Elintarvikehygieenikkokuulusteluun sisältyvä Ympäristöterveydenhuollon hallinnon kurssi järjestetään Helsingissä, Viikin kampuksella 30.9.-18.10.2013. Kurssiin liittyvä kirjallinen kuulustelu järjestetään joulukuussa.

Osallistujien valinnassa etusijalla ovat henkilöt, jotka ovat suorittaneet elintarvikehygieenikkokuulusteluun sisältyvän tarkastuseläinlääkäritutkinnon sekä kaupungineläinlääkäriharjoittelun. Lisäksi valintaan vaikuttaa koulutuksen liittyminen työtehtäviin. Osallistumismaksu on 300 €. Hallinnon kurssi kuuluu pakollisena sekä ympäristöterveydenhuollon että elintarviketuotannon hygienian erikoistumisalojen koulutuskokonaisuuteen ja se on kyseisissä koulutusohjelmissa oleville maksuton.

Tarkemmat ohjeet elintarvikehygieenikkokuulustelun suorittamiseksi löytyvät Internet sivulta: http://www.vetmed.helsinki.fi/elintar/opiskelu_hygieenikko.html

Ilmoittautumisaika päättyy 16.9.2013. Vapaamuotoiset hakemukset toimitetaan osoitteeseen: Eläinlääketieteellinen tiedekunta, elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, PL 66, 00014 Helsingin yliopisto tai el-eyhl@helsinki.fi. Kuoreen/sähköpostin otsikoksi merkintä ”Hallinnon kurssi 2013/Ketoharju”.  Lisätietoja antavat yliopistonlehtori Mari Nevas, puh. (09) 191 57144, sähköposti mari.nevas@helsinki.fi, sekä osastosihteeri Mia Ketoharju, puh. (09) 191 57171, sähköposti el-eyhl@helsinki.fi.

Clostnet-konferenssi oli Euroopan unionin seitsemännen puiteohjelman rahoittaman kolmivuotisen kansainvälisen Clostnet-tutkimusyhteistyöprojektin päätöstilaisuus. Projektia koordinoi Nottinghamin yliopisto, ja siinä oli osallisina patogeenisten tai teollisuuden kannalta merkittävien Clostridium-suvun bakteerien parissa työskenteleviä tutkimusryhmiä useista EU-maista.

ELL Elias Dahlstenin posteri ”Role of Two-Component System CBO0365/CBO0366 in Cold Stress of Clostridium botulinum ATCC 3502” palkittiin parhaana konferenssissa. Tutkimus tehtiin professori Hannu Korkealan johtamassa tutkimusryhmässä, ja posterin tekijöinä olivat ELL Elias Dahlsten, professori Miia Lindström, MSc Zhen Zhang, TkT Panu Somervuo ja professori Hannu Korkeala.

Tutkimusryhmän aiemmin Applied and Environmental Microbiology -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa osoitettiin kaksoiskomponenttijärjestelmä CBO0365/CBO0365:n olevan merkittävässä roolissa Clostridium botulinumin kylmänsiedossa. Posterin aiheena ollut tutkimus on jatkoa tälle tutkimukselle. Tutkimuksessa selvitettiin edellä mainitun kaksoiskomponenttijärjestelmän säätelemä geenijoukko vertailemalla villityypin ja kaksoiskomponentin säätelijäosan suhteen mutatoidun kannan kaikkien geenien ilmentymistä DNA-mikrosirutekniikalla. Lisäksi tutkimuksessa osoitettiin eräiden mikrosirukokeissa villityypillä ja mutantilla merkittävästi eri tavalla ilmennettyjen geenien ja niihin liittyvien aineenvaihduntareittien merkitys C. botulinumin kylmänsiedossa. Tutkimuksen tulokset tullaan lähitulevaisuudessa julkaisemaan kansainvälisessä korkeatasoisessa julkaisusarjassa.

