Maahanmuuttajataustaisten lasten osallisuus

Arvolan, Lastikan ja Reunamon artikkeli maahanmuuttajataustaisten lasten osallistuvan orientaation positiivisista yhteyksistä  on juuri julkaistu. Erityisesti vertaisryhmä voi olla merkittävä tuki lapsen positiivisessa osallistumisessa. Varhaiskasvattaja on kuitenkin avainasemassa helpottamassa näiden lasten kontakteja ja yhteistä kokemusperustaa. Artikkeliin voi tutustua alla olevan linkin kautta.

Arvola, O., Lastikka, A-L. & Reunamo, J. (2017). Increasing Immigrant Children’s Participation in the Finnish Early Childhood Education Context. The European journal of social & behavioural sciences EJSBS, 20 (3), 2539-2548.

Lasten itsesäätelytaidot

Itsesäätely on keskeinen tekijä lapsen harjaantuessa raivaamaan oman elämänsä polkua kestävällä tavalla. Jouni Veijalaisen, Jyrki Reunamon ja Alisa Alijoen artikkeli Children’s self-regulation skills in the Finnish day care environment on hyväksytty julkaistavaksi Journal of Early Childhood Education Research -lehdessä. Lapsella on monenlaisia taitoja. Lasten on kuitenkin saatava nämä erilaiset taidot toimimaan toisiaan täydentävinä ja toisiaan tukevina kokonaisuuksina. Sosiaalisten suhteiden kautta itsesäätelyyn liittyy myös yhteisten tilanteiden säätely.

Monikulttuurisuudelle apuraha

Alli Paasikiven Säätiö sai tutkimushankkeiden aiehaussa 37 hakemusta ja väitöskirjojen aiehauessa 86 hakemusta.  Aiehakemusten arvioinnin perusteella työvaliokunta kutsui 11 tutkimushanketta ja 23 väitöskirjan tekijää toimittamaan varsinaisen hakemuksen. Hallitus myönsi kokouksessaan 24.4.2017 neljä apurahaa tutkimushankkeille ja yhdeksän apurahaa väitöskirjoille. Outi Arvola  sai väitöskirjaansa Monikulttuuriset lapset suomalaisessa varhaiskasvatuksessa  21 000 euroa. Onnea Outille! Työ jatkuu tulosten saamiseksi tutkimustulosten saattamiseksi monikulttuurisuutta tukemaan.

 

Maahanmuuttajavanhemmat

Outi Arvola esitteli monikulttuurisen yhdistyksen vanhempainillassa väitöskirjansa tuloksia monikulttuuristen lasten taidoista ja toiminnasta päiväkodissa. Esitys tulkattiin somaliaksi ja arabiaksi. Paikalla oli toistakymmentä maahanmuuttajataustaista isää ja yksi äiti, jotka olivat hyvin kiinnostuneita varhaiskasvatuksesta ja sen merkityksestä kotoutumisessa ja esimerkiksi kielen oppimisessa. Vanhempien mielestä lasten on tärkeä osata ensin hyvin oma äidinkielensä ja harjoitella sitä kotona. Varhaiskasvatus tukee suomen kielen oppimista. Erityisen ilahtuneita vanhemmat olivat siitä, että maahanmuuttajataustaisten lasten motoriset taidot olivat tulosten perusteella jossain määrin parempia kuin kantaväestön lasten taidot. Näin on etenkin silloin, jos isällä on maahanmuuttajuuden taustaa. Mietimme yhdessä isien kanssa, mistä tämä voisi johtua. Yksi syy voisi olla isien rohkeampi suhtautuminen lasten fyysiseen aktiivisuuteen ja “riehumiseen”. Monikulttuuristen lasten arjessa voisikin hyödyntää toiminnallisen oppimisen mahdollisuuksia vahvasti. Maahanmuuttajavanhemmat kuulevat mielellään lastensa asioista ja varhaiskasvatuksesta laajemminkin. Vastaavia tilaisuuksia järjestetään myöhemmin uudelleen. Tilaisuus antaa mahdollisuuden kuunnella vanhempien omia toiveita ja tarpeita, ja keskustella varhaiskasvatuksen merkityksestä, ks. http://globaalinuoret.fi/

Esimerkkejä Suomesta

Brittiläinen Nursery World on laajalevikkisin maksettu lastenhoidon ja varhaiskasvatuksen ammattilehti. Sen huhtikuun numerossa on artikkeli lasten liikkumisen edistämisestä (Jyrki Reunamo: Physical activity: some lessons from Finland). Vaikka Suomessakin on varhaislapsuuden liikkumisessa vielä kehitettävää, on Suomessa paljon vahvuuksiakin sekä tietoa lasten liikkumisen herättäjistä.

Maahanmuuttajalasten tuen tarpeesta

Suomalaiseen Kasvatus-lehteen on hyväksytty Arvolan, Reunamon ja Kyttälän artikkeli maahanmuuttajataustaisista lapsista varhaiskasvatuksessa. Orientaatioprojektin aineistossa oli 309 maahanmuuttajataustaista lasta, joiden tuen tarvetta varhaiskasvatuksessa arvioitiin. Yleensä lasten taidot olivat tasavertaisia suhteessa kantaväestöön, mutta tilannespesifissä tilanteissa löytyi eroja. Tulokset korostavat kasvattajan merkitystä vuorovaikutuksessa. Monikulttuurisessa varhaiskasvatuksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota lasten kanssa yhteisesti tuotettujen kasvatuskäytäntöjen luomiseen. Artikkelin tiedot:
Arvola, O., Reunamo, J. & Kyttälä, M. (hyväksytty julkaistavaksi). Maahanmuuttajataustaiset lapset varhaiskasvatuksessa: kasvattajien näkemykset lasten taidoista ja tuen tarpeesta. Kasvatus.

Tutkimusta rahoittaa Alli Paasikiven säätiö.