Kehittävän Palautteen aineisto paljastaa, että erityisesti pienten lasten osalta musiikilla ja laulamisella on selkeitä ja tärkeitä yhteyksiä lasten hyvinvointiin. Lapset joiden ryhmissä painotettiin musiikkia/laulamista ilmaisivat enemmän positiivisia emootioita ja sitoutuivat toimintaan paremmin. Lisäksi nämä lapset olivat useammin sosiaalisesti mukautuvia ja heillä oli enemmän osallistuvaa vuorovaikutusta aikuisten kanssa. Musiikki oli siis yhteydessä vahvaan, kestävään ja luovaan vuorovaikutukseen. Samaa positiivista vaikutusta ei havaittu isommilla lapsilla. 1-3-vuotialla musiikki liittyy monin tavoin laadukkaaseen pedagogiikkaan, kun isommilla lapsilla samaa ei havaittu. Tämä viittaa siihen, että pienten puolella musiikki on paremmin integroitunut hyvinvoinnin pedagogiseen käyttöön, kun taas isommilla lapsilla musiikin yhteydet pedagogiikkaan jäivät näkymättä. Tulokset korostavat sekä musiikin tärkeyttä pienten hyvinvoinnissa, että musiikin vähäiseen pedagogiseen integrointiin isommilla lapsilla. Artikkelin tiedot alla:

Ruokonen, I., Tervaniemi, M. & Reunamo, J. (2021). The significance of music in early childhood education and care of toddlers in Finland: An extensive observational study. Music Education Research. DOI 10.1080/14613808.2021.1965564.

Pelko ja ahdistus ovat lajeille tyypillisiä sopeutumisreaktioita. Olemme observoineet näitä tunteita osana muita emootioita jo vuodesta 2015. Satunnaisotantaan perustuvan observoinnin ansiosta voimme antaa luotettavan kuvan ahdistuksen ja pelon havaituista määristä ja yhteyksistä lasten taipumuksiin, oppimisympäristöön ja johtamiseen. Ahdistusta ja pelko ilmeni keskimäärin 43 sekuntia päivässä lasta kohden. Eniten pelkoja esiintyy aamulla. Toimintana pelot ovat yliedustettuna ulkoilussa, lapsi on tällöin yleensä vailla fokusta toiminnalleen, toiminta on usein keskeytyvää ja huomio hajautuu monenlaisiin kohteisiin. Pelkotilanteissa lapsi on usein vetäytyvä tai omaan näkökulmaansa sidottu. 1-3-vuotiailla on eniten pelkoja, vaikka heidänkin pelon emootioiden osuus on vain 0,26%. Tytöillä on jonkin verran enemmän pelkoja kuin pojilla. Pelon emootiot varhaiskasvatuksessa eivät ole kuitenkaan leimallisesti avuttomien lasten kokemuksia, vaan sensitiivisten ja taitavien lasten kokemuksia. Pelko varhaiskasvatuksessa ei näyttäydykään pelkästään negatiivisena, vaan se ilmaisee rohkeutta kokea tunteita ja kykyä tarttua pelosta huolimatta tärkeinä koettuihin asioihin. Vain riittävän turvalliseksi olonsa kokevaa lasta uhkaava tilanne ei estä toimimasta ja kohtaamasta pelkojaan. (Kuviossa näkyy yhteys pelon ja ahdistusten kokemusten yhteys lapsen arvioituihin sosiaalisiin taitoihin lapsiryhmässä. Observointi ja arviointi ovat täysin toisistaan riippumattomia, joten yhteys kertoo jostakin todellisesta ilmiöstä.)