Asuntomessut ovat yli 40 vuoden ajan esitelleet rakentamisen ja sisustamisen uusia tuulia. Ne järjestetään Ruralia-instituutin sijaintipaikkakunnilla, Seinäjoella vuonna 2016 ja Mikkelissä vuonna 2017. Asuminen muuttuu ja pitkän aikavälin tarkastelu tuo muutokset havainnollisiksi. Siinä missä nykyrakentaminen aloitetaan kuopan kaivamisella, entisaikaan maakuopassa jopa asuttiin. Näin myös eteläsavolaiset Kuoppa-Jäppiset. Heistä löytyi aineistoviite, kun kerättiin materiaalia Ruralia-instituutin LÄHIVALINTA-hankkeen tarpeita varten. Lue loppuun
Aihearkisto: Ruralia-instituutti
Kaikki saa mutta komiat ensin – myös yliopistoharjoittelussa
![kirjastolla[1]](https://blogs.helsinki.fi/hy-ruralia/files/2014/01/kirjastolla1.jpg)
Olin mukana Helsingin yliopiston Viikin kampuksella järjestetyssä ViikkiAreena –työelämätapahtumassa viime marraskuussa. ViikkiAreena on opiskelijoille suunnattu messumainen tapahtuma, jonka järjestää maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan taloustieteilijät. Päivän aikana yritykset ja organisaatiot voivat esitellä opiskelijoille toimintaansa ja tarjota myös työ- tai harjoittelupaikkoja. Mukana olevat yritykset edustavat luonnollisesti lähinnä elintarviketeollisuutta, koska tapahtumapaikkana on tuo maatalous-metsätieteellinen tiedekunta. Lue loppuun
Kaverijohtamisesta
Jyväskylän ammattikorkeakoululta ilmestyi marraskuussa 2013 mielenkiintoinen ”Kaverijohtamisen visuaalinen innostuskirja” -julkaisu. Tuotos on syntynyt Tekesin ja Pellervo-seuran rahoittamassa ”Kaverijohtaminen osuuskunnissa” -hankkeessa ja se on tilattavissa ja ladattavissa (pdf) esimerkiksi Pellervo-seuran nettisivulta: http://pellervo.fi/tuote/kaverijohtamisen-visuaalinen-innostuskirja/ Kirjan kirjoittajana on toiminut TkT Heikki Toivanen, jolla on pitkä kokemus tiimivalmentajana Tiimiakatemiassa, osatoimisena yrittäjänä ja hallitusammattilaisena. Jo kirjan nimi viittaa siihen, että sen toinen tärkeä tekijä on kuvittaja Maija Kotamäki, tiimioppimisesta innostunut graafinen fasilitoija ja yrittäjä. Lue loppuun
Muutos haastaa vallankäytön rakenteet
Jokaisella meistä on omakohtaista kokemusta vallasta. Olemme päivittäin sekä vallan käyttäjiä että vallankäytön kohteita. Valta on yksi yhteiskuntatieteiden peruskäsitteistä. Mitä valta sitten on? Melko vakiintuneen käsityksen mukaan valta on suhde, joka liittyy ihmisten väliseen vuorovaikutukseen. Yksinkertaisinta on määritellä valta vaikutusvallan kautta. Esimerkiksi Annella on valtaa suhteessa Timoon, jos hän saa Timon tekemään jotain sellaista, jota Timo ei muuten tekisi. Valtaa käytetään kaikkialla: perheissä, työpaikoilla, kouluissa, urheiluseuroissa, medioissa, liiketoiminnassa ja tietenkin politiikassa. Lue loppuun
Vitsit mitä twiittejä
Innostun helposti eri asioista. Toisaalta ajattelen, että eri asioita ei voi kommentoida tai kritisoida ellei niihin yritä edes jollain tasolla perehtyä. Niinpä asetin viime kesälomalle tavoitteen, että nyt kyllä katson mistä twiittaamisessa on kyse.Olin perustanut tilin jo ainakin vuotta aiemmin, mutta koskaan ei ole ollut aikaa eikä ÄLYKKÄITÄ VÄLINEITÄ. Mutta nyt ei ollut niistä pulaa. Oli loma, oli koti-iPAD ja uusi älykännykkä. Ja yhteydet pelasivat hyvin mökilläkin, niin mikäs siinä riippukeinussa tutkaillessa. Lue loppuun
Uusretroa oppimista ja koulutusta
Suomi saatiin nousuun sekä ennen sotavuosia että niiden jälkeen koulutuksella. Koulutus on nähty suomalaisessa yhteiskunnassa perinteisesti investointina, johon on aina kannattanut satsata. Suomen eri tavoin kansainvälisesti koulutuksestaan ja oppimisestaan saamat hyvät tulokset ja opettajien korkea koulutustaso, ovat tämän koulutusinvestointiajattelun konkreettisia tuloksia. Nyt tämä koulutusoptimismi tuntuu olevan julkisessa keskustelussa hiipumassa. Koulutus on muuttunut ainakin mielikuvissa investoinnista kuluksi, liian suureksi menoeräksi. Lue loppuun
Kuolemanhylly – ajatuksia aineiston keruusta
Toisen ihmisen kohtaamisen sanotaan olevan elämän vaikeimpia asioita. Toisaalta itseään muistuttavien ihmisten lähestyminen on yleisesti ottaen helpompaa kuin omasta itsestä elämäntilanteen, arvomaailman tai koulutuksen puolesta poikkeavien kanssa. Yliopistoissa työskentelee paljon ihmisiä, jotka keskustelevat lähes yksinomaan oman alansa asiantuntijoiden kanssa. Tämä epäilemättä helpottaa vuorovaikutusta. Lue loppuun
Homo sapiens sustentatus – kestävämpi ihminen
Yritin etsiä netin ilmaisista sanakirjoista sopivaa latinankielistä nimeä sellaiselle tulevaisuuden ihmiselle, joka olisi geneettisesti ja kulttuurisesti omaksunut kestävän kehityksen periaatteet. Latinankielen tutkijat varmasti repivät hiuksiaan, mutta te muut ymmärrätte idean. Periaatteessa jo sapiens – joka siis tarkoittaa viisasta, arvostelukykyistä ja järkevää – voisi pitää sisällään kestävyyden ajatuksen, mutta näin ei näytä olevan. Onko jopa mahdollista, että nykyihmisen lajityypillistä käyttäytymistä on resurssien rohmuaminen ja oman edun tavoittelu hyvin lyhyellä aikajänteellä? Lue loppuun