Johtaminen, leikki ja oppimisympäristöt

Taru Terho on tutkinut pro gradussaan johtamista ja sen yhteyksiä lasten kokemuksiin. Aineistosta löytyi viisi erilaista johtamisen tyyppiä. Tarun tutkimuksen tulosten perusteella johtamisella on suora yhteys oppimisympäristöihin ja lapsen leikkiin. Tuloksista voidaan päätellä, että mitä laadukkaampana johtaminen koetaan, sitä monitahoisempia ja korkeatasoisempia oppimisympäristöt ovat ja lapsella on enemmän mahdollisuuksia rikkaaseen ja vaihtelevaan leikkiin. Lapsille tarjotaan paljon myös vapaan leikinmahdollisuuksia. Mitä vaativammaksi johtaminen koetaan, sitä enemmän lasten leikit ovat fyysisiä. Tuettua ja ohjattua leikkiä sen sijaan on niukasti. Lapsen laadukkaan leikin kannalta on siis merkityksellistä vaikuttaa johtamisen laadun jatkuvaan parantamiseen ja kehittämiseen. Tutustu Tarun ajatuksia herättävään graduun täällä.

 

Oppimisen & liikkumisen yhdistäminen Taiwanissa

Yhteistyö Taiwanissa on ollut tiivistä jo yhdeksän vuotta. Keskiviikkona 21.12.2016 Da Ai Television uutisoi yhteistyöstä Helsingin yliopiston ja Tzu Chi yliopiston välillä. Molemmilla mailla on opittavaa toisiltaan ja yhteistyö on hedelmällistä ja vahvistuu edelleen. Video sisältää inspiroivia esimerkkejä liikkumisen ja oppimisen yhdistämisestä. Videolla nähtävä puumaja on muuten päiväkodin henkilöstön itsensä rakentama ilman minkäänlaista ulkopuolista apua. Ja kuten kuka tahansa puumajaa rakentanut tietää, kunnollisen ja kestävän puumajan teko ei ole mikään helppo tehtävä! Video on katsottavissa alla

.

Taipein kehittämismallien workshop

taipeiworkshopTaipein alueen workshop sunnuntaina 20.11. kokosi yhteen projektin aineiston keruussa mukana olleen henkilöstön saamaan palautetta tutkimuksen tuloksista ja jakamaan kehittämiskokemuksiaan. Suuri osa kehitystehtäväistä liittyi ulkoiluun ja liikkumiseen. Taipei on tiivis suurkaupunki, jossa päiväkodeilla ei aina ole lainkaan pihaa tai liikuntatiloja. Oli huikeata nähdä, miten monet päiväkodit olivat löytäneet luovia ratkaisuja iloiseen ja monipuoliseen liikkumiseen. Workshopiin osallistuivat muun muassa professori Hui-Chun Lee (Tzu Chi University), Li-Chen Wang (Chang Gung University, professori Doris Cheng (Tung Wah Collegesta Hong Kong) sekä professori Karen Liu (Indiana State University).
Vain esimerkkinä, Varhaiskasvatuksen kehittäminen -kirjassa (2014) kuvatussa Sanminin päiväkodissa ei ole lainkaan omaa pihaa. Nykyään päiväkodissa lähdetään joka aamu retkelle puistoon. Ryhmällä on tapana kerätä päivittäin hymyjä ja uusia kontakteja ja he tervehtivät tuttuja ja tuntemattomia. Mukana retkellä näki, että tuttuja olikin kertynyt valtava määrä. Oli hienoa nähdä, miten matkan varrella ihmiset olivat suorastaan kerääntyneet odottamaan lasten jokapäiväistä ohimarssia, puistossa eläkeläisten kuoro jo odotti lapsia ja kauppiaatkin odottivat lasten ohikulkua. Puistossa meno oli vauhdikasta, mutta matka puistoon ja takaisin eteni hitaasti, sillä joka paikasta löytyi tuttuja ja outoja ilmiöitä.

Kehittämismallit Yilan-Hualienissa Taiwanissa

hualienworkshopYilan-Hualien alueen workshop lauantaina 19.11.2016 kokosi  yhteen projektin varhaiskasvattajat jakamaan kehittämistyönsä tuloksia. Esimerkkejä riitti puumajoista puun kantojen käyttöön matematiikassa. Lisäksi tilaisuudessa vertailtiin Suomen ja Taiwanin tutkimustuloksia. Tilaisuudessa toteutui hyvin projektin perusidea henkilöstön oman kehittämistyön voimasta ja hyvien kokemuksien jakamisesta. Tutkijoita oli paikalla Taiwanista, Indonesiasta, Hong Kongista, Turkista sekä Suomesta. Osallistujina olivat muun muassa professori Hui-Chun Lee (Tzu Chi University), professori Li-Chen Wang (Chang Gung University), professori Doris Cheng (Tung Wah College of Hong Kong), professori Shu-Shuan Shih (Taitung University), professori Hui-Hua Chen (Dong Hwa University), Yeni Rachmavati (Pendidikan University), Mehmet Sahin (Dong Hwa University) and Wei-Chen Zhang (Dong Hwa University). Alueen luonnonvoimien, maanjäristysten, Tyynen valtameren, vuorten, eläinten (esim. käärmeet ja moskiitot), taifuunien, luonnon kasvunopeuden ja mahtavien, kirkasvetisten jokien äärellä pitää säilyttää kunnioitus, mutta niistä riittää myös ammennettavaa.

