Väitös eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten varhaiskasvatuksesta

Turun yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunnan johtokunta on myöntänyt Outi Arvolalle väittelyluvan puolustaakseen väitöskirjaansa ”Varhaiskasvatus eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten osallisuuden ja oppimisen mahdollistajana”  julkisessa väitöstilaisuudessa. Onnea!

Väitöskirjan aineisto on Kehittävän Palauteen aineistoa. Siinä tulee esiin ainutlaatuisella tavalla, miten laajat rakenteelliset tekijät näkyvät selkeästi varhaiskasvatuksen lähivuorovaikutuksessa syrjäytymisen ja osallisuuden mekanismeina. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten osallisuuden tulevaisuus rakennetaan juuri nyt varhaiskasvatuksessa.

Tiivistä tietoa lasten itsesäätelystä

Pienten lasten hyväitsesäätely on oleellinen mentaalinen työkalu ja voimavara, joka ilmentyy monissa lastentaidoissa, heidän käsityksissään omista hallintakeinoistaan sekä positiivisina havaituissatunneilmaisuissa varhaiskasvatuksen arjessa. Jouni Veijalaisen Kehittävän Palautteen aineistosta tekemän väitöskirjan lektio on julkaistu Kasvatus & Aika -lehdessä, lue osoitteessa https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/98386. Esitys on erittäin tiivis ja kokoaa olennaisiä näkökulmia itsesäätelystä.

Mihin lapsen toimintoihin fyysinen aktiivisuus liittyy?

Anna-Liisa Kyhälä ottaa tarkasteluun eri-ikäisten lasten liikkumisen eri toiminnoissa, mitä ei ole Kehittävän Palautteen artikkeleissa vielä lainkaan käsitelty. Esimerkiksi pienimmillä lapsilla esineleikit ovat fyysisen aktiivisuuden kannalta tärkeämmät kuin isommilla lapsilla sekä leikin määrän että liikkumisen näkökulmasta. Pienillä lapsilla erilaiset fyysiset leikit, joissa itse toiminta ja siihen liittyvät kokemukset ovat olennaisia,  Kasvattajalle tämä luo erinomaisen mahdollisuuden tukea lapsen liikkumistaitoja, sillä lapsi syventyy itse liikkumiseen, jolloin aikuinen voi saada suoraan otteen lapsen motorisista mielikuvista yhdessä lapsen kanssa näitä taitoja harjoiteltaessa. Mielikuvien ollessa motorisia aikuisen on vain pidettävä huolta siitä, että hänen omatkin mielikuvansa kytkeytyvät näihin senso-motorisiin sisältöihin lapsen kehitystä tuettaessa, muuten lapsi ei pysty aikuisen tukea hyödyntämään. Pienen lapsen liikkuminen ja hänen käsitteensä sulautuvat yhteen.

Kyhälä A-L., Reunamo, J., Valtonen, J., & Ruismäki H. 2020. Ajankäyttö ja vähintään kohtuukuormitteinen fyysinen aktiivisuus lasten toiminnoissa varhaiskasvatuksessa. Liikunta & Tiede 57 (4), xx-xx.

Lelan matikkaseikkailu päiväkodissa

Kirjanen tarjoaa matematiikan oppimateriaalin varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen. Matematiikan sisällöt esitellään tarinoiden kautta. Lapsille luettavan tarinan rinnalla opettajalle annetaan ideoita siitä, miten opetettavaa käsitettä voi havainnollistaa omassa ryhmässä helposti saatavilla olevilla välineillä. Tarjolla on myös kysymyksiä, joiden avulla voi herätellä keskustelua lasten kanssa. Kirjanen on syntynyt osana LUMATIKKA-hanketta. LUMATIKKA oli valtakunnallinen matematiikan oppimisen ja opettamisen täydennyskoulutushanke, jonka LUMA-keskus Suomi -verkosto toteutti yhteistyössä useiden yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa vuosina 2018–2022. Hanketta rahoitti Opetushallitus. Kirjanen on saatavilla Avointen Oppimateriaalien Kirjastossa. Kirjan ovat kirjoittaneet Jonna Kangas ja Jyrki Reunamo. Upeat kuvat ovat Emilia Erfvingin!

Yhteiset säännöt ja sääntöjen tuottaminen varhaiskasvatuksessa?

Ei-kantasuomalaisilla ja ei-suomenkielisillä lapsilla on haasteita sosiaalisessa vuorovaikutuksessa suomalaisessa varhaiskasvatuksessa. Arvolan, Pankakosken, Reunamon & Kyttälän (2020) juuri julkaistun artikkelin mukaan maahanmuuttajataustaisilla lapsilla observoitiin vähemmän osallistuvia sosiaalisia suhteita kuin kantaväestön lapsilla. Monikulttuuriset lapset leikkivät vähemmän roolileikkejä ja enemmän sääntöleikkejä kuin muut lapset. Näyttää siltä, että sääntöleikit ovat hyvä tapa osallistaa monikulttuurisia lapsia yhteiseen tekemiseen, sillä ne sisältävät yhteisen rakenteen. Toisaalta roolileikkiä tulisi aktiivisesti vahvistaa, sillä nyt monikulttuuriset lapset harjaantuvat vähemmän tuottamaan yhteistä kulttuuria muiden lasten kanssa. Näin monikulttuuriset lapset harjanntuvat vähemmän tuottamaan uusia sosiaalisia rakenteita muiden lasten kanssa. Kuviossa näkyvät sosiaalisen orientaation erot kantaväestön ja monikulttuuristen lasten välillä.

