Kehittävä palaute

Vuoden 2015 mittava aineistonkeruu ja palaute ovat onnistuneet erinomaisesti. Selvitämme kuntien kanssa keväällä 2016 projektin vakiinnuttamista.Tältä pohjalta voimme tiivistää projektin sykliä viidestä vuodesta jatkuvaan kehittävään palautteeseen. Käyttämällä huolellista otantaa ja pilvipalveluja pystymme luomaan kuntiin lähes reaaliaikaisen arviointi- ja kehittämisjärjestelmän, jonka osia voidaan räätälöidä kuntien painopisteiden mukaan. Myös resursseja voidaan säästää ja tietotaitoa voidaan kehittää kertakäytön sijaan.

Varhaiskasvatuksen kehittävä palaute

ryhKokoonnuimme 3.12.2015 Vantaalla kuntien yhdyshenkilöiden kanssa kartoittamaan varhaiskasvatuksen kehittämistarpeita ja intressejä. Kuntien tilanne, resurssit ja intressit ovat kovin erilaisia. Tehtävämme on integroida nämä intressit reaaliaikaisen progressiivisen palautteen toimintakulttuuria syventämällä. Tarkoituksena on 1) parantaa kuntien mahdollisuuksia  saada olennaista palautetta ja vaikuttaa sen keräämiseen, 2) parantaa kuntien mahdollisuuksia suorittaa reaaliaikaista analyysia, 3) kytkeä palaute suoraan kehittämistoimintaan ja lopulta 4) ohjata varhaiskasvatusta pätevään ja reaaliaikaiseen tietoon pohjautuen. Tammikuussa 2015 kunnat saavat ehdotuksen toiminnan järjestämiseksi ja rahoittamiseksi. Seuraavassa kokoontumisessa käymme läpi ehdotuksesta heränneitä kysymyksiä ja ehdotuksia, jonka pohjalta lopullinen ehdotus kunnille tehdään. Tarkoituksena on että voimme huhtikuussa 2016 päättää suoran progressiivisen palautteen käyttöön otosta.

Vain esimerkkinä, voimme seurata lasten fyysisen aktiivisuuden vaihtelua ryhmissä (ks. kuva yllä) ja tarkastella erilaisten kehittämistoimien vaikutusta siihen.

Johtajien palautteet

Johtajien arviointien analyysi on hyvässä vauhdissa ja nämä arviot on myös yhdistetty muuhun aineistoon, muun muassa obsevointeihin. Johtaminen näkyy monin tavoin suoraan lasten arjessa. Johtajien työtä arvioineille johtajille on kolme näitä tuloksia käsittelevää palautetilaisuutta. Luvassa on todella puhuttelevia tuloksia johtamisesta ja sen yhteyksistä lasten toimintaan, lasten taitoihin ja oppimisympäristöön. Palaute on uniikki tilaisuus saada ote varhaiskasvatuksen johtamisen dynamiikasta. Palautteiden ajat ja paikat ovat alla:

  • Helsingin tilaisuus on 27.1.2016 klo 13.00-16.00 (Käenkuja 3 A 2. krs) ja se on tarkoitettu espoolaisille, helsinkiläisille, järvenpääläisille, keravalaisille, mäntsäläläisille, nurmijärveläisille, sipoolaisille, tuusulalaisille ja vantaalaisille päiväkodinjohtajille.
  • Turun palautetilaisuus on 3.2.2016 klo 13.00-16.00 (Kristillinen opisto, Lustokatu 7).
  • Hämeenlinnan palautetilaisuus on 10.2.2016 klo 13.00-16.00 Paikka ilmoitetaan myöhemmin. Tilaisuus on tarkoitettu Hämeenlinnan, Kouvolan ja Hyvinkään johtajille.

Lasten pelot päivähoidossa

Heli Söderqvist on juuri saanut valmiiksi pro gradun lasten peloista päivähoidossa. Lasten haastattelun tekivät lasten omat vanhemmat. Kysymykseen Pelottaako sinua päiväkodissa? vastasi 3434 lasta. Keskimäärin lapsia ei pelota päivähoidossa ja lapset menevät päivähoitoon mielellään. Avoimeen lisäkysymykseen Mikä sinua pelottaa päiväkodissa?  vastasi 1095 lasta. Nämä lasten itsensä kuvaamat yli tuhat pelottavaa asiaa päivähoidossa avaavat ainutlaatuisen laajan ja pysäyttävän kuvan päivähoidon arjesta. Söderqvist käsittelee aihetta sävykkäästi, puhuttelevasti ja viisaasti. Runsas lasten omien vastausten esittely tekee tutkimuksen lukemisesta konkreettista, koskettavaa ja ajatuksia herättävää. On vaikea kuvitella varhaiskasvattajaa tai vanhempaa, jota tämä tutkimus ei kiinnostaisi. Tutkimuksessa olevia lasten kuvauksia voi aivan hyvin lukea myös lasten kanssa! Se saa lapsissa keskustelun liikkeelle ja helpottaa aikuisen kontaktia lasten maailmaan. Tutustu Söderqvistin työhön täällä.

