Satu Timperi: Selkeästi meille -hanke toi kognitiivisen saavutettavuuden näkyväksi

Julkaistu kirjoittanut Eliisa Uotila

Yleinen oletus on, että kognitiivinen saavutettavuus liittyy vahvasti selkokieleen. Kehitysvammatuki 57 ry:n ja Kehitysvammaliiton valtakunnallisen Selkeästi meille -hankkeen (2020–2023) ensimmäinen tehtävä oli selvittää, mitä kognitiivinen saavutettavuus tarkoittaa verkkopalvelun käyttäjälle. Hanke pohti asiaa yhdessä kokemusasiantuntijoiden kanssa, jotka tarvitsivat verkkopalveluilta kognitiivista saavutettavuutta. Heidän joukossaan oli sekä testaajia että saavutettavuuden iskuryhmään osallistujia.

Kognitiivinen saavutettavuus on muutakin kuin selkokieltä

Selkeästi meille -hankkeen tavoitteena oli löytää ratkaisuja, kuinka verkkopalveluista tulee helpompia käyttää ja ymmärtää – siis kognitiivisesti saavutettavia. Hankkeen taustalla oli EU:n esteettömyysdirektiivi, joka astui voimaan vuonna 2019 (1). Direktiivi ei koskettanut kognitiivista saavutettavuutta, mikä herätti huolta kehitysvammaisten ihmisten ja heidän läheistensä keskuudessa.

Selkeästi meille -hankkeessa kokemusasiantuntijat testasivat erilaisia verkkopalveluita tehtävien avulla, jotka mallinsivat tyypillistä sivuston käyttöä. Tehtävänä oli esimerkiksi etsiä reitti joukkoliikennesovelluksesta, tietoja museon lipun hinnoista tai Kelan etuuksista verkkosivuilta. Testaukset vahvistivat, että kognitiiviseen saavutettavuuteen liittyy selkokielen lisäksi myös verkkopalvelussa liikkuminen, tiedon sijoittelu, linkkien ja elementtien käyttö ja hakutoimintojen selkeys.

Kuvakkeita, joita käytössä kirjautumisen yhteydessä, esimerkiksi ovi, lukko, virtanäppäin
Kuvakkeet ovat koottu käyttäjätestausten yhteydessä eri verkkosivuilta. Kuvakkeita on käytetty kirjautumisen yhteydessä eri verkkosivuilla. Havaitsimme, että käyttäjien on vaikea päätellä kuvakkeen merkitystä, ellei kuvakkeella ole tekstiselitettä. Se saattoi olla myös este verkkopalvelun käytölle.
Ikoni, jossa tyylitelty ihmisen ylävartalo ja teksti "kirjaudu".
Kognitiivisen saavutettavuuden näkökulmasta on tärkeää sijoittaa toiminnot tuttuihin paikkoihin ja lisätä niille teksti, jottei käyttäjän tarvitse päätellä, mitä kuvaketta klikkaamalla tapahtuu.

 

Kognitiivinen saavutettavuus auttaa kaikkia

Kognitiolla tarkoitetaan sitä, miten aivomme käsittelevät tietoa. Kognitio sisältää ajattelun, oppimisen, ongelmanratkaisun ja muistin. Se käsittää myös kyvyn ymmärtää ja käyttää kieltä. Jokaisella meistä on erilaiset kyvyt käsitellä tietoa, ja nämä kyvyt voivat vaihdella eri tilanteissa. Selkeät verkkopalvelut auttavat kaikkia, mutta erityisesti ihmisiä, joilla on oppimisvaikeuksia, muistiongelmia, kielellisiä vaikeuksia ja tarkkaavaisuuden haasteita. (2.)

Kognitiivisesti saavutettava verkkopalvelu on käyttäjälleen selkeä ja yksinkertainen, ja palvelu itsessään opastaa myös käyttöä. Kognitiiviseen verkkopalveluun liittyy oleellisesti myös käyttäjätestaus. Tietoa on helppo lukea, löytää ja ymmärtää, jolloin palvelu on helppokäyttöinen ja ymmärrettävä myös ensikertalaiselle. (3.)

