Blogi

Itse tehty on kaunista, sen todistavat nämä kuvat Viikin kampusviljelmältä kesäkuun alusta.


Things done by hand are beautiful. Proof is here. Pictures were taken in early June at Viikki campus farm.

Talkooviikonloppua seurasi siemententäyteinen avajaisviikonloppu. Hieman kosteassa säässä siemenet pääsivät aloittamaan kasvunsa ja viljelijät sadonkorjuun odotuksen.

Siemenkauppa.com:in ansiosta saimme valita laajasta tarjonnasta siemeniä ja pystyimme jakamaan siemenpusseja keskenämme eikä näin kaappeihin jäänyt pyörimään ylijäämä siemeniä.

Ikkunalaudoilla kasvateut taimetkin pääsivät säkkeihin – omiin tai muiden!

 

Kesäkurpitsan taimi ylväänä ja valmiina valloittamaan oma neljänneksensä säkistä.

Taimitikut muistuttavat siementen sijainnista.

”Mä en ole koskaan tehnyt mitään tällaista” ja ”Mä en ole koskenut vasaraan ala-asteen jälkeen” olivat kommentteja joita kuultiin yhdestä jos toisestakin suusta. Siitä huolimatta kahdessa päivässä purettiin valtava kasa kuormalavoja, nyhdettiin irti satoja vänkyröitä nauloja ja kasattiin kokoon yli kaksikymmentä upeaa viljelylaatikkoa. Miten? Ihan vaan tulemalla paikalle ja tekemällä.

Maailma on pullollaan tietoa viljelystä ja rakentamisesta ja kuten kaikki tietävät, uuden taidon voi oppia vain kokeilemalla ja harjoittelemalla. Yksin tällaisiin hankkeisiin ryhtyminen ei kuitenkaan ole mahdollista: kampusviljelyprojekti on toteutunut koska kunnianhimoiselle idealle on löytynyt riittävästi samanmielistä apua ja kannustusta.

Vertaisoppiminen ja projektityöskentely ovat kovassa huudossa niin yliopistolla kuin työelämässä. Tämä urakka on malliesimerkki eri alojen opiskelijoiden ja henkilökunnan yhteistyöstä.

”I’ve never done this before” is not a good excuse not to try out something new and difficult. The campus farming project is possible because an ambitious idea has received enough like-minded support. Peer learning and project work are very in at the university and this experiment is a prime example of co-operation between students and staff from different backgrounds and disciplines. How else would we have been able to built over twenty farming boxes from scratch?

Sotilassairaalasta historian ja kulttuurien tutkimuksen taloksi

Carl Ludwig Engel suunnitteli Unioninkatu 38-korttelin alunperin Venäjän armeijan käyttöön 1820-luvulla. Venäjänkielisessä sairaalassa hoidettiin lähinnä sotilaita ja kesäisin pihamaalle pystytettiin telttaosasto, jossa terveimmät potilaat nukkuivat jopa öisin. Epidemia-ajat olivat kiireisiä ja lääkäreistä oli pulaa: Krimin sodan aikana 1855-1856 sairaalaan tuotiin 365 kolerapotilasta, joista menehtyi 258.

Suomen itsenäistyttyä sotasaalis muutettiin yleiseksi sairaalaksi, jona se toimi aina 60-luvulle saakka. Kun suomenkieliset klinikat muuttivat Meilahteen, Topeliassa toimi Helsingin yliopistollisen keskussairaalan ruotsinkielinen sisätautien klinikka vuoteen 1995 saakka. Nykyiseen käyttöön eli historian ja kulttuurien tutkimuksen taloksi Topelia siirtyi vasta 1990-luvun lopussa. Lähde. Lue lisää Helsingin Sanomien korttelisarjasta Kettu.

Unioninkatu 38, portti avoinna sisäpihalle kesä-elokuussa (2.6.-29.8.) kello 7:45-15:45.

From military hospital to the house of history and cultures

Carl Ludwig Engel originally designed the Unioninkatu 38-block for the Russian army in the 1820s. The Russian language hospital mainly treated soldiers, and in the summer tents were set up in the courtyard, with the healthiest patients sleeping there overnight. Epidemic periods were busy and there was a shortage of doctors: during the Crimean War (1855-1856) 365 cholera patients were brought to the hospital, of whom 258 died.

