Taas valmiina väitökseen!

Väitteleminen on kuluttavaa – eikä vain väittelijälle. Tämän on huomannut arkeologian professori Carl Fredrik Meinanderin (1916–2004, professorina 1971–1982) tohtorinhattu, joka on nähnyt monet väitökset viimeisen yli kuuden vuosikymmenen aikana. Uurastus jatkui alkuperäisen haltijan eläköitymisen jälkeenkin. Meinanderin poika Henrik, oma historian professorimme, luovutti hatun aikanaan yksiköllemme. Sitä käytetään esimerkiksi väitöstilaisuuksissa, jos vastaväittäjällä tai kustoksella ei ole omaa hattua.

Hattu on kulkenut väitöksestä toiseen, mutta on edelleen yllättävän vetreässä kunnossa. Sen laatikko oli sen sijaan hajoamassa, joten otin yhteyden hatun aikanaan valmistaneeseen E. R. Wahlmaniin. He lupasivat heti lahjoittaa varastoistaan vanhaa mallia olevat laatikon tähän yleishyödylliseen tarkoitukseen. Ei ihan samanlaisen kuin alkuperäinen, mutta kylläkin kestävämpää materiaalia. Nyt professori Meinanderin (vanh.) hattu voi jatkaa turvallisesti matkaansa kohti uusia historiallisia väitöksiä (minkä pyydän erityisesti väitöskirjojaan viimeisteleviä jatko-opiskelijoita huomioimaan).

Kunnioittavin akateemisin terveisin,

Ylimmäinen hatunvartija

Niklas Jensen-Eriksen

Lisätietoja väitöstilaisuuden kulusta ja etiketistä ks. https://www.helsinki.fi/fi/tutkimus/tohtorikoulutus/tervetuloa-vaitostilaisuuteen

Arkeologiaa ja sotilashuoltoa: Tutkimustiistai / Tuesday Meeting, Zoom 30.11. klo 15.00-(17.00)

Tutkimustiistai / Tuesday meeting 30 November, 15.00-17.00 (3-5 pm)

ca. 15.00.-15.30 Eljas Oksanen: Mapping citizen science archaeology in Finland / Kartoittamassa arkeologista kansalaistiedettä Suomessa

ca. 15.30-16.30 Book Presentation: Civilians and Military Supply in Early Modern Finland (eds. Petri Talvitie, Juha-Matti Granqvist)  https://hup.fi/site/books/e/10.33134/HUP-10/   This volume examines civil-military interaction in the multinational Swedish Realm in 1550–1800, with a focus on its eastern part, present-day Finland, which was an important supply region and battlefield bordered by Russia. Sweden was one of the frontrunners of the Military Revolution in the 16th and 17th centuries.

The Zoom address for the meetings:
Topic: Tutkimustiistai
Join Zoom Meeting
https://helsinki.zoom.us/j/61655480277?pwd=UDVKWS9VamUrb3ZuWW1seDNabEJlZz09
Meeting ID: 616 5548 0277
Passcode: 515868

————————————————–
”Tutkimustiistait”: joka kuun viimeisenä tiistaina klo 15.00 alkaen järjestetään (etä)tilaisuus, jossa tutkijat voivat lyhyesti esitellä tutkimuksiaan. Esitykset n. 10 min. + 10 min keskustelu, 2-3 esitystä per kerta. Esitykset suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi tervetulleita.

Varje månads sista tisdag ordnas ett tisdagsmöte (zoom) kl. 15.00; där forskare kan kort berätta om sin forskning. Föredrag typ 10 min. + 10 min diskussion, 2-3 presentationer per möte. Presentationer på finska, svenska, engelska välkomna.

Every last Tuesday of each month, at 15.00, we are planning to have a meeting with short presentations abut ongoing projects. Presentations ca. 10 min + 10 min discussion, 2-3 presentations per Tuesday. Presentations welcome in Finnish, Swedish, English.

