HISTORIAN METODIT JA NIIDEN OPETTAMINEN, seminaari 23.10.-24.10.2023

HISTORIAN METODIT JA NIIDEN OPETTAMINEN
Helsingin yliopisto 23.10.-24.10.2023  (HUOM! Ohjelma päivitetty 17.10.2023!)

Kielikeskuksen juhlasali, Fabianinkatu 26, Helsinki

Viime vuosina on ilmestynyt monia metodi-, menetelmä- ja käsiteoppaita, joissa tarkastellaan historian tutkimusta yhden teeman tai useiden näkökulmien kautta. Seminaari ”Historian metodit ja niiden opettaminen” on kaksipäiväinen tapahtuma, jossa puhujat kertovat erilaisista näkökulmista historian metodeihin ja niiden opettamiseen. Lokakuun seminaarin puheenvuorot perustuvat muun muassa teoksiin Matkaopas lapsuuden historian tutkimukseen (SKS 2022), Avaimia menneisyyteeen (Gaudeamus 2022), Sanat siltana menneeseen (Gaudeamus 2022) sekä Kulttuurihistorian tutkimus. Lähteistä menetelmiin ja tulkintaan (Kulttuurihistorian seura 2022) . Key note -puheenvuoron pitää yliopistonlehtori Tanja Vahtikari aiheesta ”Historian monitulkintaiset menetelmät – ja kuinka opetamme niitä opiskelijoillemme”.

Ei ennakkoilmoittautumista, tervetuloa!

Salin Unitube-suoratoistolinkki: https://video.helsinki.fi/unitube/live-stream.html?room=l13

SEMINAARIN AIKATAULU

Maanantai 23.10.

10:15 Aloituskahvi  

10:30 Avauspuheenvuoro
Professori Anu Lahtinen (Helsingin yliopisto)

11:00 Historian monitulkintaiset menetelmät — ja kuinka opetamme niitä opiskelijoillemme
 FT, dosentti Tanja Vahtikari (Tampereen yliopisto)

12:00 Lounastauko

13:00 Matkaopas lapsuuden historian tutkimukseen
FT, tutkijatohtori Essi Jouhki (Jyväskylän yliopisto): Kirjan esittely
FT, tutkijatohtori Tuomas Laine-Frigren (Tampereen yliopisto): Lapsuus arkistoissa
FT, yliopistotutkija Antti Malinen (Tampereen yliopisto): Lasten ympäristösuhde ja sen historiallinen tutkimus
FT, dosentti Ville Vuolanto (Tampereen yliopisto): Toimijuus ja kokemus: muotikäsittetä, näkökulmia vai työkaluja?
FT, akatemiatutkija Sanna Lipkin (Oulun yliopisto): Historiallisen ajan lapsuuden arkeologian tutkimus ja opetus

14:30 Valokuvan käytön ja tulkinnan menetelmät historiantutkimuksessa
FT, dosentti Silja Laine (Turun yliopisto)

15:15 Kahvitauko

15:45 Poliittisen historian monitahoinen tulkintakehikko ja suhde nykyaikaan
FT, tutkijatohtori Kati Katajisto (Helsingin yliopisto)

16:30 Digital Histories
FT, dosentti Petri Paju (Helsingin yliopisto)

 

Tiistai 24.10. 

9:30 Aloituskahvi

10:00 Kulttuurihistorian tutkimus: Näkökulmia menetelmiin ja menetelmien opetukseen
FT, dosentti Rami Mähkä (Turun yliopisto)
FM, väitöskirjatutkija Marika Ahonen (Turun yliopisto)
FT, tutkijatohtori Niko Heikkilä (Turun yliopisto)
FL, yliopisto-opettaja Sakari Ollitervo (Turun yliopisto)
FT, dosentti Marika Räsänen (Turun yliopisto)

11:30 Lounastauko

12:30 Klassinen retorinen perinne aatehistoriallisena metodologiana
FT, tutkijatohtori Kaarlo Havu (Helsingin yliopisto)
13:15 Aatehistorialliset menetelmät apuna menneisyyden käsittämisessä
FT, tutkijatohtori Petteri Norring (Helsingin yliopisto)
14:00 Digitaaliset menetelmät
FT, professori Mikko Tolonen (Helsingin yliopisto)
14:40: Sanat siltana menneeseen -menetelmäkirjan esittely
FT, akatemiaprofessori Pasi Ihalainen (Jyväskylän yliopisto)
n. 15:20-15.30 Loppukeskustelu, päätöskahvi 

Tilaisuus on osa Opettajien Akatemian historiahanketta ja on avoin kaikille aiheesta kiinnostuneille tutkijoille, opiskelijoille ja opettajille. Opintosuorituksesta kiinnostuneet HY:n historian opiskelijat voivat suorittaa 5 op sopimuksen mukaan osallistumalla seminaariin ja kirjoittamalla seminaarin sisältöjä ja yhtä teosta käsittelevän esseen, muilla oman yliopiston ohjeiden mukaan.