Tutkimus on tehty mikrobiologisen elintarviketurvallisuustutkimuksen huippuyksikössä ja sitä ovat rahoittaneet Suomen akatemia, ABS-tutkijakoulu sekä Walter Ehrströmin säätiö.

ELL Marjo Ruususen tutkimuksessa osoitettiin, että suomalaisessa lehmän raakamaidossa esiintyy säännöllisesti ihmiselle tautia aiheuttavia bakteereita, vaikka se on kokonaisbakteeriseurannan perusteella hygieeniseltä laadultaan Euroopan huippuluokkaa. Tutkimus tehtiin professori Miia Lindströmin johtamassa tutkimusryhmässä. Tutkimuksen tulokset on julkaistu hiljattain Foodborne Pathogens and Disease -lehdessä.

Foodborne Pathog Dis. 2013 Feb;10(2):99-106 
Ruusunen M, Salonen M, Pulkkinen H, Huuskonen M, Hellström S, Revez J, Hänninen M-L, Fredriksson-Ahomaa M, Lindström M.
Department of Food Hygiene and Environmental Health, University of Helsinki
Pathogenic bacteria in Finnish bulk tank milk

Tutkimuksessa kerättiin raakamaitonäytteet 183 suomalaisen lypsykarjatilan maitotankeista kesä-elokuussa 2011. Näytteistä määritettiin Listeria monocytogeneksen, shigatoksisen Escherichia colin (STEC), termofiilisten kampylobakteerien, salmonellan, koagulaasipositiivisten stafylokokkien, Bacillus cereus -ryhmän ja Yersinia-suvun lajien esiintyvyys. Hygieenisinä indikaattoreina tutkittiin lisäksi kokonaisbakteeriluku ja E. coli -pitoisuus. Bakteerit eristettiin maitonäytteistä viljelymenetelmin ja tunnistettiin biokemiallisin testein tai PCR-menetelmän avulla.

Kartoituksen perusteella lehmän raakamaidossa esiintyy satunnaisesti L. monocytogenesta (6 %) ja STEC:iä (3 %), jotka voivat aiheuttaa ihmisille erittäin vaarallisia infektioita. Kesällä 2012 viisi suomalaista lasta joutui tehohoitoon raakamaitovälitteisen STEC-bakteerin aiheuttaman infektion vuoksi. Sen sijaan kampylobakteereita tai salmonellaa ei todettu yhdessäkään raakamaitonäytteessä, vaikka niiden aiheuttamia raakamaitovälitteisiä ruokamyrkytysepidemioita on raportoitu myös Suomessa. Viimeksi talvella 2012 noin 20 henkilöä sairastui raakamaitovälitteiseen kampylobakteeri-infektioon.

Koagulaasipositiivisten stafylokokkien esiintyvyys raakamaidossa oli 34 % ja B. cereus -ryhmän bakteereiden esiintyvyys oli 21 %. Stafylokokkien, erityisesti Staphylococcus aureuksen, aiheuttamia raakamaitovälitteisiä ruokamyrkytysepidemioita on raportoitu kansainvälisesti useita, mutta B. cereus -ryhmän taudinaiheutuskykyä maidossa ei toistaiseksi kattavasti tunneta. Yersinia enterocolitican esiintyvyys raakamaitonäytteissä oli 8 %.  Yhdelläkään eristetyllä Y. enterocolitica -kannalla ei kuitenkaan havaittu ail-geeniä, jonka on todettu esiintyvän kaikilla tautia aiheuttavilla Y. enterocolitica -kannoilla.