Erilaisia syitä, joiden takia ihminen voi hyötyä, jos sivustolla on ajateltu kognitiivista saavutettavuutta.
Kognitiivinen saavutettavuus auttaa kaikkia. Osalle ihmisistä se on pysyvästi välttämätöntä, jotta verkkopalveluiden käyttö onnistuu.

Kognitiivisen saavutettavuuden testaus ja arviointi

Selkeästi meille -hankkeen aikana toteutettiin kognitiivisen saavutettavuuden arviointeja.  Organisaatiot hakivat arviointeihin mukaan avoimen haun kautta. Arviointiprosessi kesti noin kuukauden, johon kuului myös käyttäjätestauksia. Testauksia tekivät palkatut saavutettavuustestaajat ja yksittäiset käyttäjätestaajat.

Arvioinnit herättivät paljon kiinnostusta ja saivat tyytyväistä palautetta. Hakemuksia saatiin kaikkiaan yli 80 organisaatiolta, joista arvioitiin ja testattiin 15 verkkopalvelua. Arvioituja verkkopalveluita olivat esimerkiksi Opetushallituksen opintopolku.fi, VR:n lipunmyyntilaitteet, sovellukset ja verkkosivut, Valtionneuvoston kanslian valtioneuvosto.fi, Korkeasaaren verkkosivusto sekä OP-ryhmän pankkipalvelut ja Pohjola-vakuutuksen vakuutuspalvelut.

Samanaikaisesti saavutettavuuden iskuryhmät ympäri Suomea testasivat heille tärkeitä verkkopalveluita, antoivat palautetta ja tapasivat organisaatioiden edustajia. Iskuryhmiin osallistuivat Me Itse ry:n ryhmät, ammattiopisto Liven opiskelijat sekä Kehitysvammatuki 57 ry:n toimijat etänä ja paikan päällä.

Kognitiivisen saavutettavuuden kriteeristö kehittyi arviointien avulla

Arvioinneissa ja testauksissa usein toistuneista havainnoista muodostui kognitiivisen saavutettavuuden arviointikriteeristö. Kriteeristö auttaa tunnistamaan verkkopalvelun käytön onnistumisia ja haasteita (4.) Myös iskuryhmien testaushavainnot vahvistivat kriteeristöä, ja olivat perusta myös muille hankkeessa tuotetuille materiaaleille.

Kriteeristössä on kuusi arvioitavaa osa-aluetta ja lähes 100 kriteeriä. Kriteeristöä kootessa havaittiin yhtymäkohtia kansainvälisen toimijaliittymän W3C:n laatimaan kognitiivisen saavutettavuuden ohjeistukseen (5; 6). Tämä vahvisti edelleen Selkeästi meille -hankkeen lukuisten käyttäjätestauksien avulla koostamaa kriteeristöä.

Yhteiskehittämällä ymmärrystä laajemmin

Kiinnostus kognitiivisen saavutettavuuden arviointeja kohtaan on kasvanut merkittävästi viime vuosien aikana. Hankkeen arviointeihin haki organisaatioita huomattavasti enemmän, kuin mitä pystyttiin ottamaan mukaan. Hankkeen viimeisenä toimintavuotena muokattiin verkkopalvelun arviointi työpajamuotoiseksi yhteiskehittämiseksi. Se oli kevyempi ja osallistavampi tapa tehdä arviointeja ja siirtää osaamista organisaatioille. Järjestimme neljä yhteiskehittämistyöpajaa, joihin osallistui hyvinvointialueiden, kuntien ja viranomaisten verkkoviestijöitä ja heidän lisäkseen kokemusasiantuntijoita. Hyödynsimme työpajoissa hankkeessa tuottamaamme materiaalia.

Yhteiskehittäminen osoittautui tehokkaaksi tavaksi kehittää verkkopalveluiden saavutettavuutta.  Selkeästi meille -hanke arvioi 15 verkkopalvelua vuoden aikana. Työpajojen osallistujat kokivat työskentelyn myös hauskana ja innostavana tapana jakaa omaa osaamista ja toisaalta myös oppia muilta. (7.)