Tiet. perusteet liikk. suosituksille

Varhaislapsuuden liikkumisen suositukset pohjautuvat suurelta osin tieteelliseen tutkimustietoon, jotka on koottu vertaisarvioituun julkaisuun Tieteelliset perusteet varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosituksille (2016).  (Toim. Arja Sääkslahti), Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016: 22, 27-31. Tieteellisissä perusteissa hyödynnetään runsaasti Orientaatioprojektissa hankittua tietoa ja näkemystä:

Laukkanen, A., Määttä, S., Reunamo, J., Roos, E., Soini, A., Mäki, P. Perheen tärkeä rooli, s. 22-26.
Reunamo, J. Lapsilähtöinen toimintakulttuuri edellyttää lapsen kuuntelua, s. 27-31.
Iivonen, S., Laukkanen A., Haapala, A. ja Reunamo, J. Motoristen taitojen kehitys, s. 32-37.
Soini, A., Laukkanen, A., Mäki, P. ja Reunamo, J. Fyysistä aktiivisuutta ja liikkumista edistävä ympäristö, s. 44-48.
Kyhälä, A-L. ja Soini, A. Organisoitu liikunta, s. 49-53.
Reunamo, J. ja Kyhälä, A-L. Liikkuminen varhaiskasvatuspäivän osana, s. 54-58.

Tutustu tieteellisiin perusteisiin osoitteessa http://80.248.162.139/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2016/liitteet/OKM22.pdf?lang=fi.

Uudet varhaisvuosien fyys. akt. suositukset julki

Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset antavat ohjeita alle 8-vuotiaiden lasten fyysisen aktiivisuuden määrästä ja laadusta, fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön rooleista sekä ohjatun liikunnan ja liikuntakasvatuksen suunnittelusta ja toteuttamisesta osana varhaiskasvatusta. Suosituksissa hyödynnetään myös Orientaatioprojektin tutkimustuloksia ja toimintatapoja. Suositukset löytyvät osoitteesta http://okm.fi/OPM/Julkaisut/2016/Iloa_leikkia.html.

Valtionavustus varhaiskasvatuksen kehittämiseen

Hankkeemme “Kehittävä palaute varhaiskasvatuksessa” on saanut 280 700 euron valtionavustuksen opetushallituksen kaikkien aikojen ensimmäisessä varhaiskasvatukseen liittyvässä haussa. Summa on suurin kaikista avustetuista hankkeista. Avustus on merkittävä tuki ja tunnustus hankkeelle. Hakijaorganisaationa on Kouvolan kaupunki ja osallistuvat kunnat ovat Espoo, Helsinki, Hyvinkää, Hämeenlinna, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Sipoo, Turku ja Vantaa. Valtionavustus mahdollistaa kunnollisen satsauksen ajantasaiseen palautteeseen pohjautuvaan varhaiskasvatuksen kehittämiseen.

 

Kehittävä palaute vakiinnutetaan kunnissa

Orientaatioprojektiin osallistuneissa kunnissa – Espoossa, Helsingissä, Hyvinkäällä, Hämeenlinnassa, Järvenpäässä, Keravalla, Kouvolassa, Mäntsälässä, Nurmijärvellä, Sipoossa, Turussa ja Vantaalla – kehittävästä palautteesta tehdään pysyvä käytäntö. Observoijien koulutus alkaa tammikuussa 2017 ja tarvittavan infran rakentaminen ja testaaminen aloitetaan välittömästi. Vuoden 2017 syyskuusta alkaen tehdään joka päivä 180 satunnaistettua havaintoa siitä, mitä varhaiskasvatuksessa tehdään, mihin suuntaudutaan, mikä on fyysinen aktiivisuus, sitoutuneisuus, tunteet, sosiaalinen orientaatio ja lähimmän aikuisen toiminta. Kun pätevään observointitietoon kytketään arviot taidoista ja oppimisympäristöistä, päästään kiinni varhaiskasvatuksen muotoutumisen perustekijöihin ja voidaan paremmin tukea lasten tasapainoista omaa ja jaettua kehitystä.