Suunnittele – tee – jaa

sharingTaiwanissa lapset ulkoilevat keskimäärin vain 29 minuuttia päivässä ja liikkuvat rivakasti vain 23 minuuttia päivässä. Monissa projektissa mukana olevissa päiväkodeissa onkin kehitystehtäväksi otettu ulkoilun ja liikkumisen lisääminen. Kuvassa on kartta päiväkodin pihasta. Se käydään ensin lasten kanssa aamulla läpi ja suunnitellaan lasten kanssa päivän ulkoleikkejä. Näin lapsilla on jo ulos mennessään rikas käsitys toimintamahdollisuuksistaan. Näin myös aikuiset voivat jo ennalta vaikuttaa siihen, että kaikkien ulkoilukokemukset ovat positiivisia. Ulkoiluaika on pidennetty puolesta tunnista tuntiin. Opettajat kertovat, että lasten ja aikuisten viihtyminen ryhmässä on lisääntynyt. Hiki virtaa helteessä! Kaikki opettajat ovat mukana ulkoilussa ja lapsilla on aikaa syventyä toimintaan. Pesun jälkeen tullaan sisään ja käydään uudestaan läpi lasten kokemuksia kartan avulla. Kuvassa opettajat jakavat kokemuksiaan muiden päiväkotien opettajille ja uusia ideoita kehitellään. Esimerkiksi kartan voisi jättää lattialle ja kehitellä siitä lasten kanssa kolmiulotteisen mallin, jolloin lasten näkökulmia ja osallisuutta saisi vielä paremmin näkyväksi ja lasten kehittämisprosessi voisi rauhassa syventyä. Maasta kaivettuja vanhoja kumimattoja ei saa heittää pois, vaan niistä saadaan upeaa materiaalia rakentamiseen, matematiikkaan ja harjoittelemiseen.

Kehitystehtäviä Taiwanissa

riverplanTaiwanissa projektissa mukana olleet päiväkodit ovat käyttäneet vuosien 2015-2016 tutkimustuloksia pohjana kehittäessään toimintaa. Kehittämisen mallina on ollut Virtamalli. Kuvassa olevassa päiväkodissa lapset olivat observoinnin mukaan hyvin sitoutuneita tuetun leikin aikana, mutta tuettua leikkiä oli kovin vähän. Kuvassa kehitystehtävänä on leikin tukeminen. Virtamallissa pohjoisrannalla on matkan mahdollisuudet ja etelärannalla matkan vaarat. Ensin laaditaan hyvä kartta oppimisympäristöstä, jossa kuljetaan. Sitten selvitetään mitä työkaluja ja taitoja tarvitaan onnistuneella matkalla. Jotta matka olisi mielekäs kaikille, tulee erilasten matkaajien osallisuus huomioida. Lopuksi etsitään keinot jakaa matkan hedelmät kaikkien nautittavaksi. (Klikkaa kuva isommaksi)

 

Virkistäviä ja ärsyttäviä karikatyyrejä

Lastentarhanopettajaopiskelijoiden organisoima lukupiiri (Keni Miettinen, Lilli Olli ja Heta Stenman) tekivät mainiot karikatyyrit orientaatioista. Ystävällisesti he antoivat myös luvan kuvioiden jakamiseen. Malli on alunperin tehty vuoden 1998 ja 2005 kerätyn aineiston pohjalta. Sittemmin kuva on huomattavasti tarkentunut vuoden 2010 ja 2015 aineiston perusteella, mutta yhä opiskelijat onnistuvat puhaltamaan malliin tuoreutta. Kaikissa orientaatioissa, niin lapsen, kasvattajan kuin suunnittelunkin osalta etsitään tilanteeseen sopivaa tasapainoa avautumisen ja muutoksen välillä. Kokeilepa tulostaa kuvat ja laita ne kahvihuoneen pöydälle. Keskustelua syntyy!

Tiet. perusteet liikk. suosituksille

Varhaislapsuuden liikkumisen suositukset pohjautuvat suurelta osin tieteelliseen tutkimustietoon, jotka on koottu vertaisarvioituun julkaisuun Tieteelliset perusteet varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosituksille (2016).  (Toim. Arja Sääkslahti), Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016: 22, 27-31. Tieteellisissä perusteissa hyödynnetään runsaasti Orientaatioprojektissa hankittua tietoa ja näkemystä:

Laukkanen, A., Määttä, S., Reunamo, J., Roos, E., Soini, A., Mäki, P. Perheen tärkeä rooli, s. 22-26.
Reunamo, J. Lapsilähtöinen toimintakulttuuri edellyttää lapsen kuuntelua, s. 27-31.
Iivonen, S., Laukkanen A., Haapala, A. ja Reunamo, J. Motoristen taitojen kehitys, s. 32-37.
Soini, A., Laukkanen, A., Mäki, P. ja Reunamo, J. Fyysistä aktiivisuutta ja liikkumista edistävä ympäristö, s. 44-48.
Kyhälä, A-L. ja Soini, A. Organisoitu liikunta, s. 49-53.
Reunamo, J. ja Kyhälä, A-L. Liikkuminen varhaiskasvatuspäivän osana, s. 54-58.