After Finland gained its independence, the buildings became a public hospital as which it acted up to the 1960’s. When the Finnish clinics moved to Meilahti, Topelia served as the Helsinki University Central Hospital’s Swedish department of internal medicine until 1995. The current use of Topelia as the house of history and cultures of the University of Helsinki only began in the late 1990s.

Unioninkatu 38, the gate to the courtyard is open June-August (2.6.-29.8.) at 7:45-15:45.

Vanha klinikka eli kuppaa ja miasmahuuruja

Valtiotieteellisen tiedekunnan käytössä oleva Unioninkatu 37 on itse asiassa Suomen ensimmäinen yliopistollinen opetussairaala, joka rakennettiin Turun palon vuoksi Helsinkiin. 30-paikkainen sairaala, jonka suunnitteli alunperin Carl Ludwig Engel, otettiin käyttöön 1833.

Vanha klinikka rakennettiin korkealle kallioperustalle, koska potilaista sekä alavista ja kosteista maista erittyvän pilaantuneen ilman eli miasman uskottiin levittävän tauteja. 1800-luvulla sukupuolitaudit alkoivat levitä Helsingissä ja kuppa oli niistä tavallisin. Vanhan klinikan lempinimeksi muodostuikin Kuppala.

Vuodesta 1920 lähtien Vanhalla klinikalla hoidettiin vain iho- ja sukupuolitauteja, kunnes klinikka muutti Meilahteen uusiin tiloihin. 1994 Unioninkatu 37 eli Snellmania siirtyi Helsingin yliopiston valtiotieteelliselle tiedekunnalle. Lähteet 1 ja 2.

Unioninkatu 37, portti auki kesäkuussa (2.6.-29.6.) klo 7:45.-15:45, heinäkuussa (30.6.-2.8.) klo 7:45-15:00 ja elokuussa (4.8.-29.8.) klo 7:45-15:45.

The old clinic, syphilis and miasma vapors

Unioninkatu 37 which now is home to Faculty of Social Sciences is actually Finland’s first university teaching hospital which was built in Helsinki due to the great fire of Turku. The 30-bed hospital, which was originally designed by Carl Ludvig Engel, was introduced in 1833.

The old clinic was built on a high rock foundation, since it was believed that polluted air, or miasma, excreted by the patients, as well as by low-lying lands and wetlands, spread diseases. In the 19th century sexually transmitted diseases began to spread in Helsinki and syphilis was the most common. The old clinic was thus nicknamed Kuppala, or Pox house.

Since 1920, only skin and venereal diseases were treated at the old clinic until it moved to new premises in Meilahti in 1992. In 1994 Unioninkatu 37, or Snellmania, was transferred to the University of Helsinki Faculty of Social Sciences.

Unioninkatu 37, gate open in June (2.6.-29.6.) 7:45.-15:45, July (30.6.-2.8.) 7:45-15:00 and August (4.8.-29.8.) 7:45-15:45.

Helsingin yliopiston keskustakampuksen viljelmät sijaitsevat huikean kauniissa ja historiaa uhkuvissa kortteleissa, Unionikatu 37 ja 38. Blogissa tullaan julkaisemaan lyhyet kuvaukset Valtsikasta ja Topeliasta, jotka on vasta melko hiljattain remontoitu Helsingin yliopiston nykyisiksi opetustiloiksi. Näillä rakennuksilla on lähes 200 vuoden tarinat ja kohtalot takanaan, on kunnia ottaa sisäpihat hyötykäyttöön kampusviljelyn keinoin.

University of Helsinki City Campus plantations are located in the beautiful quarters of Unionkatu 37 and 38. Short descriptions will be published in the blog about Valtsika (Social Sciences) and Topelia, which have only relatively recently been renovated as modern educational spaces. These buildings have nearly 200 years of stories and fates behind them and it is an honor to turn the courtyards into campus farming oases.

Last weekend we had great success in building 22 boxes but there is still more.  The sun was warm the birds were everywhere and its almost time to grow!  Next weekend we are building again so feel free to come.  We have a really nice tar that makes the boxes a beautiful natural brown color and we will have our first soil delivery this week.  I also talked with the local plant shop and they have recommended their plants to us :).  Its a good day, Go Plant Something

Alex

Helsingin yliopistossa kampusviljely käynnistyi keväällä 2013, mutta lajin pioneereiksi meitä ei voi nimittää, koska laari- ja säkkiviljelyä on ehditty kokeilla jo esimerkiksi Tampereella, Turussa, Joensuussa ja Kuopiossa. Erityisesti Tampereen ja Turun yliopistoissa kampusviljelyä on harjoitettu jo useampi vuosi, molemmissa tapauksissa ympäristöjärjestö Dodon tuella.