Tervetuloa!

Tiedustelut ja opintosuoritukset: Anu Lahtinen, anu.z.lahtinen@helsinki.fi

————————————————————————————

Teokset verkossa:

Matkaopas lapsuuden historiaan.
https://kirjat.finlit.fi/sivu/tuote/matkaopas-lapsuuden-historian-tutkimukseen/4526669

Avaimia menneisyyteen.
https://www.gaudeamus.fi/teos/avaimia-menneisyyteen/
https://www.gaudeamus.fi/wp-content/uploads/2022/04/153_Avaimia_menneisyyteen_Sisallys_verkkoon.pdf

Sanat siltana menneeseen.
https://www.gaudeamus.fi/teos/sanat-siltana-menneeseen/
https://www.gaudeamus.fi/wp-content/uploads/2022/04/186_Sanat_siltana_menneeseen_Sisallys_verkkoon.pdf

Kulttuurihistorian tutkimus. Lähteistä menetelmiin ja tulkintaan
https://kulttuurihistoria.net/cultural-history-julkaisusarja/julkaistut-teokset/17-kulttuurihistorian-tutkimus/https://kulttuurihistorianet.files.wordpress.com/2022/11/sisluettelo.pdf

Digital Histories. Emergent Approaches within the New Digital History.  (HUP 2020)
https://hup.fi/site/books/e/10.33134/HUP-5/


Muita teoksia:

Käsitteet Suomen kirkkohistoriassa
https://tiedekirja.fi/sv/kasitteet-suomen-kirkkohistoriassa

Varhaismodernin yhteiskunnan historia
https://kauppa.gaudeamus.fi/sivu/tuote/varhaismodernin-yhteiskunnan-historia/2769519

Seminaari on ensimmäinen Opettajien Akatemian historiahankkeen seminaari. Keväälle 2024 on suunniteltu englanninkielistä seminaaria.

The Business of War in the Baltic Sea Region: 1520–1815 -työpaja Helsingin yliopistolla 26-27.10.2023

"Miekkatanssi" Olaus Magnuksen teoksessa Historia de gentibus septentrionalibus, 1555

”Miekkatanssi” Olaus Magnuksen teoksessa Historia de gentibus septentrionalibus, 1555

Sodankäynnin liiketoiminta, jolla tarkoitetaan armeijoiden ja laivastojen materiaalihankintoja, rahoittamista, sekä sotilaiden värväämistä yksityisiltä markkinoilta, oli eräs uuden ajan alun keskeisimmistä taloudellisista toimialoista. Aikakauden levottomuudesta johtuen sodat yleistyivät ja laajenivat. Myös sodankäynti oli murroksessa, vaatien entistä enemmän sotilaita, rahaa, uusinta teknologiaa, sekä erityisosaamista. Vastatakseen näihin haasteisiin yhä useampi hallitsija kääntyi yksityisten taloudellisten toimijoiden puoleen. Nopeasti kehittyviltä kansainvälisiltä sotilasmarkkinoilta löytyi hyvin verkostoituneita ja osaavia ammattilaisia, jotka saattoivat tarjota vaadittavat resurssit sekä hallinnollisen osaamisen valtion puolesta. Alueellinen erikoistuminen ja hintakilpailu johtivat ylirajaisen kauppiaiden ja sotilasyrittäjien verkoston luomiseen, luoden Euroopanlaajuisen ja jopa globaalin järjestelmän resurssien mobilisoimiseksi.