 

Selkeästi meille -tunnus viestii sitoutumisesta

Hankkeen kanssa yhteistyötä tehneille organisaatioille myönnettiin kiitoksena Selkeästi meille -tunnus. Tunnus on osoitus halusta edistää kognitiivista saavutettavuutta. Tunnuksen saaneet verkkopalvelut on testattu tai arvioitu käyttäjillä, jotka tarvitsevat selkeitä verkkopalveluita (8). Viimeisin tunnus myönnettiin OmaKanta-palvelulle, jota uudistetaan selkeämmäksi ja helpommaksi. Vuonna 2023 valtakunnallista OmaKanta-palvelua käytti 3,1 miljoonaa ihmistä (9).

 

Yhteistyöllä parempia verkkopalveluita

Useat kunnat, hyvinvointialueet, viranomaiset ja yritykset ovat parantaneet palveluidensa kognitiivista saavutettavuutta www.selkeästimeille.fi -sivuston ohjeiden avulla. Arviointeihin ja testauksiin osallistuneet verkkoviestijät ja verkkosivujen toteuttajat olivat kiitollisia palautteista, joiden avulla he pystyivät kehittämään selkeämpiä verkkopalveluita. Pienetkin muutokset voivat vaikuttaa verkkopalvelun onnistuneeseen käyttämiseen.

Selkeästi meille -hanke myös kampanjoi saavutettavamman yhteiskunnan puolesta. “Käyttäisin digipalveluita, jos voisin” -kampanjassa rohkaistiin Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto VALLI:n kanssa käyttäjiä antamaan palautetta verkkopalveluista. Hanke haastoi organisaatioita huomioimaan kognitiivisen saavutettavuuden ja testaamaan palveluitaan ihmisillä, jotka tarvitsevat helppokäyttöisiä verkkopalveluita. Kolmasosa haasteeseen vastanneista oli jo testannut tai aikoi testata verkkopalveluaan. Kaikki vastanneet hyödynsivät selkeästimeille.fi -sivuston tietoa ja materiaalia. (10.)

 

Tietoisuuden lisääminen ja käytännön toimet

Moni verkkopalvelu vaatii käyttäjältä paljon jo erilaisten toimintojen takia. Testaaminen ja tietoisuuden lisääminen auttavat varmistamaan, että kognitiivinen saavutettavuus otetaan huomioon kaikissa verkkopalveluiden vaiheissa, jo verkkopalvelun suunnittelusta lähtien.

Selkeästi meille -hankkeen myötä tietoisuus kognitiivisesta saavutettavuudesta levisi laajasti. Koulutukset sekä muut esiintymiset, joissa kokemusasiantuntijat kertoivat verkkopalveluiden käytöstä, lisäsivät ymmärrystä kognitiivisen saavutettavuuden tärkeydestä. Monet organisaatiot ovat jo ymmärtäneet kognitiivisen saavutettavuuden merkityksen. Koulutimme tuhansia verkkoviestijöitä ja verkkopalveluiden kehittäjiä, viimeisenä vuotena jopa ministeriöitä.

Saimme kiitosta selkeistä ja ymmärrettävistä koulutuksista ja materiaaleista, joista pyrimme tekemään mahdollisimman selkeät. Myös kokemusasiantuntijat innostuivat käyttämään verkkopalveluita itsenäisemmin ja vaikuttamaan niihin.

Kognitiivinen saavutettavuus tunnistetaan jo paremmin, mutta edistämistyö vaatii edelleen tiedon lisäämistä. Suomi digitalisoituu vahvemmin, ja esteettömyysdirektiivin velvoitteet laajenevat. Saavutettavuus ei pääty yhden asian korjaamiseen, vaan se on jatkuva prosessi.

Kaikki hankkeen tuottama materiaali on saatavilla www.selkeästimeille.fi -sivustolla, jolle Helsingin vammaisneuvosto myönsi saavutettavuustunnuksen (11). Kehitysvammatuki 57 ry:ltä voi myös tilata koulutusta liittyen digipalveluiden ja verkkosivujen ymmärrettävyyteen ja saavutettavuuteen (12).

Satu Timperi

Kirjoittaja on Kehitysvammatuki 57 ry:n asiantuntija, joka toimi neljä vuotta hankepäällikkönä Selkeästi meille -hankkeessa. Nykyään hän työskentelee Kehitysvammatuki 57 ry:ssä asiantuntijana ja kouluttaa muun muassa kognitiivisesta saavutettavuudesta.

Lähteet

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *