Käynnissä olevia käytäntötutkimushankkeita

 

Terveyssosiaalityö näkyväksi

Kansainvälinen tutkimushanke Melbournen yliopiston kanssa. Yhteistyö rakentunut kansainvälisen käytäntötutkimusverkoston kautta (Heikki Waris –instituutti). Tutkimuksessa toistetaan aiemmin Melbournen yliopistossa Australiassa tehty tutkimus ja tuloksista voidaan näin tehdä myös kansainvälistä vertailua. Professori Lynette Joubertin työryhmä tutki 17 terveydenhuollon yksikössä yli 500 sosiaalityöntekijän työn sisältöä. Tutkimustulokset ovat olleet merkittäviä ja terveyssosiaalityön rooli osana vaikuttavaa potilastyötä on tullut näkyväksi.

Tutkimus tuottaa tietoa siitä, mitä kaikkea suomalaiset terveyssosiaalityöntekijät tekevät. Tämä on ensimmäinen kerta, kun terveyssosiaalityön sisältöjä kartoitetaan Suomessa näin laajasti. Työn kuvaamisen kautta tuodaan esille terveyssosiaalityön merkittävyys osana vaikuttavaa sairaanhoitoa ja paikannetaan kehittämistarpeita. Tutkimuksessa ovat mukana ovat HUS:n, Taysin, Helsingin ja Tampereen kaupungin 330 terveyssosiaalityöntekijää. Metodina on yhtenä päivänä täytetty Audit-lomake, johon on kirjattu viiden minuutin tarkkuudella työn sisältöä ja osaamista. Tutkimuksen aineisto on kerätty syksyllä 2018 ja tulokset julkaistaan vuonna 2019. Tavoitteena tehdä myös kansainvälistä vertailevaa tutkimusta.

Lisätietoja: Tutkija Jenika Heinonen, tutkimusjohtaja Laura Yliruka, akateeminen johtaja professori Mirja Satka, http://www.socca.fi/tutkimus/terveysosiaalityo_nakyvaksi_-tutkimus


Lastensuojelun laitoshoidon yhteisöllisen pelin implementointi- ja arviointitutkimus

Tutkimuksessa tarkastellaan Lapsi- ja perhepalvelujen muutoshankkeessa monitoimijaisesti kehitetyn Yhteisön kokemuspelin valtakunnallista implementointia ja vaikuttavuutta laitoshoidon kehittämisessä. Tutkimus tuottaa tietoa siitä, millä ehdoin peli artefaktina ja siihen yhdistyvä pelillisyys ja kehittämisenprosessit voivat vahvistaa laitoksissa asuvien lasten hyvinvointia.  Yhteisön kokemuspelin tieteellinen perusta on Toby Fattoren ym. (2009) Lapsen subjektiivisen hyvinvoinnin mallissa, jota on täydennetty asiantuntijoiden, tutkijoiden ja kokemusasiantuntijoiden näkemyksillä terapeuttisen ja kasvatuksellisen laitoshoidon tärkeistä elementeistä (Timonen-Kallio ym. 2017).  Lisätietoja laura.yliruka@hus.fi


Systeemisen lastensuojelun toimintamallin implementointitutkimus

Artikkeliväitöskirjassa tarkastellaan systeemisen lastensuojelun toimintamallin (myös Hackneyn malli) implementointia ja siihen vaikuttavia tekijöitä Suomessa. Systeeminen toimintamalli on alun perin Englannissa kehitetty monimuotoinen eli kompleksinen systeemiseen perheterapiaan nojautuva interventio, jonka avulla tavoitellaan muutoksia sekä lastensuojelun asiakastyön että organisaation tasolla. Vaikka implementointitutkimusta tehdään yhä enemmän myös sosiaalipalvelujen kontekstissa, toistaiseksi on olemassa vain vähän tutkittua tietoa siitä, miten toisessa maassa ja palvelujärjestelmässä kehitettyjä, tutkimukseen perustuvia, kompleksisia interventioita voidaan onnistuneesti siirtää maasta toiseen. Tutkimuksen tehtävänä on vastata tähän tarpeeseen. Tutkimus tarjoaa myös konkreettista tietoa kunnille ja maakunnille uusien interventioiden tehokkaan toimeenpanon sekä palvelujen uudistamisen tueksi. Tutkimusaineisto muodostuu systeemisen mallin Lasten ja perhepalvelujen muutosohjelman (LAPE) valtakunnallisen pilotin 2017-2018 aikana kerätyistä lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden, asiakkaiden, kouluttajien, esimiesten ja johdon sekä kansallisen tason avainhenkilöjen haastatteluista. Yhteisartikkeleissa hyödynnetään myös kyselyaineistoa, jonka keruusta ja analyysista vastaa väitöskirjatutkija Elina Aaltio (Jyväskylän yliopisto). Tutkimus on osa tohtorikoulutettava Nanne Isokuortin väitöskirjaa. Lisätietoja: nanne.isokuortti@helsinki.fi.