Akateemikko Jutikkala -luento ja historian gradupalkinnot, syksy 2021

Akateemikko Eino Jutikkala -luennon yhteydessä Historian syysjuhlassa Helsingin yliopistolla on juuri jaettu syyslukukauden 2020 ja kevätlukukauden 2021 aikana valmistuneille pro gradu – ja maisteritutkielmille myönnettävät palkinnot.

Tilaisuuden alussa prof. Laura Kolbe loi katsauksen historian oppiaineen toimintaan lukuvuonna 2020-2021. Palkintojen jaon jälkeen emeritus Hannes Saarinen käsitteli luennossaan vuosien 1967-1968 Berliiniä sekä tutkijana että tuolloisia opintojaan muistellen. Saarinen kuvasi Länsi-Berliinin suhdetta ympäröivään Itä-Saksaan, kilpailevia itäistä ja läntistä Berliiniä sekä radikalisoituvaa opiskelijaliikettä lännessä.

Emeritus Hannes Saarisen luennon kartta-aineistoa Porthania II:ssa. Esitys oli seurattavissa myös Unitubessa.

PALKITUT LUKUVUODEN 2020-2021 TUTKIELMAT

Yleinen historia
Lea Hannu: Keho katseen kohteena. Uima-asut ja sukupuoli 1800-1900-lukujen taitteen Yhdysvalloissa. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/330517

Historia (sv.)
Magnus Rask: Vetenskaplig fördom och fri forskning”. Uno Stadius och den psykiska forskningen i Finland 1912–1936.  https://helda.helsinki.fi/handle/10138/323465

Suomen ja Pohjoismaiden historia
Lene Laitinen: Bella ja minä. Toini Topeliuksen tyttökirja naisten ja tyttöjen keskinäisten suhteiden peilinä 1800-luvun lopun Suomessa. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/331384

Tilaisuudessa luovutetut diplomit oli tehnyt Kronos ry. Porthania II:aan oli saapunut noin 35 kuulijaa, ja loput kuulijoista seurasivat tilaisuutta Unitube-yhteyden kautta.

Historian oppiaine kiittää luennoitsijaa, onnittelee palkittuja ja toivottaa kaikille hyvää syksyn jatkoa!

Akateemikko Eino Jutikkala -luento marraskuussa 2021

Helsingin yliopiston historian oppiaineen vuosittainen Akateemikko Eino Jutikkala -luento muistuttaa Akateemikko Eino Jutikkalan (1907–2006) ja yleisemminkin aiempien historioitsijasukupolvien laajasta elämäntyöstä ja tuoda esiin nykyisten, eri uravaiheissa olevien tutkijoiden työtä historian parissa. Puhujaksi pyydetään vuoroin nuori väitellyt tutkija, kansainvälinen tutkija ja varttuneempi tutkija.
Tämänvuotinen, kolmas Akateemikko Eino Jutikkala -luento järjestetään ti 2.11.2021 klo 16.00-18.00. Tilaisuudessa puhuu professori, emeritus Hannes Saarinen.
Aiheena on ”Berliini 1967-1968: eletty kokemushistoria ja muistin politiikka”
Paikan päälle otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä 50 osanottajaa (paikkana on Porthania II), ilmoittautuminen on käynnissä 26.10.2021 asti:
https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/114016/lomake.html
Tilaisuutta voi seurata etänä Porthania II:n Unitube-striimistä [ei tallenneta]:
https://video.helsinki.fi/unitube/live-stream.html?room=l21
16.00 Professori Laura Kolben avaussanat
16.15 Gradupalkintojen jako
16.30 Prof. Emer. Hannes Saarinen: Berliini 1967-1968: eletty kokemushistoria ja muistin politiikka
17.30 Stream päättyy, paikalla oleville kahvi- ja leivonnaistarjoilu
18.00 Tilaisuus päättyy
Tietoa aiempien vuosien Akateemikko Eino Jutikkala -luennoista ja gradupalkinnoista:  https://blogs.helsinki.fi/historia/tag/eino-jutikkala-luento/

Berlin. Vid Anhalter Bahnhof 1965. (kuvaaja Göran Lindahl 1924-2015, kuva public domain. Kungl. Konsthögskolan, alvin-record:305415)

 

 

Seminar on the History of Domestic Violence, 1 October 2021!