Sodankäynnin kaupallistamista on totuttu pitämään ohimenevänä historiallisena ilmiönä kansallisvaltioiden kehityksessä, josta luovuttiin keskusjohtoisten kansallisarmeijoiden ja valtio-ohjauksessa toimivien sotilasmarkkinoiden saavutettua monopolistisen aseman. Sotilaita ja tarvikkeita toimittavat sotilasyrittäjät ja asekauppiaat on nähty moraalittomina, tehottomina ja epäluotettavina renkeinä, joiden kontolle on laitettu sotien pitkittyminen ja kansantalouksien kurjistuminen. Näitä teleologisia käsityksiä on kuitenkin kyseenalaistettu yhä enenevissä määrin viimeisen vuosikymmenen aikana. 2000-luvulla koettu sotilastoimintojen ulkoistamisen sekä laajempi yksityistämisinto on herättänyt kiinnostusta ja uudenlaisia tulkintoja vuosisatojen takaisista sotataloudellisista järjestelmistä. Muun muassa David Parrott on osoittanut sotilasyrittäjyyden olleen huomattavasti monimuotoisempaa ja yleisempää kuin aiemmin on luultu, ja uuden ajan alun sosioekonomisissa puitteissa tehokas keino resurssien mobilisoimiseksi, sekä keskeisten yhteiskunnallisten ryhmien integroimisessa valtion poliittisiin hankkeisiin.[1]

Pohjoismainen sodankäynnin liiketoiminnan tutkimus on ollut hajanaista. Parinkymmenen vuoden takainen valtiokehityksen tutkimus selvitteli aktiivisesti verotuksen ja kansantalouden kytköstä sodankäyntiin, mutta se, miten resursseja käytettiin ja yksityisten toimijoiden rooli tässä prosessissa, on jäänyt vähemmälle huomiolle.[2] Yksittäisiä, sotatalouden erinäisiä ominaisuuksia käsitteleviä tutkimuksia on viime vuosina julkaistu ympäri Pohjoismaita.[3] Kenttä on kuitenkin edelleen pirstaloitunutta, ja tutkijoiden välinen kansainvälinen yhteistyö on säilynyt vähäisenä.

”The Business of War in the Baltic Sea Region: 1520–1815” työpaja tuo yhteen kansainvälisiä, Itämeren alueen sotataloutta tutkivia uuden ajan alun historioitsijoita. Helsingin yliopistolla järjestettävä työpaja pyrkii kehittämään vuorovaikutusta ja verkostoa näiden hajanaisten kansainvälisten tutkijoiden välillä, sekä tarjoaa foorumin uusimpien tutkimustulosten esittelylle. Kaksipäiväinen työpaja koostuu kuudestatoista esityksestä, jotka tarkastelevat sodankäynnin liiketoimintaa monipuolisista näkökulmista (katso ohjelma alempana). Työpajaan toivotetaan tervetulleiksi myös Helsingin yliopiston opiskelijat, henkilökunta, sekä muut aiheesta kiinnostuneet. Ohjelma (englanniksi) alla. Tarjoilujen mitoittamiseksi osallistujia pyydetään ilmoittautumaan oheisen lomakkeen avulla:

https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/125846/lomakkeet.html

PROGRAMME
The Business of War in the Baltic Sea Region: 1520-181

Dates: 26 – 27.10.2023, University of Helsinki
Place: Topelia room A205, Unioninkatu 38 Helsinki

Thursday 26.10.

11.30 – 12.00 Coffee

12.00 – 13.15 Keynote speech by Steve Murdoch (Swedish Defence University). Title: ”Dealing in Death”: The Early Modern Arms Trade – A Scottish Case Study

13.30 – 15.30 Session 1. Merchants, suppliers and civil-military relations. Chair: Anu Lahtinen

Mika Mickelsson (University of Turku): Louis De Geer as International Arms. Manufacturer and Dealer in the 17th century Sweden

Katarzyna Wagner (University of Warsaw): Brandskatt and financial contributions from the period of the Polish-Swedish war (1655-1660). An attempt at comparison

Ulla Ijäs (University of Turku): War business is a family business. Johan Friedrich Hackman and business of war in the 1790s eastern Baltic area

Henri Aaltonen, Jari Eloranta, Jyrki Knuutila (University of Helsinki): Cults of Saints, the Church, and Warfare: Saint Olaf’s Cult and the Role of the Church in Sweden’s Medieval and Early Modern Conflicts

15.30 – 16.00 Coffee

16.00 – 17.30 Session 2. The Resource Nexus: Global Flows, Military Supplies and State Capacity in the Baltic Region, 1740–1815. Chair: Sebastian Schiavone

Patrik Winton (Örebro University): Global Commodity Chains and Military    Supplies during the Russo-Swedish War, 1741–1742

Peter Ericsson (Uppsala University): The Financial Infrastructure of Warfare: Stockholm as a Hub for Payments and Transactions in the Seven Years’ War

Oleksandr Turchyn (Uppsala University): Swedish Military Finances and Logistics in the Seven Years’ War (1757-62)

Friday 27.10.

