bacteria in Finnish raw milk

 * * * * *

Rönnqvist M., Mikkelä A., Tuominen P., Rättö M., Maunula L.

One-year study of the presence of norovirus on surfaces and norovirus-like gastroenteritis among employees in food industry premises

 * * * * *

Rönnqvist M., Tuominen P., Salo S., Maunula, L.

Ultraviolet light inactivation of murine norovirus in comparison with human norovirus GII: PCR may overestimate the persistence of noroviruses even when combined with pre-PCR treatment

 * * * * *

Sandell E-L., Zhang Z., Korkeala H., Lindström M.

The role of Catabolite control protein A in growth, neurotoxin production and sporulation in Clostridium botulinum type A strain ATCC 3502

 * * * * *

Sarajärvi A-S., Ruusunen M., Jaakkonen A., Hakkinen M.,Surakka A., Taimisto A-M., Lindström M.

Maidossa esiintyvien Bacillus cereus -ryhmän bakteereiden toksinen potentiaali ja geneettinen monimuotoisuus

 * * * * *

Sivonen K., Llarena A-K., Revez J., Hänninen M-L.

Campylobacter jejunin esiintyminen kaupasta ostetussa naudan jauhelihassa Helsingin alueella

 * * * * *

Summa M., von Bonsdorff C-H., Maunula L.

Pet dogs – A transmission route for human noroviruses?

 * * * * *

Suomio E., Marin S., Virtanen S., Korkeala H.

Patogeenisten yersinioiden esiintyminen suomalaisissa porsastuotantosikaloissa

 * * * * *

Virtanen S., Vilar M., Heinonen M., Korkeala H.

Yersinia enterocolitican esiintyminen ja torjunta sikatiloilla

 * * * * *

Åberg R., Summa M., Rönnqvist M., Kantala T., Henttonen H., Maunula L.

Ihmisen noroviruksen ja muiden suolistovirusten esiintyminen pienjyrsijöillä Suomessa

 * * * * *

 

Posterinäytely 2012

 

 

Tutkimus ruokamyrkytyksiä aiheuttavien Clostridium perfringens kantojen epidemiologiasta

ELL Päivi Lahti osoitti, että ruokamyrkytyksiä aiheuttavien Clostridium perfringens –kantojen epidemiologia on erilainen sen mukaan sijaitseeko enterotoksiinin tuottoa ohjaava cpe-geeni bakteerin kromosomissa vai sen kantamassa plasmidissa. Professori Hannu Korkealan tutkimusryhmässä tehty tutkimus julkaistiin PLoS ONE -lehdessä.

PLoS One. 2012;7(10):e46162. doi: 10.1371/journal.pone.0046162. Epub 2012 Oct 19

Comparative Genomic Hybridization Analysis Shows Different Epidemiology of Chromosomal and Plasmid-Borne cpe-Carrying Clostridium perfringens Type A.

Lahti P, Lindström M, Somervuo P, Heikinheimo A, Korkeala H.

Department of Food Hygiene and Environmental Health, Faculty of Veterinary Medicine, University of Helsinki, Helsinki, Finland.

Useilla ruokamyrkytyksiä aiheuttavilla C. perfringens –kannoilla cpe-geeni sijaitsee kromosomissa, mutta aiemmassa tutkimuksessaan Lahti et al. (2008) osoittivat, että myös kannat, joiden cpe-geeni sijaitsee plasmidissa, ovat merkittäviä ruokamyrkytyksen aiheuttajia.

Nyt julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin eri lähteistä eristettyjen kromosomaalisten, plasmidillisten sekä cpe-negatiivisten C. perfringens -kantojen geneettisiä eroja vertailemalla niiden genomeja DNA-mikrosirun avulla. Tutkitut kannat olivat peräisin eri tuotantoeläinten ja ihmisten ulosteista sekä puhdistamolietteestä, maanäytteistä ja ruokamyrkytystapauksista. Kromosomaaliset kannat erottuivat selvästi plasmidillisista ja cpe-negatiivisista. Erottelevat geenit liittyivät muun muassa myo-inositoli-, etanolamiini- ja sellobioosiaineenvaihduntaan. Mikrosirutulokset vahvistettiin kasvukokein.

Tulosten perusteella C. perfringens -kantojen eri cpe-genotyypeillä on erilainen kyky käyttää tutkittuja aineita ainoina energianlähteinään, mikä tuo uutta tietoa eri cpe-genotyyppien mahdollisista varastoista luonnossa. Plasmidilliset kannat pystyvät cpe-negatiivisten C. perfringens –kantojen tavoin käyttämään myo-inositolia ja etanolamiinia, minkä vuoksi ne sopeutuvat elämään monen tyyppisissä ympäristöissä, kuten suolistossa. Kromosomaaliset kannat eivät käytä myo-inositolia tai etanolamiinia, mikä rajoittaa niiden selviämismahdollisuuksia useissa kasvuympäristöissä. Kromosomaaliset kannat kuitenkin pystyvät käyttämään sellobioosia, mikä tekee niiden kasvun mahdolliseksi ympäristöissä, joissa on hajoavaa kasvimateriaalia. Tutkimuksen perusteella on todennäköistä, että plasmidilliset kannat aiheuttavat ruokamyrkytyksiä ihmisen välityksellä, kun taas kromosomaalisten kantojen reitti ruokaan liittyy kasviperäiseen materiaaliin.

 

Lisätietoja:
ELL Päivi Lahti
elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto
Eläinlääketieteellinen tiedekunta/HY
paivi.lahti(at)helsinki.fi