The 5th Seminar in History of Domestic Violence and Abuse series, organized by Juliana Dresvina & Anu Lahtinen, University of Oxford & University of Helsinki.

October 1, 2021 at 10.00 LONDON TIME [Suomen aikaa klo 12!]

Elena Chepel, ‘How to complain about violence if you are a woman: language and gender in Ptolemaic papyrus petitions

Despina Iosif, ‘Populus Exasperatus: The violent Graeco-Roman crowd

Annette Volfing, ‘Beating the bride into Shape: Domestic violence within bridal mysticism

Juliana Dresvina ‘The Uncomfortable Liber Confortatorius: Grooming in a monastery?’

Since January 2021, Lahtinen & Dresvina have been organizing online seminars on the long history of domestic violence and abuse. For more information about the following events, please follow the updates via https://tinyurl.com/histviolence

Register in advance for this meeting: https://helsinki.zoom.us/meeting/register/u5Mlc-CqqjMqGdPNvsw1b_wOS84lyG6YlkgI

 

Työpajat johdattavat arkistoon

Helsingin yliopiston historian oppiaine ja Kansallisarkisto tekevät monenlaista yhteistyötä. Vuodesta 2018 alkaen historian kursseilla on toteutettu arkistoaineistojen analyysiharjoituksia sekä koneavusteista asiakirjatekstien lukua.

Historiantutkimuksen johdantokurssilla aineistoihin tutustuminen tarkoittaa aineistotilausten harjoittelua ja asiakirjakokoelmiin tutustumista. Aineopinnoissa ja syventävissä opinnoissa opiskelijat ovat perehtyneet muun muassa aineiston skannaamiseen ja Transkribus-käsialanlukuohjelmaan.

Opiskelijat kehittyvät asiantuntijoina, kun he analysoivat arkistokokonaisuuksia tai analysoivat lähdetekstejä. Arkisto puolestaan saa tukea tekstinlukutyössä ja hyötyy opiskelijoiden antamasta käyttäjäpalautteesta.

Asiakirjojen skannausta ja konelukua Kansallisarkiston tapahtumapäivässä.

Lukuvuonna 2021-2022 opetus laajenee uudenlaiseksi työpajojen sarjaksi. Nyt opiskelija voi koota wiki-työhön, käsialatulkintaan ja sähköisiin aineistoihin liittyvää kokemusta eri yhteistyöhankkeissa. Työpajat toteutetaan näillä näkymin perjantaisin, päivän mittaisina luentojen ja harjoitustehtävien sarjoina.

Kansallisarkiston kanssa järjestettävissä työpajoissa tutustutaan arkistoaineistoihin ja niiden järjestämisperiaatteisiin ja pohditaan yhdessä aineistojen saatavuutta, luettavuutta sekä arkisto-ohjeiden päivittämistarpeita, esimerkiksi Arkistojen Portin sisältöjä. Lisäksi on suunnitteilla työpajoja Kansalliskirjaston, useiden museoiden sekä paikallishistoriallisten hankkeiden kanssa.

Työpajojen tavoitteena on tukea opiskelijoiden asiantuntija- ja työelämätaitoja sekä konkreettista osaamista, ja niissä tarjotaan kurkistuksia tiettyihin työkaluihin, joita voi hyödyntää historiatiedon ja lähteiden käsittelyssä, arkistotyössä, opetuksessa, sukututkimuksessa tai viestinnässä.

Työpajoista saadut kokemukset ovat osa Kansallisarkiston arkistopedagogista kehitystyötä, ja kokemuksia voidaan varmasti hyödyntää esimerkiksi, kun Kansallisarkistossa suunnitellaan ohjelmaa ja vierailuja esimerkiksi koululaisryhmille.

