Professori Miia Lindströmin vetämä kaksivuotinen tutkimushanke ’Clostridium botulinum tyyppi E:n taudinaiheutusmekanismit’ sai Suomen Akatemialta tutkimusrahoitusta 240 000  euroa.

Clostridium botulinum –bakteeri tuottaa tunnetuinta luonnollista myrkkyä, botulinumneurotoksiinia. Toksiini aiheuttaa henkeä uhkaavaa halvausta, botulismia. Suomessa ja Japanissa yleinen neurotoksiini tyyppi E aiheuttaa näissä maissa merkittävän kansanterveysriskin perinteisten kalatuotteiden välityksellä. Imeväisikäisillä todetaan enenevässä määrin suolistobotulismia.

Toisaalta A- ja B- tyypin neurotoksiineja käytetään yhä useammin lihaskouristusten hoitoon. Muiden toksiinityyppien käytölle olisi kysyntää, sillä toistuvat A- ja B-tyypin toksiini-injektiot aiheuttavat immuniteettia. E- ja F-toksiinien rakenne on kuitenkin tuntematon, mikä hidastaa toksiinivalmisteiden kehittelyä. Lindströmin johtamassa tutkimuksessa selvitetään tyypin E neurotoksiinikompleksin rakennetta ja toimintaa. Tieto avaa uusia mahdollisuuksia ihmisen botulismin hoitoon ja terapeuttisten toksiinivalmisteiden kehittelyyn.

Professori Lindström työskentelee elintarvike ja ympäristöhygienian osastolla. Hankkeen yhteistyökummppanit ovat Professori Yukako Fujinaga ja Dr. Yo Sugawara Osakan Yliopistosta, Japanista.

Maa- ja metsätalousministeriö rahoittaa 1.3.2012 alkaneen projektin, jossa selvitetään
pienteurastamojen lihantarkastuksen ja laitosvalvonnan valtiollistamisen vaikutuksia.

Suomessa on 56 pienteurastamoa, joiden toimintamahdollisuuksia on pyritty parantamaan lihantarkastuksen valtiollistamisella. Pienteurastamot on siirretty kuntien valvonnasta Eviran valvontaan 1.9.2011 lähtien. Valtiollistamisen tavoitteina on kohtuullistaa lihantarkastuskustannukset, parantaa lihantarkastuspalveluiden saatavuutta ja laatua.

Projektin tuloksia tullaan myös hyödyntämään laajemmin elintarvikevalvonnan organisaation kehittämisessä.

Projektin vastuullinen johtaja on elintarvikevalvonnan yliopistonlehtori, dosentti Janne
Lundén. Projekti kestää 30.9.2012 asti.

Projektin ’Lihasikojen visuaalisen lihantarkastuksen edellytykset Suomessa.’ vastuullinen vetäjä on ELT, elintarvikevälitteisten bakteerizoonoosien professori Maria Fredriksson-Ahomaa: ”Nykyinen lihantarkastus perustuu lukuisiin viiltoihin ja elinten tunnusteluun, jotka eivät välttämättä enää perustu tämän päivän riskeihin vaan saattavat jopa lisätä tautia-aiheuttavien bakteereiden leviämistä ruhosta toiseen. Visuaalisen lihantarkastuksen perusedellytys on terveet teuraseläimet. Tämän tutkimuksen tarkoitus on selvittää teurastamoon tulevien lihasikojen terveys, zoonoottisten taudinaiheuttajien (taudinaiheuttajia, jotka leviävät eläimestä ihmiseen) ja moniresistenttien bakteerien esiintyvyys lihasioilla sekä ketjuinformaation toimivuus.”

Rahoituksen suuruus on 300 000 € ja projekti kestää kolme vuotta. Ulkopuolinen yhteistyökumppani on LTK (Lihateollisuuden tutkimuskeskus) ja siellä ELT Marjatta Rahkio.  Lisäksi projektin tiimoilta tehdään yhteistyötä Eviran kanssa.

Teksti: Eeva Karmitsa