Outi Arvola, Kaisa Pankakoski, Jyrki Reunamo & Minna Kyttälä (2020): Culturally and linguistically diverse children’s participation and social roles in the Finnish Early Childhood Education – is play the common key?, Early Child Development and Care,
https://doi.org/10.1080/03004430.2020.1716744

Tutkimustietoa taaperoiden leikistä

Mannerheimin lastensuojeluliiton Leikkipäivä-ohjelma (https://leikkipaiva.fi/) kokoaa sivuilleen tutkimustietoa leikistä niin tutkimustulosten, asiantuntija-artikkeleiden kuin seminaaritallenteiden muodossa. Sivuilla on julkaistu aineistostamme koottu artikkeli, jossa keskitytään nimenomaan 1-3-vuotiaisiin lapsiin. Artikkelin painopisteenä on erilaisten leikin lajien erottaminen ja yhdistäminen, molemmista on hyötyä! Tutustu tiivistelmään osoitteessa https://leikkipaiva.fi/1%e2%88%923-vuotiaiden-lasten-leikit-varhaiskasvatuksessa/ ja varsinaiseen artikkeliin osoitteessa https://leikkipaiva.fi/wp-content/uploads/1%E2%88%923-vuotiaiden-lasten-esineleikit-roolileikit-ja-s%C3%A4%C3%A4nt%C3%B6leikit-1.pdf.

Lapsen suhtautuminen muutokseen

Päiväkotien henkilökunta voi käyttää Lela-tarinaa lasten muutostrategioiden käsittelyyn. Nyt tarinasta on tehty vanhemmille sopiva versio. Lapsen näkemykset kertovat tärkeitä asioita siitä, miten lapsi ratkaisee oman elämänsä muiden kanssa. Tarinan avulla aikuinen saa tuntuman lasten tapaan suhtautua oman ja muiden elämän muuttamiseen. Vanhemmilla täytyy olla tuntuma siitä, miten lapsi rakentaa maailmaansa yhdessä muiden kanssa. Tarina on luettavissa täällä.

Päiväkodeissa ei kohdella kaikkia lapsia tasa-arvoisesti

Helsingin Sanomien pääuutinen 2.8. on varhaiskasvatuksen sisältöön liittyvä. Siinä käsitellään Kehittävän Palautteen tasa-arvoon liittyviä tuloksia. Varhaiskasvatuksen sisältökin voi nykyään olla päämedian pääuutinen, eikä vain sen organisointi. Tämä on tärkeää, sillä epätasa-arvoon johtavat prosessit ovat usein tiedostamattomia. Vain ymmärtämällä syrjäytymisen prosesseja voimme tietoisesti näitä prosesseja muuttaa. Varhaiskasvatuksen henkilöstö on fiksua ja osaavaa. Varhaiskasvatus on kivijalka tasa-arvon edistämiseksi. Tasa-arvoinen suhtautuminen on kuitenkin erittäin monitahoinen asia.  Lue Helsingin Sanomien artikkeli, jossa esitellään Kehittävän Palautteen aiheeseen liittyviä tutkimustuloksia,

 

Onko lapsilähtöinen pedagogiikka todella parempi kuin opettajalähtöinen?

Professori James Ko  (Education University of Hong Kong) vierailee Suomessa. Testaamme lasten itsesäätely- ja esiakateemisia taitoja Hong Kongissa ja Suomessa. Sen jälkeen observoimme lasten ja aikuisten toimintaa ryhmissä. Myöhemmin testaamme lapset uudestaan. Näin voimme vertailla eri toimintojen, oppimisympäristöjen, kasvatuksen ja oppimisen välisiä yhteyksiä. Voidaan tutkia konkreettisesti näkyykö esimerkiksi positiivinen opettajan ja lasten välinen vuorovaikutus parempina oppimistuloksina? Millaisia yhteyksiä lapsilähtöisellä pedagogiikalla on lasten oppimiseen? Miten oppiminen kehitty kolmen vuoden seurannassa?

Kuvassa James esittelee tutkimuksessa käytettävää esi-akateemisten taitojen testiä. Olemme jo prosessimme aikana löytäneet keskeisiä avaimia syventämään oppimista lähikehityksen vyöhykkeellä. Tämä on ensimmäinen kerta, kun tutkimme tämän syventymisen pitkäaikaisia vaikutuksia. Pitkäaikaisten tutkimus edellyttää lasten tunnistetietojen keräämistä, jotta lasten kehitystä voi seurata. Näihin tunnistetietoihin luonnollisesti pyydetään huoltajilta lupa ja ne ovat luottamuksellisia. i