9.00 – 9.30 Coffee

9.30 – 11.30 Session 3. Military entrepreneurship, migration and recruitment. Chair: Sofia Gustafsson

Sebastian Schiavone (University of Eastern Finland): King’s Scots: Swedish Crown’s attempts to utilize & control William Cahun’s cavalry standard in Northern Seven Years War

Jaakko Björklund (University of Helsinki): Jacob De la Gardie’s Lifeguard Regiment: A case of Swedish military entrepreneurship and private proprietorship 1611–1617

Björn Forsen, Mika Hakkarainen (University of Helsinki): Military Entrepreneurship and Migration: Swedish Mercenaries in Venetian/Italian Service

Jouko Hartikainen (University of Helsinki): Swedish privateers in British propaganda and press during the Great Northern War 1700-1721

11.30 – 13.00 Lunch

13.00 – 15.00 Session 4. Military networks and information flows. Chair: Jaakko Björklund

Martin Neuding Skoog (Swedish Defence University): Strategic intelligence on the military market. Swedish networks in operation ca. 1530-1560

Adam Grimshaw (Independent scholar): Facilitating Commerce in Times of War: England and Sweden in the later Seventeenth Century

Cathleen Sarti (University of Oxford): Understanding the Business of War Through Custom Accounts

Anu Lahtinen (University of Helsinki): Mapping the Finnish roads and military maintenance 1550–1917: HISCOM Project

15.00 – 15.30 Coffee

15.30 – 16.00 Closing remarks and information on the book project

Organizers and contact information:
Anu Lahtinen, Professor of Finnish and Nordic History, anu.z.lahtinen@helsinki.fi
Sofia Gustafsson, Doctor of History, sofia.gustafsson@helsinki.fi
Jaakko Björklund, Doctoral Researcher of History, jaakko.bjorklund@helsinki.fi
Sebastian Schiavone, Doctoral Researcher of History, sebastian.schiavone@uef.fi

————————————————————–

Kirjoittaja Jaakko Björklund viimeistelee väitöskirjaansa Helsingin yliopiston historian oppiaineessa.

[1] Glete 2010, Parrott 2012, Fynn-Paul, t’Hart and Vermeesch 2014, Parrott 2014, Pourchasse 2018, Torres Sanchez, Wilson 2020, Wilson and Klerk 2020, Sutherland 2022.

[2] Lundkvist 1966, Ekholm 1971, Landberg 1971, Artéus 1986, Nilsson 1989, Nilsson 1990, Lindegren 2000, Glete 2002, Hallenberg 2009.

[3] Kreem 2001, Lind 2013, Linnarsson 2014, Neuding Skoog 2017, Sproule 2019, Klerk 2020, Björklund ja Schiavone 2021, Neuding Skoog 2021, Talvitie ja Granqvist (toim.) 2021.

Maija Absetz: Kokemuspohjainen käytännön opas ulkomaan arkistovierailulle (ArbArk)

Käytätkö tutkimuksessasi arkistoaineistoa? Suunnitteletko arkistomatkaa? Teetkö töitä työväenliikkeen historian parissa?

Jos vastasit mihinkään edeltävistä kysymyksistä kyllä, käy vilkaisemassa Heldan materiaalipankista löytyvä matkaraportti ja matkaopas Tukholman työväenliikkeen kirjastoon suuntautuneesta arkistovierailusta Arkistovierailu Tukholman Työväenliikkeen arkistoon ja kirjastoon (http://hdl.handle.net/10138/565892). Arbetarrörelsens arkiv och bibliotek sijaitsee Tukholmassa, Flemingsbergissä, kotisivut osoitteessa https://www.arbark.se/sv/

Arbetarröresens arkiv och bibliotek Tukholmassa.

Arbetarrörelsens arkiv och bibliotek.

Kokemuspohjainen käytännön opas sisältää 27 vinkkiä onnistuneen arkistomatkan suunnitteluun. Tässä blogitekstissä jaan kolme tärkeintä vinkkiä, jotka opin matkan aikana.

Vinkki 1. Kysy henkilökunnalta apua!
Vinkki 1 on koko tekstin kaikista tärkein vinkki ja sitä kannattaa käyttää paljon hyödyksi. Kun sinulla on ensimmäinen konkreettinen kysymys aineiston suhteen, lähetä viesti kohdearkistoon ja kerro vierailuistasi sekä kysy kysymyksesi. Tee tämä hyvissä ajoin ennen matkaa!