Tuoreessa raakamaidossa bakteerien pitoisuus oli useimmiten kohtalaisen pieni, mutta on otettava huomioon, että osa bakteereista saattaa lisääntyä myös jääkaappilämpötiloissa ja esimerkiksi STEC:n tautia aiheuttava annos voi olla erittäin pieni. Kaikkia tautibakteereja esiintyi myös tiloilla, joilla maidon kokonaisbakteeriluku tai E. coli -pitoisuus oli hyvin pieni, joten maidon hygieenistä laatua ei voida pitää luotettavana mittarina tautibakteerien esiintymiselle. Tautibakteerien säännöllisen esiintymisen vuoksi erityisesti riskiryhmien, eli raskaana olevien naisten, pienten lasten, vanhusten sekä henkilöiden, joilla on vaikea perussairaus, on suositeltavaa välttää raakamaitoa ja siitä valmistettuja tuotteita. Kylmäketjun varmistaminen sekä tiloilla, vähittäismyymälöissä että kotona on olennaisen tärkeää. Maidon kiehauttaminen ennen kuluttamista tuhoaisi suurimman osan tautibakteereista.

Tutkimuksen on rahoittanut maa- ja metsätalousministeriö. Kesällä 2013 alkavassa maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa kolmivuotisessa tutkimushankkeessa selvitetään yhteistyössä Eviran kanssa edelleen raakamaidon tilamyyntiin liittyviä riskejä ja niiden hallintaa.

Lisätietoja:

ELL Marjo Ruusunen
elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto
Helsingin yliopisto
marjo.ruusunen(at)helsinki.fi

Professori Marja-Liisa Hännisen yhteistyössä tutkijatohtori Astrid de Haanin kanssa koordinoima molekyylibiologian Nova-kurssi keräsi osanottajia 6 maasta -mukana oli niin elintarvike-, sinilevä- kuin kasvitutkjoitakin. Kurssin tähtäimessä oli molekyylityypityksen salojen avaaminen tohtoriopiskelijoille ja se miten eri tekniikat soveltuvat erilaisten tutkimusongelmien ratkaisemiseen.

Viisipäiväisen kurssin aiheina olivat erilaiset molekyylibiologiset sormenjälkitekniikat, PCR,  sekä bakteerigenomien  sekvensointi ja datan analysointi.  Lisäksi kurssilla kuultiin luentoja  molekyylityypityksen soveltamisesta  erilaisten  taudinaiheuttajien epidemiologian ja evoluution tutkimisessa.  Kurssilla pyrittiin pureutumaan muun muassa siihen, miksi tarvitaan erilaisia molekyylityypitystekniikoita ja mitä hyötyä tyypityksestä on. Luentojen lisäksi osanottajat pääsivät harjoittelemaan tyypityksen eri metodeja laboratoriossa ja kurssin päätteeksi jokainen osanottaja piti seminaariesityksen valitsemastaan aiheesta ja kirjoitti oppimispäiväkirjaan oppimansa asiat.

”Suomesta mukana oli myös eläinlääketieteen perusopiskelijoita, joille kyseessä on valinnainen kurssi oman kiinnostuksen perusteella, ja näin he saivat samalla mahdollisuuden tutustua kansainväliseen tutkijajoukkoon” kertoo Hänninen. Kurssipalautteen perusteella kurssilaiset arvioivat, että kurssi oli onnistunut (arvosana 4,4/5).

”Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osastollaon jo pitkä perinne pohjoismaisessa yhteistyössä ja tämä Nova-kurssi on jatkumo sille. Lisäksi meillä on yhteistyötä Baltian maiden alan yliopistoihin ja tätä yhteistyötä halutaan kehittää ja jatkaa edelleen. Ruoka- ja vesiperäisten taudinaiheuttajien tutkimushaasteet ovat hyvin samankaltaisia eri maissa, joten yhteistyö tällä alalla on luonnollista” summaa Hänninen.

Nova on pohjoismaisten maatalous- ja metsätieteellisten sekä eläinlääketieteellisten koulutusyksikköjen muodostama yliopistoverkosto ’NOVA University Network’, jonka päätehtävänä on rahoittaa kansainvälisiä kurreja mm. tohtorikoulutettaville. Nova-verkosto toimii tiiviissä yhteistyössä baltialaisten saman alan koulutusyksiköiden kanssa. Lisätietoja Novan verkkosivulta: http://www.nova-university.org/

Teksti: Eeva Karmitsa
Kuva: Astrid de Haanin posteri molekyylityypityksestä.