Tutustu tieteellisiin perusteisiin osoitteessa http://80.248.162.139/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2016/liitteet/OKM22.pdf?lang=fi.

Uudet varhaisvuosien fyys. akt. suositukset julki

Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset antavat ohjeita alle 8-vuotiaiden lasten fyysisen aktiivisuuden määrästä ja laadusta, fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön rooleista sekä ohjatun liikunnan ja liikuntakasvatuksen suunnittelusta ja toteuttamisesta osana varhaiskasvatusta. Suosituksissa hyödynnetään myös Orientaatioprojektin tutkimustuloksia ja toimintatapoja. Suositukset löytyvät osoitteesta http://okm.fi/OPM/Julkaisut/2016/Iloa_leikkia.html.

Julkaisu kiusaamisesta varhaiskasvatuksessa

Kirja Contemporary Perspectives on Research on Bullying and Victimization in Early Childhood Education on juuri julkaistu. Se sisältää artikkelimme Openness and Agency as Strategies for Addressing Bullying. Kirjoittajat ovat Jyrki Reunamo, James Ko, Doris Cheng, Hui‐Chun Lee, Li‐Chen Wang, ja Essi Salminen. Kirja on vuosittainen virstanpylväs varhaiskasvatuksen tutkimuksessa. Julkaisu on merkittävä tunnustus projektin työlle ja osoitus sen korkeasta laadusta. Artikkelissa tarkastellaan lasten strategioita heidän kohdatessaan kiusaamista. Lisäksi näitä haastattelemalla kerättyjä strategioita suhteutetaan riippumattomaan observointiin, jolloin voidaan tarkastella miten lasten kiusaamisstrategiat näkyvät lasten arjessa. Kirjan voi ostaa esimerkiksi Information Age Publishingin verkkokaupasta. Suora linkki on http://www.infoagepub.com/products/Contemporary-Perspectives-on-Bullying-and-Victimization-in-Early-Childhood-Education.

Valtionavustus varhaiskasvatuksen kehittämiseen

Hankkeemme “Kehittävä palaute varhaiskasvatuksessa” on saanut 280 700 euron valtionavustuksen opetushallituksen kaikkien aikojen ensimmäisessä varhaiskasvatukseen liittyvässä haussa. Summa on suurin kaikista avustetuista hankkeista. Avustus on merkittävä tuki ja tunnustus hankkeelle. Hakijaorganisaationa on Kouvolan kaupunki ja osallistuvat kunnat ovat Espoo, Helsinki, Hyvinkää, Hämeenlinna, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Sipoo, Turku ja Vantaa. Valtionavustus mahdollistaa kunnollisen satsauksen ajantasaiseen palautteeseen pohjautuvaan varhaiskasvatuksen kehittämiseen.

 

Kehittävä palaute vakiinnutetaan kunnissa

Orientaatioprojektiin osallistuneissa kunnissa – Espoossa, Helsingissä, Hyvinkäällä, Hämeenlinnassa, Järvenpäässä, Keravalla, Kouvolassa, Mäntsälässä, Nurmijärvellä, Sipoossa, Turussa ja Vantaalla – kehittävästä palautteesta tehdään pysyvä käytäntö. Observoijien koulutus alkaa tammikuussa 2017 ja tarvittavan infran rakentaminen ja testaaminen aloitetaan välittömästi. Vuoden 2017 syyskuusta alkaen tehdään joka päivä 180 satunnaistettua havaintoa siitä, mitä varhaiskasvatuksessa tehdään, mihin suuntaudutaan, mikä on fyysinen aktiivisuus, sitoutuneisuus, tunteet, sosiaalinen orientaatio ja lähimmän aikuisen toiminta. Kun pätevään observointitietoon kytketään arviot taidoista ja oppimisympäristöistä, päästään kiinni varhaiskasvatuksen muotoutumisen perustekijöihin ja voidaan paremmin tukea lasten tasapainoista omaa ja jaettua kehitystä.

Kehittävä palaute

Vuoden 2015 mittava aineistonkeruu ja palaute ovat onnistuneet erinomaisesti. Selvitämme kuntien kanssa keväällä 2016 projektin vakiinnuttamista.Tältä pohjalta voimme tiivistää projektin sykliä viidestä vuodesta jatkuvaan kehittävään palautteeseen. Käyttämällä huolellista otantaa ja pilvipalveluja pystymme luomaan kuntiin lähes reaaliaikaisen arviointi- ja kehittämisjärjestelmän, jonka osia voidaan räätälöidä kuntien painopisteiden mukaan. Myös resursseja voidaan säästää ja tietotaitoa voidaan kehittää kertakäytön sijaan.