Lisätietoja Suomen ja Pohjoismaiden historian apulaisprofessori Anu Lahtiselta,
https://researchportal.helsinki.fi/fi/persons/anu-lahtinen

 

History of Domestic Violence and Abuse seminar series, 14 June 2021

Welcome to the History of Domestic Violence and Abuse Seminar on Zoom, 14 June 2021, organized by Juliana Dresvina & Anu Lahtinen, University of Oxford & University of Helsinki.

Since January 2021, Lahtinen & Dresvina have been organizing online seminars on the long history of domestic violence and abuse. For more information about the following events, please follow the updates via https://tinyurl.com/histviolence

——————————————————————————————————————–

History of Domestic Violence and Abuse Seminar on Zoom, 14 June 2021, 10am (BST / London) (11am CET, 12 EET / Helsinki)

Lloyd Llewellyn-Jones, “Violence Against Women in Ancient Greece”

Maria Dell’Isola, “Violence Against Women in the Apocryphal Acts of the Apostles”

Olivia Milburn, “Violent Women in Early Imperial China: The State of the Law”

Pehr Granqvist, Mårten Hammarlund and Tommie Forslund, “Experiences of Abuse, Trauma, and Maltreatment Among Mothers with Mild Intellectual Disabilities”

Register in advance for this meeting: https://tinyurl.com/yx55zf9t

Anu Lahtinen: Monenlaiset perhesuhteet ja niiden tutkimus

Perheestä puhutaan päivittäin niin arjessa, politiikassa kuin tutkimuksissakin. Näkökulmasta riippuen perhe on yhteiskunnan tukipilari tai menneen maailman jäänne, turvasatama tai kriisipesäke. Uusperheet, sateenkaariperheet, adoptiot ja huoltajuuskiistat nähdään nykymaailman ilmiöinä. Mutta tarkempi tutkimus tuo varsin samankaltaisia piirteitä esiin myös menneisyydestä – ja kuitenkaan ei voi väittää, että kaikki olisi pysynyt ennallaan vuosisadasta toiseen. Millaisia olivat entisaikojen perhesuhteet? Tästä kertoo uusi teos Perheen jäljillä. Perhesuhteiden moninaisuus Pohjolassa 1400-2020 (Vastapaino 2021, https://vastapaino.fi/sivu/tuote/perheen-jaljilla/2790986).

Kansikuvassa 1700-luvun perheen muotokuvaan on tuotu sekä elossaolevat lapset että lapsivainajat.

Kirja perustuu Emil Aaltosen säätiön rahoittamaan hankkeeseen tutki perheitä, perhesuhteita, perheensisäisiä tunnesiteitä ja vallankäyttöä sukupuolihistorian näkökulmasta. Tutkimuksessa otettiin huomioon sekä perhe yksikkönä että se, millaisia oikeuksia, velvoitteita ja mahdollisuuksia sen jäsenillä oli kulloisessakin roolissaan. Äidin ja pojan väliseen suhteeseen liittyi toisenlaisia vallan ja vastuun piirteitä kuin isän ja tyttären suhteeseen, on tärkeää analysoida sitä, mitä sukupuoli merkitsi perheenjäsenten asemalle ja toimintamahdollisuuksille.

Kun tein hankehakemusta vuosia sitten, olin juuri osallistunut rahoituksenhakukoulutukseen, jossa kehotettiin korostamaan hankkeen johtajan ylivoimaisia ansioita ja loistoa tutkimusprojektin majakkavalona. Tämä tuntui mielestäni tavattoman keinotekoiselta: koolla oli lahjakkaiden, asiansa tuntevien tutkijoiden ryhmä, ja taisin korostaa hakemuksessa, että hankkeen on tarkoitus tarjota eri tutkijanuran vaiheissa mahdollisuuksia kaikille osoittaa osaamisensa.