Tampereella kampusviljelyprojektin käynnistivät Tamyn ympäristöjaosto ja Dodo ry vuonna 2010 tavoitteenaan herätellä keskustelua kaupunkialueiden roolista globaalissa ruoantuotannossa.

”Kaupunkiviljelyllä on mahdollista samanaikaisesti edistää kasvisruoan käyttöä, tuoda ruoantuotantoa lähemmäksi kaupunkilaisia ja osoittaa uudenlaisia, viihtyvyyttä parantavia mahdollisuuksia kaupunkitilan käytölle sekä lisätä kaupunkilaisten yhteisöllisyyttä,” kertoivat projektin käynnistäjät.

Turussa hanketta perusteltiin kampusalueen kaunistamisen ja yhteisöllisen toiminnan lisäksi myös ruokaturvanäkökulmasta; onko hyötykasvien viljely ja pienimuotoinen omavaraisuus ruoantuotannossa mahdollista kaupunki- ja erityisesti yliopistoalueella?

Turun yliopiston kampusviljelyblogi näyttää hiljenneen, mutta Tampereella toiminta jatkuu vilkkaana.

Meillä Helsingissä kesän 2014 toiminta starttaa Viikin talkoilla 17.5. ja Topelian ja Valtsikan talkoilla 24.5.

Kevätterveisin,

Alina

Briefly in English

University of Helsinki is not the only university in Finland with campus farming experiments, students in Turku and Tampere have several years of experience in local food production on campus. They justify campus farming by promotion of vegetarian diet, bringing food production closer to the city residents and increasing the sense of urban community. In addition, campus farming creates opportunities for designing comfortable and aesthetically pleasing urban spaces.

Kevät etenee kohisten ja taimet kasvavat silmissä! On aika aloittaa viljelylaatikoiden rakentaminen Viikissä.

Kampusviljelijät rakentavat siis itse 35 viljelylaatikkoa Viikin Biokeskus3 viereiselle nurmikentälle. Materiaalina käytetään Kukkatalo Pirilän ja Kannelmäen Prisman kuormalavoja. Koska työ vie kaksi viikonloppua, aloitetaan hommat jo 17.-18.5. esitalkoilla irroittelemalla lautoja lavoista ja tekemällä muita alustavia rakennustöitä.

Päätalkoissa 24.-25.5. pyritään rakentamaan laatikot valmiiksi, suojataan ulkopinnat tervalla ja mahdollisesti polttosuojataan sisustat niin että laareista tulee kestävämpiä kosteutta ja hometta vastaan. Lopuksi laatikot täytetään mullalla.

Talkoot eli talkootyö (venäjän sanasta толо́ка, toloka) on perinteinen naapuriavun muoto, johon liittyy vahva yhteisöllisyyden tunne.* Viljelylaatikkotalkoissa siis rehkitään, tutustutaan ja tietysti syödään yhdessä. Ottakaa omia työkaluja mukaan, erityisesti tullaan tarvitsemaan sahoja, lapioita, ruuvimeiseleitä, vasaroita ja sorkkarautoja.

Toivomme että kaikki viljelijät osallistuisivat kaikkiin talkoopäiviin, koska kyse on yhteisestä projektista. Keskustalaiset ovat myös hyvin tervetulleita Viikkiin! Ne kampusviljelijät, jotka eivät pääse päätalkoisiin voivat korvata poissaolon esitalkoissa.

Talkooilmoittautumiset marianne.saviaho(at)helsinki.fi. Kerro minä päivinä pystyt osallistumaan ja mitä työkaluja tuot. Ilmoita samalla mahdollisista ruoka-allergioista.

Hommia tullaan tekemään niin paljon kuin ehditään. Jos kaikkia laatikoita ei saada valmiiksi talkoissa, niin jatketaan viikolla iltaisin.

Aiheesta tullaan lähettämään tarkempi sähköposti ensi viikolla.

* Wikipedia: Pukkila, Hanna: Tehdään yhdessä: opas onnistuneisiin talkoisiin, s. 9. Helsinki: Helmi Kustannus, 2007. ISBN 978-951-556-123-7.