Päiväkotien arjesta tiedetään liian vähän

Varhaiskasvatuksen arjesta tiedetään hämmästyttävän vähän. Ei ole kunnollisia tutkimustuloksia siitä, mitä päiväkodissa tehdään tai mitä lapset tekevät. Orientaatioprojektin tuloksista kertova kirja on juuri ilmestynyt: Uutuuskirjassa Varhaiskasvatuksen kehittäminen – Kehitystehtäviä ja ratkaisumalleja (toim. Jyrki Reunamo) kuvataan laajan tutkimusaineiston pohjalta varhaiskasvatuksen arkea ja hahmotellaan tarvittavia kehittämistoimia. Aineisto käsittää opetustilanteet, vapaan leikin, tuetun leikin, ulkoilun, perushoidon ja ruokailutilanteet. Näistä havainnoista kertyi aineisto, joka kuvaa varhaiskasvatusta kansainvälisestikin ainutlaatuisella tavalla.

Mikä lapsista on kurjaa päivähoidossa?

Heini-Mari Kopperi on tehnyt puhuttelevan gradun Orientaatioprojektin 2012 laadun arvioinnista koskien lasten negatiivisia kokemuksia päivähoidossa. Kuten Kopperin työstäkin ilmenee, suurin osa lasten kokemuksista on positiivisia. Emme saa kuitenkaan kääntää selkäämme lasten negatiivisille kokemuksille, vaikka ne ovatkin vähemmistössä. Tutkimustuloksissa korostuu lasten vertaisryhmän suuri merkitys lasten kokemuksille. Kopperin työ sisältää runsaasti esimerkkejä lasten omista kuvauksista. Jos sinulla ei ole aikaa lukea koko gradua, hyppää suoraan lukuun 7.3. Sen jälkeen herää helposti kiinnostus perehtyä graduun tarkemmin.

Dong Hwa -yliopiston Orientaatiokonferenssi 18.5.2013

Vuoden 2013 kansainvälinen konferenssi Varhaiskasvatuksen kehitysmalleista (The 2013 International Conference on Early Childhood Education Pro-Development and Agentive Practice) Dong Hwan yliopistossa Hualienissa oli sykähdyttävä kokemus niin mielelle kuin sydämellekin. Kuntien edustajat esittelivät omia tapojaan tehdä varhaiskasvatuksen kehitystyötä konkreetisti kuvaten niin hankaluuksia kuin onnistumisiakin. Varhaiskasvattaja oman työnsä tutkijana ja kehittäjänä herätti valtavasti kiinnostusta. Esityksistä huokui realismi ja kokemus siitä että olemme tekemässä jotakin arvokasta. Konferenssin esitykset tulevat blogiin heti kun ne on saatu järjestykseen ja koottua. Konferenssin käsikirjaan voi kuitenkin jo nyt tutustua täällä.

Orientaatioprojektin tulosten esittely Dong Hwa yliopistossa Taiwanissa 18.5.13

Orientaatioprojektin tuloksia esitellään kansainvälisessä konferenssissa Taiwanissa 18.5.2013 (International Conference at National Dong Hwa University). Konferenssissa käydään läpi suomalaisia ja taiwanilaisia ratkaisumalleja 2010 tutkimuksessa esiin nousseisiin varhaiskasvatuksen kehitystehtäviin. Suomalaiset esitykset ovat alla:

  • Hyvinkää: Kivistö Merja: Play, social relations and drama
  • Hämeenlinna: Akselin, Marja-Liisa: Children’s choises
  • Järvenpää: Pölkki, Taija: Outdoors, physical activity and safety
  • Kerava: Söderqvist, Heli: Information technology, open simulations
  • Kerava: Timo, Kati:  Information technology, open simulations
  • Nurmijärvi: Käyhkö, Marita: Supporting play
  • Sipoo: Keski-Oja, Mervi: Supporting language development
  • Sipoo: Salomaa, Petra: Supporting language development
  • Tuusula: Joronen, Vesa: Quality and quality evaluation
  • Jyrki Reunamo: Everyone has to participate
  • Jyrki Reunamo: Planning models for ECEC teachers” (The importance of feedback in ECEC development)

Alle 3-v. päivähoitoon tutustuminen

Kevään 2012 laadun arvioinnissa ilmeni että alle 3-vuotiaat viihtyvät aivan yhtä hyvin päivähoidossa kuin isommatkin lapset. Pienillä lapsilla oli kuitenkin enemmän pelkoja päivähoidossa. Tätä varten on tehty työkalu, jolla pyritään madaltamaan pienten lasten kynnystä aloittaa päivähoito. Tarkoituksena on että lapsi saa kontaktin kaikkiin päiväkotiryhmän loukkoihin ja muihin lapsiin. Samalla hän kytkee näihin uusiin asioihin oman turvallisen kokemuksensa. Työkalu on ladattavissa täältä.