Käytännön ja teorian yhteys? – Sosiaalityöntekijöiden tiedollisen toimijuuden rakentuminen ja työnohjauksellinen tuki

Sosiaalityöntekijät hyödyntävät tutkimusten mukaan tietoisesti vähän teorioita tai tutkimusta omassa työssään. Tutkimuksessa tarkastellaan tutkijoiden itsensä kehittämää sosiaalityön käytäntöä ja teorioita yhdistävää toimintamallia (KäyTe-ryhmä), jossa pragmatismin mukaisesti yhdistyvät sosiaalitieteelliset teoriat ja tutkimukset, osallistujien käytännön toiminnassa tekemät pienet toisin toimimisen kokeilut sekä työnohjauksellinen reflektio. Toimintamallia koskeva empiirinen tutkimus perustuu kolmen ryhmän arviointi- ja seurantatapaamisista kerättyyn aineistoon, joka on analysoitu sisällönanalyyttisesti. Tutkimusta rahoittaa Espoon kaupunki. Lisätietoja: Aino Kääriäinen (aino.kaariainen@helsinki.fi) ja Heidi Muurinen (heidi.muurinen@helsinki.fi).


Jälkihuollon nuorten tuen tarpeet, asiakkuusprofiilit ja osallisuus

Tutkimus kohdistuu Helsingin kaupungin lastensuojelun jälkihuollossa oleviin nuoriin. Kyseessä on ensi vaiheessa asiakasdokumentteihin perustuva kokonaistutkimus (noin 600 nuorta), jolla kartoitetaan asiakassegmenttejä. Myöhemmin osaa nuorista haastatellaan heidän palvelukokemuksistaan ja tuen tarpeistaan. Lisäksi haastatellaan työntekijöitä liittyen moniammatillisen tiimityön haasteisiin ja johtamiseen. Kyseessä on useampivuotinen, monialainen sekä yhteistoiminnallinen tutkimushanke (sosiaalityö, hoito- ja lääketiede), johon Helsingin yliopiston tutkijoiden lisäksi osallistuu Helsingin kaupungin ja Kuopion yliopiston tutkijoita. Hanke sai ERVA rahoitusta vuodelle 2015. Sosiaalityön osalta tutkimusta ohjaa Mirja Satka (mirja.satka@helsinki.fi).


Tukiperhetoiminta lapsen kokemana

Tutkimuksessa tarkastellaan tukiperheessä käyvien lastensuojeluasiakkaana olevien lasten kokemuksia tukiperhetoiminnasta. Tukiperhetoiminta on mielenkiintoisella rajapinnalla toteutettava avohuollon tukimuoto sen toteuttajien eli tukiperheiden vapaaehtoisen luonteen vuoksi. Tutkimuksen lähtökohta on tehdä näkyväksi lasten kokemusmaailmaa lastensuojelun avohuollon tukitoimena tarjotusta tukiperheestä. Tutkimus tuottaa tietoa lapsen näkökulmasta tukiperheessä olemisesta sekä pyrkii lisäämään myös ymmärrystä siitä, mitä erityistä tai muutosta tukiperhetoiminta voi tuoda lapsen elämään osana hänen elettyä arkeaan. Tutkimuksen toteutustapa on kokemuksen tutkimus, jossa eksistentiaalinen fenomenologia toimii tieteenfilosofisena sekä teoreettisena viitekehyksenä. Tutkimus on osa Pelastakaa Lapset ry:n sosiaalityöntekijän ja tohtorikoulutettavan Tiina Lehto-Lundénin väitöskirjaa. Lisätietoja tiina.k.lehto@helsinki.fi.


Lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian yhteistyö – monitoimijainen verkosto palvelujärjestelmä- ja kokemustasolla

Artikkeliväitöskirjassa tutkitaan monitoimijaisia verkostoja sekä kvalitatiivisin että kvantitatiivisin menetelmin. Tutkimus kohdentuu lastensuojelun sijoituksiin sekä nuorisopsykiatriseen hoitoon, eli yhteiskunnan nuorille kohdistamiin viimesijaisiin ja korjaaviin palveluihin.  Näihin nuoriin on kohdistunut iso määrä yhteiskunnan ja viranomaisten hallintaa, vallankäyttöä sekä osin myös tahdosta riippumattomia toimenpiteitä. Tutkimuksellinen kiinnostus on onnistuneessa monitoimijaisessa verkostotyössä sekä palvelujärjestelmän rakentumisessa onnistumista mahdollistavaksi. Väitöskirjassa tarkastellaan verkostoja palvelurakenteiden ja valtasuhteiden sekä kokemusten kautta: tärkeänä elementtinä on nuorten itsensä kokemukset työskentelystä. Kaikki eri osa-alueet linkittyvät toisiinsa ja siltä osin tutkimus nojaakin relationaalisuuden metodologiaan sekä toimijaverkkoteoriaan. Tutkimusaineisto muodostuu laadullisesta haastatteluaineistosta sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen keräämästä lasten ja nuorten REFINEMENT (REsearch on FiNancing systems’ Effect on the quality on MENtal health care) -aineistosta. Tutkimus on osa sosiaalityön jatko-opiskelija Johanna Hedmanin väitöskirjaa. Lisätietoja: johanna.k.hedman@helsinki.fi.