Suomen Akatemia on myöntänyt 367 729 euron suuruisen rahoituksen tutkimushankkeelle  ´AH-reseptorin fysiologiset ja toksikologiset tehtävät: merkitys uusien ruoka-aineiden karttamisreaktiossa, vuorokausirytmien säätelyssä ja sukupolvien yli ulottuvissa vaikutuksissa´. Nelivuotisen tutkimushankkeen vastuullisena johtajana toimii professori Raimo Pohjanvirta elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osastolta.

Aryylihiilivetyreseptori (AHR) on proteiini, joka tunnetaan parhaiten ympäristössä esiintyvien myrkyllisten dioksiinien ja PAH-yhdisteiden vaikutusten välittäjänä. Viime vuosina on kuitenkin käynyt selväksi, että AHR osallistuu keskeisesti normaaleihin fysiologisiin prosesseihin kuten maksan kehittymiseen, sydämen toimintaan ja immuunivasteisiin (esim. autoimmuunireaktiot).

Tutkimuksessa pyritään selvittämään AHR:n fysiologisia ja toksikologisia tehtäviä. Tutkimushankkeessa keskitytään kolmeen ilmiöön: 1) Mahdollinen syy-seuraussuhde maksan vierasaineita metaboloivien entsyymien aktiivisuuden kiihtymisen ja uusien ruoka-aineiden välttelynä ilmenevän käyttäytymismuutoksen välillä; 2) AHR:n osallisuus vuorokausirytmeihin; ja 3) AHR:n välittämien haittavaikutusten mahdollinen siirtyminen tuleville sukupolville. Tutkimuksen tuottamat tulokset tulevat lisäämään merkittävästi ymmärrystämme tästä kiintoisasta proteiinista, joka voi olla terveydelle sekä hyödyllinen että haitallinen.

Apuraha mahdollistaa yhden väitöskirjantekijän palkkaamisen koko hankkeen ajaksi. Hankkeen tärkein yhteistyökumppani on Dr. Paul Boutrosin tutkimusryhmä, Ontario Institute of Cancer Research, Toronto, Kanada.

Katso myös uutinen: Ensimmäinen kirja AH-reseptorista ilmestynyt: The AH Receptor in Biology and Toxicology

Suomen Akatemia on myöntänyt 326 334 euron suuruisen rahoituksen ´ß-laktamaaseja ja karbapenemaaseja tuottavien enterobakteereiden  molekyyliepidemiologia ja reservoaarit luonnossa´ tutkimushankkeelle. Kolmivuotisen hankkeen vastuullisena tutkijatohtorina toimii Annamari Heikinheimo elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osastolta.

 
Antibioottien käyttöönoton jälkeen uskottiin yleisesti, että bakteerien aiheuttamat infektiotaudit häviävät lopullisesti. Bakteerit ovat kuitenkin nopeaan tahtiin kehittyneet vastustuskykyisiksi käytetyille antibiooteille, ja maailmanlaajuisesti leviävää antibioottiresistenssiä pidetään vakavana ongelmana. Moniresistentit ja jopa kaikille mikrobilääkkeille vastustuskykyiset enterobakteerit ovat viime aikoina lisääntyneet voimakkaasti myös suomalaisessa väestössä. Nämä laajakirjoista betalaktamaasia ja karbapenemaasia tuottavat ESBL (extended spectrum betalactamase)-bakteerit kuuluvat gramnegatiivisiin sauvabakteereihin, ja aiheuttavat muun muassa virtsatie- ja haavatulehduksia. Erityistä huolta aiheuttavat maailmalla Klebsiella pneumoniae tai Escherichia coli -bakteerin muodot, joilla on NDM-1 geeni. Kyseiseen bakteeriin ei ole olemassa tehoavaa antibioottia. NDM-1 todettiin Suomessa ensimmäisen kerran vuonna 2010.

Globalisoituneessa maailmassa eläinten, elintarvikkeiden ja ihmisten liikkuminen mahdollistaa resistenttien bakteerien leviämisen laajalle. Elintarvikeketju toimii usein antibiooteille resistenttien bakteerien leviämisreittinä eläinten ja ihmisten välillä. Tämä tutkimushanke tähtää ESBL-bakteerien esiintymisen selvittämiseen suomalaisissa elintarvikkeissa, tuotantoeläimissä ja ympäristössä. Tutkimustulokset auttavat arvioimaan mahdollisia leviämisreittejä eläinten, elintarvikkeiden ja ihmisten välillä.

Hankkeen yhteistyökumppaneina toimivat professori Martti Vaaran tutkimusryhmä Helsingin yliopistollisesta keskussairaalasta HUSLABista sekä professori Frank Aarestrupin tutkimusryhmä Tanskan teknillisestä yliopistosta. Kööpenhaminassa toimiva laboratorio on Maailman terveysjärjestö WHO:n yhteistyöelin sekä EU:n referenssilaboratorio elintarvikkeiden ja eläinten antibioottiresistenssin alalla.