Vinkki 14. Varmuuskopioi, varmuuskopioi, varmuuskopioi.
Pura kuvat joka päivän päätteeksi koneelle. Suosittelen lisäksi pilvipalvelua tai ulkoista kovalevyä: että kuvat ovat vähintään kahdessa eri paikassa. Tämä kannattaa tehdä ennen kaikkea mielenrauhan takia, mutta myös käytännön syistä. Samalla kun siirrät kuvat kameralta koneelle, on siinä luonteva ja hyvä tilanne luoda järkevät kansiot, joiden avulla löydät haluamasi kuvat uudestaan. Kuvasin aineiston puhelimella, joten päivän päätteeksi poistin kaikki kuvat myös puhelimesta. Näin puhelimen muisti pysyi riittävän tyhjänä ja eri päivien kuvat eivät voineet mennä sekaisin. Kuvasin päivässä noin 1500 kuvaa ja niiden siirtäminen koneelle ja muokkaaminen arkistonmukaisiin kansioihin kesti noin tunnin päivittäin. On paljon inhimillisempää käydä läpi kerralla 1500 kuvaa kuin 10 000 kuvaa.

Vinkki 19. Juhlista saavutustasi.
Muista pysähtyä sen onnistumisen ääreen, että olet ihan oikea tutkija, joka kerää ihan oikeaa aineistoa ihan oikeaan tutkimukseen. Riippumatta missä tutkimuksen vaiheessa olet, arkistotyö on historiantutkimuksen ytimessä. Vieraassa paikassa työn tekeminen on stressaavaa, mutta myös eri tavalla jännittävä ja siten myös palkitseva kokemus. Väitöskirjatyö on hyvin pitkä ja puuduttava, jos ainoa juhlinnan hetki on väitöskaronkka.

Maija Absetz on Helsingin yliopiston Historian ja kulttuuriperinnön tohtoriohjelman jatko-opiskelija. Absetz kirjoittaa väitöskirjaa Suomen ja Ruotsin ammattiliittojen keskusjärjestöjen talousasiantuntijoiden suhteesta työttömyyteen 1970- ja 1980-luvuilla.

ELBOW-tutkimusprojekti – sähkön, lääketieteen, tiedon ja kokemuksen historiaa

Apulaisprofessori Soile Ylivuori käynnisti vuosi sitten ELBOW-tutkimusprojektinsa, jolle myönnettiin viiden vuoden iso ERC-rahoitus. Tutkimusprojektissa ovat työskennelleet viime vuodesta alkaen Ylivuoren lisäksi väitöstutkija Edna Huotari sekä tutkimuskoordinaattori Lotta Vuorio. Tämän vuoden syyskuun alussa tutkimusprojektiin liittyi mukaan vielä kaksi tutkijaa, postdoc-tutkija Annika Raapke sekä yliopistotutkija Stefan Schröder. Nyt ELBOW-tutkimusryhmä on kokonaisuudessaan valmiina tutkimaan sähkön, lääketieteen, tiedon ja kokemuksen historiaa.

Lue alta, mistä ELBOW-tutkimusprojektissa on kyse!

Mitä tarkoittaa ELBOW?

ELBOW tulee englanninkielisistä sanoista Medical Electricity, Embodied Experiences, and Knowledge Construction ja näiden sanojen kirjaimista. Nämä ovat tutkimusprojektin avainsanat, jotka johdattavat projektin tarkempien tutkimusaiheiden äärelle.

Näin ollen ELBOW-tutkimusprojektissa syvennytään siihen, miten ihmiset olivat vuorovaikutuksessa sähkön kanssa erityisesti lääketieteen historian kontekstissa. ELBOW-tutkimusprojekti on kiinnostunut siitä, miten ihmiset kokivat sähkön kehollisesti sekä miten ihmiset ymmärsivät sähkön toimintaa sekä tuottivat tietoa siitä kokemuksiinsa perusteella.

Ajallisesti historiallinen tutkimusprojekti kattaa noin vuodet 1740–1840, ja alueellisesti tutkimus keskittyy Eurooppaan ja attlanttisiin alueisiin.

Mitä ELBOW-tutkimusprojekti tekee?