Tavoitteena oli myös koota monipuolisesti nuoria ja nuorenpuoleisia tutkijoita yliopisto- ja oppiainerajoihin katsomatta; hankkeen aikana moni tutkija vaihtoi vielä yliopistoa ja oppiainetta, joten lopulta Perheen jäljillä -hanke, jonka kotipaikkana oli Turun yliopisto, on tavoittanut niin Turun, Tampereen, Helsingin, Åbo Akademin kuin vähän Jyväskylän ja Oulun yliopistonkin piirissä. Nyt ilmestyneeseen teokseen ovat kirjoittaneet Ilana Aalto, Julia Dahlberg, Mirkka Danielsbacka, Reetta Eiranen, Johanna Ilmakunnas, Jarkko Keskinen, Mia Korpiola, Anu Lahtinen, Tiina Miettinen, Maija Ojala-Fulwood, Taina Saarenpää, Antti O. Tanskanen ja Mari Välimäki.

Hankkeen aikana ilmestyikin lukuisia teemanumeroita ja teoksia aiheeseen liittyen: Kasvatus & Aika 10:1 (2016) ilmestyi teemanumero Perhehistoria, jonka toimittivat Ilana Aalto, Johanna Ilmakunnas & Mia Korpiola (ks. https://journal.fi/kasvatusjaaika/issue/view/4798). Erinäisten seminaarien ja julkaisujen lisäksi Perheen jäljillä -hanke rahoitti osaltaan seuraavia väitöskirjoja:

  • Maija Ojala, Protection, Continuity and Gender. Craft Trade Culture in the Baltic Sea Region (14th–16th Centuries) (TaY 2014)
  • Henna Karppinen-Kummunmäki, Elite English Girlhood in the Eighteenth Century (TY 2020)
  • Henna Kietäväinen-Sirén, Erityinen ystävyys. Miehen ja naisen välinen rakkaus uuden ajan alun Suomessa (n. 1650–1700) (JY 2015)
  • Veli Pekka Toropainen, Päättäväiset porvarskat. Turun johtavan porvariston naisten toimijuus vuosina 1623–1670 (TY, 2016)
  • Charlotte Cederbom, The Legal Guardian and Married Women. Norms and Practice in the Swedish Realm 1350–1450 (HY, 2017)
  • Julia Dahlberg, Konstnär, kvinna, medborgare. Helena Westermarck och den finskabildningskulturen i det moderna genombrottets tid 1880–1910 (HY, 2018)
  • Mari Välimäki, Esiaviolliset suhteet, oikeuskäytännöt ja toimijuus Ruotsin yliopistokaupungeissa 1600-luvulla (TY, 2021)

Hankkeessa ja ilmestyneessä teoksessa korostuvat tunteet ja perhesuhteet, myös ristiriidat, mutta artikkelien painopiste on perheenjäsenten keskinäisessä tuessa. Etätyövuoden aikana perheteemat ovat kuitenkin jatkuneet synkemmissäkin teemoissa. Helsingin yliopisto ja Oxfordin yliopisto ovat järjestäneet yhdessä useita etä-zoomseminaareja perheväkivallan ja lähisuhdeväkivallan historiasta (Anu Lahtinen, Helsingin yliopisto & Juliana Dresvina, Oxfordin yliopisto, ks. 14.1.2021 ohjelma8.2.2021 ohjelma sekä 13.5.2021 ohjelma). Ensi lukuvuodelle on suunnitteilla verkkokonferenssi aiheesta.

Kirjoittaja https://researchportal.helsinki.fi/fi/persons/anu-lahtinen on Suomen ja Pohjoismaiden historian apulaisprofessori, joka johti tutkimushanketta ”Perheen jäljillä”. Hankkeen blogisivu on osoitteessa http://perheenjaljilla.blogspot.com/ Kustantajan sivu on osoitteessa https://vastapaino.fi/sivu/tuote/perheen-jaljilla/2790986.

