Autioituvien suomalaisten maaseutupitäjien väestökadossa, niukkuudessa ja kehityksen kelkasta tipahtamisessa nähdään harvemmin mitään positiivista. Väestönkasvun pysähtymisessä ja taantumisessa voi kuitenkin piillä oma tulevaisuuden potentiaalinsa. Samalla, kun jotain uudistetaan ja kehitetään, sitä usein myös yksipuolistetaan vanhan tuhoutumisen kustannuksella. Vanhat unohdetut kirkonkylät ja pitäjäkeskustat sen sijaan ovat väestökadon myötä turvassa uudistumisen paineelta. Rappion myötä säilyy sellaista kulttuuriperintöä ja maisemaa, jonka arvoa ei vielä tässä ajassa osata edes tunnistaa. Lue loppuun
Green Care -palvelun tarinallistaminen
Miten tarinallistaa luonto osaksi palvelua? Mitä tarinallistaminen edes tarkoittaa palvelujen tuottamisen yhteydessä ja miten tarinoita voidaan hyödyntää Green Care -palvelukokemuksia kehitettäessä?
Seinäjoella Joupin Vanhalla Tuvalla keväällä 2018 pidetyssä tarinallistamistyöpajassa kuultiin Tarinakoneen yrittäjä, tarinallistaja Anne Kalliomäen ohjeita, miten tuottaa parempia palvelukokemuksia tarinallistamisen avulla. Kalliomäen mukaan palveluun liitettävä tarina auttaa yrittäjää monella eri tavalla, kuten erottumaan sekä tuottamaan henkilökohtaisempaa ja kokemusrikkaampaa palvelua. Olen samaa mieltä, onnistunut tarina palvelun ympärillä saattaa tukea yrittäjää huomattavasi jättäen asiakkaalle vaikuttavia ja muistijälkiä jättäviä palvelukokemuksia, jolloin asiakas haluaa palata takaisin ja kenties tuoda mukanaan myös uusia asiakkaita.
Transrurbaanit ratkaisut 2020-luvun Suomessa
Suomalaisen maaseudun tulevaisuutta on perusteltua tarkastella globaalin kaupungistumisen kontekstissa. Maailmanlaajuinen kilpailu luo uutta kysyntää, mutta myös ilmeisen tarpeen alueellisesti kestävämmille ratkaisuille. Seuraavat vientivalttimme voivat syntyä transrurbaaneissa verkostoissa. Lue loppuun
Kenen paikkaa brändäätte?
Elämme mielikuva- ja huomioyhteiskunnassa, jossa myös paikat kilpailevat keskenään. Ei pelkästään tuotteita ja yrityksiä, vaan myös paikkakuntia brändätään paitsi turismin, myös laajemmin aluekehityksen tarpeisiin. Lue loppuun
Digitaaliset ihmistieteet tieteidenvälisen tutkimuksen kärkenä
Onko digitaalisten ihmistieteiden kehitys osa radikaalia tieteen transformaatiota, joka muuttaa käsitystämme siitä, miten konstruoimme ja käytämme tietoa yhdessä koneiden kanssa? Lue loppuun
Osallisuuspuhetta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen osallisuustutkijat ovat tarkastelleet osallisuutta muun muassa julkaisussa Mitä osallisuus on? Eräänä käsitteeseen liittyvänä taustahuomiona tuodaan esille hallinnonalojen erilainen osallisuuspuhe. Sosiaali- ja terveysministeriössä osallisuudesta puhutaan aktiivisen kansalaisuuden ja palveluiden yhdenvertaisuuden hengessä. Oikeusministeriön dokumenteissa osallisuus yhdistetään demokratiaan ja ihmisoikeuksiin. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla osallisuuden yhteydessä painotetaan yksilön mahdollisuuksia ja merkityksellisyyttä. Lue loppuun
We and the world? About our new book and upcoming Helsinki Summer School -course next August
Nowadays internationalization is one of the hottest trends of the different educational levels in Finland. I´m certain that Universities around the globe have this same goal. So actually almost every academic organization, researcher, teacher – or even student – has pressure to cooperate also internationally. Or maybe pressure is a wrong term, maybe a better phrase would be that almost everyone would benefit from this kind of cooperation. After all the years I´m still feeling like a rookie but with a little help from my fri… supervisors – Tapani Köppä, Eliisa Troberg and now with Hagen Henrÿ – I have had an unusual pleasure to meet multidisciplinary global experts working with research, teaching and development work of the co-operative company model. Lue loppuun
Maaseudut ja kaupungit – yhdessä kestävämpiä
30 vuotta sitten, helmikuun 1. päivänä vuonna 1988 tuli voimaan Helsingin yliopiston kanslerin hyväksymä Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskuksen johtosääntö. Sitä voidaan pitää nykyisen Ruralia-instituutin perustamispäivänä. Käytännön toiminta käynnistyi tämän jälkeen sekä Mikkelissä että Seinäjoella. Tuolloin Suomessa elettiin ennennäkemättömän nousukauden taitosta kohti syvän laman aikaa. Lue loppuun