Eläinlääkäripäivien näyttelyssä oli mukana 64 tieteellistä posteria, joista kolme posteria palkittiin. Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osaston kesäkoulussa olleen ELK, Anna Sarvelan lisensiaatin tutkielmastaan tekemä posteri ”Ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköissä esimiehenä toimivien eläinlääkäreiden esimies- ja johtamistaidot” sai kunniamaininnan esimerkillisen selkeästä visuaalisesta ilmeestään. 
Tutkimuksen ohjaajana toimi ELT Mari Nevas ja johtajana ELT Janne Lundén. Tutkimuksessa oli mukana myös ELL, tohtorikoulutettava Tiina Läikkö-Roto. Tutkimuksen rahoitti maa- ja metsätalousministeriö.
Eläinlääkäreistä suuri osa toimii jossain vaiheessa työuraansa esimiesasemassa, mutta eläinlääketieteen koulutusohjelmassa on vain vähän tähän valmentavaa esimies- ja johtamiskoulutusta. Tutkimuksen selvitettiin eläinlääkäreiden esimies- ja johtamistaitoja heidän alaistensa näkökulmasta. Lisäksi tutkimuksessa tutkittiin ympäristöterveydenhuollon valvontayksikköjen työilmapiiriä ja työntekijöiden työtyytyväisyyttä.
Aineisto kerättiin keväällä 2013 verkkokyselyllä sellaisista ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköistä, joissa esimiehenä toimi eläinlääkäri. Tutkimukseen osallistui 22 yksikköä ja 24 eläinlääkäriesimiehen alaisista 109 vastasi kyselyyn (37 %). Tutkimuksen osana analysoitiin maa- ja metsätalousministeriön hankkeessa ”Elintarvikevalvonnan vaikuttavuus ja kustannustehokkuus” tehdystä kyselytutkimuksesta työilmapiirin tekijöiden vaikutusta työtehoon valvontayksiköissä koskevat kysymykset. Aineisto koostui 11 esimiehen ja 36 terveystarkastajan vastauksista. Analysointi tehtiin SPSS (IBM) – tilastosovelluksella käyttäen nonparametrisiä testejä näyttämään eroja vastaajien välillä 95 %: n luottamusvälillä.
Monivalintakysymysten pohjalta muodostettujen, eri esimiestyön osa-alueita kuvaavien summamuuttujien perusteella esimiesten vahvin osa-alue oli luottamus alaisiin sekä heikoin viestintä- ja ongelmanratkaisutaidot. Avoimissa kysymyksissä korostuivat eläinlääkäreiden asiantuntijuus ja tehtäväkentän tuntemus sekä heidän alaisilleen antama taustatuki. Heikoimmiksi osa-alueiksi koettiin avoimien kysymysten perusteella esimiehen tasapuolisuus, henkilöstöjohtaminen ja toiminnan organisointi. Vuorovaikutustaidot nousivat esiin sekä vahvimpien että heikoimpien osa-alueiden kuvauksissa. Alaisiin liittyvillä taustatekijöillä oli merkitsevästi vaikutusta esimiehestä annettuun arvioon. Erityisesti saman esimiehen alaisuudessa pitkään työskennelleet henkilöt arvioivat esimiestään negatiivisemmin. Esimiesten ja terveystarkastajien näkemykset työilmapiiriin liittyvien työtehoa alentavien tekijöiden merkityksestä erosivat merkitsevästi toisistaan.
Eläinlääkäreiden koulutus näkyi esimiestaidoissa asiantuntijuutena ja tehtäväkentäntuntemuksena. Johtamiskäyttäytyminen näyttäisi olevan ihmiskeskeistä, mutta toisaalta eläinlääkäreille on ominaista pyrkimys itsenäiseen työskentelyyn, mistä voi olla haittaa työn tehokkaalle organisoinnille ja tavoitteenasettelulle koko yksikön näkökulmasta. Eläinlääkärin persoonan vaikutus näkyi erityisesti sosiaalisiin taitoihin liittyvissä osa-alueissa, joissa vastausten hajonta oli suurinta. Ammattimaisen johtamistavan puuttumiseen viittasivat kehitysalueet ongelmanratkaisutaidoissa, viestinnässä ja henkilöstöjohtamisessa. Valvontayksikköjen haastava työilmapiiri ja alaisista riippuvat tekijät näyttäisivät asettavan esimiestyölle omat haasteensa. Tulokset osoittavat, että eläinlääkäreiden esimies- ja johtamistaitojen aiempaa selvempi huomioiminen sekä eläinlääkäreiden peruskoulutuksessa että jatko-opinnoissa olisi tärkeää.