History of Domestic Violence and Abuse seminar series, 13 May 2021

Welcome to the History of Domestic Violence and Abuse Seminar on Zoom, 13 May 2021, organized by Juliana Dresvina & Anu Lahtinen, University of Oxford & University of Helsinki. We study and discuss the long history of domestic violence and abuse.
——————————————————————————————————————–
History of Domestic Violence and Abuse Seminar on Zoom, 13 May 2021, 10am (BST / London) (11am CET, 12 EET / Helsinki)
Jane Gilbert ‘Sexual Violence and Sex Workers: Lorelei Lee’s ”Cash/Consent” and Villon’s Belle Hëaulmière’
Trevor Dean ‘Domestic abuse from the perspective of husband-murder in late medieval Italy’
Emma Whipday ‘Tom Tyler and His Wife: Domestic Violence and Comedy in Early Modern Wife-Taming Narratives’
Lewis Webb ‘Regulation of violence against citizen women in Republican Rome’
Julia Bolton Holloway ‘Widows and Orphans’

Laura Tarkka & Melike Çakan: Introducing the History Source Guide

During the spring term 2021, the History BA programme at the University of Helsinki has taken some new steps on the digital front. One outcome is a website entitled “History Source Guide” (https://blogs.helsinki.fi/historysources/), available since the beginning of April. The key objective guiding the design of this new resource was to make it (1) updatable and (2) accessible from inside as well as outside of the university. But how did this come about? And, more importantly, what happens next?

The guide page can be found at https://blogs.helsinki.fi/historysources/

Ulkomaiset digitaaliset lähteet / Digital Sources in History

The website was constructed by participants of the project course “Ulkomaiset digitaaliset lähteet/Digital Sources in History”, which connected source criticism with transferable skills. In essence, this meant learning about recent developments in Digital Humanities and getting to know the WordPress blog environment.

In January 2021, two teachers and seven BA students came together to help future students find useful source material online. When discussing the background of each participant, the group identified having to “reinvent the wheel” as a widely shared experience when starting the BA/MA thesis. Everyone wished they had been told exactly where to look for online sources, but the great variety of research interests even among just the nine participants was also immediately acknowledged.

In February, the group learned more about “digital sources” via lectures and literature provided by a guest teacher from the field of digital humanities. One student also contributed an interview on this theme. By March, the team was ready to start developing the website. This was done by first comparing some existing source guides and then trying out the WordPress tools available at the University of Helsinki. During the final stage, each student contributed four posts to the website, in addition to improving its appearance and functionality.

Encyclopaedic practice meets the local perspective

The resulting History Source Guide aspires to familiarise Helsinki-based students with material sourced from abroad and uses the lingua franca of English to connect people with new sources. On the home page, blog posts introducing digital collections summarise information provided by the websites of memory institutions and other data providers. Since the History Source Guide’s home page is not static but cumulative, the group came up with the solution of categorising the posts by historical periods and tagging them with keywords. These can be found on the left-hand side.

In addition, however, the History Source Guide also includes some static pages. The first one contains links to Helka, the University of Helsinki Library’s own database. Via this page, students (with a user account) can easily access the resources provided by the University Library. Another static page contains links to further source guides, each one of which has a different focus and their own way of structuring information. A third page serves as a gateway to material sourced from Finland. This may be useful to readers who are based abroad but require sources relating to the history of Finland.

To prevent the project from coming to a standstill, the designers also came up with the idea of a “suggestions box”. This box is open for anyone who wishes to suggest a new digital collection to be added to the Guide. In the future, contributing to the website may also be used as a way of supplementing course work. Students could do this, for example, by introducing sources they have used themselves, or by interviewing more experienced researchers.

To conclude, the History Source Guide team would like to thank everyone already involved. Recognising what expertise we already have, bringing it to bear and actively seeking advice from others are basic things, but that is why they also work in the digital world.

Laura Tarkka has a background in eighteenth-century intellectual and cultural history. In 2021, she has been coordinating the ”Digital Leap” project of the History BA programme of the University of Helsinki. Melike Çakan is a doctoral student in history at the University of Helsinki. She is working on a doctoral dissertation concerning Francis Bacon and ‘scientia civilis’ in Early Modern England.