ELBOW-tutkimusprojekti lähestyy sähkön kautta laajempaa ymmärrystä siitä, miten tieteellinen tieto rakentui 1700- ja 1800-luvuilla. Tieteellisen tiedon rakentumisessa keskitytään erityisesti siihen, mikä rooli kehollisuudella ja kehollisilla kokemuksilla oli tiedon rakentamisessa.

Ketkä kuuluvat ELBOW-tutkimusryhmään?

 

ELBOW-tutkimusryhmän jäsenet: projektijohtaja Soile Ylivuori (vas.), väitöstutkija Edna Huotari, postdoc-tutkija Annika Raapke, yliopistotutkija Stefan Schröder, ja tutkimuskoordinaattori Lotta Vuorio.

ELBOW-tutkimusprojektin työryhmää johtaa apulaisprofessori Soile Ylivuori, ja hänen rinnallaan työskentelee kolme tutkijaa: postdoc-tutkija Annika Raapke, yliopistotutkija Stefan Schröder sekä väitöstutkija Edna Huotari. Jokainen työryhmän tutkija toteuttaa omaa tutkimustaan eri ajoista ja paikoista siten, että yhteisenä tekijänä toimivat projektin keskeiset teemat sähkön ja sen kokemushistorian ympärillä.

Tutkijoiden lisäksi työryhmässä työskentelee tutkimuskoordinaattori Lotta Vuorio.

Mikä on tutkimusprojektin rahoitus?

ELBOW-tutkimusprojekti sai vuonna 2022 upean viiden vuoden rahoituksen ERC-rahoituksen Euroopan Unionilta. ERC tulee sanoista European Research Council, ja myönnetyn ERC Starting Grant tarkoituksena on tukea lupaavien tutkimusjohtajien työtä heidän tutkijan uransa alkuvaiheessa. Rahoitus kattaa vuodet 2022–2027.

Mistä ELBOW-tutkimusprojektia voi seurata?

Voit seurata ELBOW-tutkimusprojektin etenemistä, tutkijoiden arkea ja tutkimustuloksia sosiaalisen median (Facebook ja Instagram) sekä tutkimusprojektin nettisivujen ja blogin kautta.

Lue lisää projektista Helsingin yliopiston uutisesta: https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/kulttuuri/tieteellisen-tiedon-rakentumisen-tutkimiseen-viisivuotinen-erc-rahoitus

ELBOW research project – histories of electricity, medicine, knowledge and experience

Our associate professor Soile Ylivuori was awarded a five-year grant for her ELBOW research project a year ago, and the project is on the progress. Since the first of September, two new members joined the team, and now there is a five-member team working on the history of electricity, medicine, knowledge and experience.

Here, you can get to know the ELBOW project and its members.

What does ELBOW mean?

ELBOW comes from the words Medical Electricity, Embodied Experiences, and Knowledge Construction and the letters in these words. These are the key words that guide our research project.

So, the project explores the way people interacted with electricity in the context of medicine, how they experienced electricity through their bodies, and how they understood and produced knowledge on electricity based on their experiences. The time and place for this exploration is Europe and the Atlantic World during c.1740–1840.

What does ELBOW research project do?

ELBOW uses medical electricity as a window into examining not simply how scientific knowledge was constructed in the long eighteenth century—but more specifically, into the role of embodied experience in this process.

Who belongs to the ELBOW research team?

 

The ELBOW research team. Project leader Soile Ylivuori (left), doctoral researcher Edna Huotari, postdoctoral researcher Annika Raapke, university researcher Stefan Schröder, and research coordinator Lotta Vuorio

Associate professor Soile Ylivuori is the project leader of the ELBOW research project. By her side, there are three researchers working on the history of electricity, medicine, knowledge and experience – postdoctoral researcher Annika Raapke, university researcher Stefan Schröder, and doctoral researcher Edna Huotari. With the whole research team, various point of views on the subject and different times will be covered. Besides the researchers, research coordinator Lotta Vuorio belongs to the ELBOW research team.

Who supports the project financially?

The project is funded by the European Union, European Research Council (ERC) for years 2022–2027. The ERC Starting Grant is a grant scheme of the European Research Council targeted at promising research directors in the early stages of their careers, as is introduced here.

Where one can follow the project?

You can follow how the project evolves through social media (Facebook and Instagram) and the ELBOW website and blog.

Read more about the project in the following news article written by University of Helsinki: https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/kulttuuri/tieteellisen-tiedon-rakentumisen-tutkimiseen-viisivuotinen-erc-rahoitus