Taiwanilaiset tutkijat, opiskelijat ja lastentarhanopettajat ovat saapuneet Suomeen. He tutustuvat suomalaiseen varhaiskasvatukseen ja osallistuvat yhteistyöhön. Vieraat odottavat innolla uusia näkökulmia työhönsä. Heillä on myös mukanaan tuoreita kokeiluja omassa työssään, joista he haluavat keskustella suomalaisten kollegoidensa kanssa. Heitä voi tavata esimerkiksi Kehittävän palautteen konferenssissa 16.8. Helsingissä.
Silja Vuohensilta on tehnyt gradun, jossa hän vertaa tavallisten päiväkotien ja metsäpäiväkotien toimintaa. Tutkimuksessa kerättiin strukturoidulla havainnoinnilla ja systemaattisella otannalla havainnointiaineisto kolmesta eteläsuomalaisesta metsäpäiväkodista 18 päivänä klo 8-12. Saatua metsäpäiväkotiaineistoa verrattiin samalla havainnointimenetelmällä kerättyyn Orientaatioprojektin aineistoon. Tutkimuksesta saa mielenkiintoisen näkökulman vähän tutkittuun aiheeseen. Lapset olivat metsäpäiväkodeissa enemmän osallistuvasti orientoituneita ja vähemmän vetäytyneitä ja dominoivia kuin verrokkipäiväkodeissa. Osallistuva sosiaalinen orientaatio oli metsäpäiväkodeissa yhteydessä huomion kiinnittymiseen lapsiryhmään, yhdessäoloon muiden kanssa sekä fyysiseen aktiivisuuteen. Tutustu Siljan uusia uria aukovaan graduun!
Itsesäätely on keskeinen tekijä lapsen harjaantuessa raivaamaan oman elämänsä polkua kestävällä tavalla. Jouni Veijalaisen, Jyrki Reunamon ja Alisa Alijoen artikkeli Children’s self-regulation skills in the Finnish day care environment on hyväksytty julkaistavaksi Journal of Early Childhood Education Research -lehdessä. Lapsella on monenlaisia taitoja. Lasten on kuitenkin saatava nämä erilaiset taidot toimimaan toisiaan täydentävinä ja toisiaan tukevina kokonaisuuksina. Sosiaalisten suhteiden kautta itsesäätelyyn liittyy myös yhteisten tilanteiden säätely.
Alli Paasikiven Säätiö sai tutkimushankkeiden aiehaussa 37 hakemusta ja väitöskirjojen aiehauessa 86 hakemusta. Aiehakemusten arvioinnin perusteella työvaliokunta kutsui 11 tutkimushanketta ja 23 väitöskirjan tekijää toimittamaan varsinaisen hakemuksen. Hallitus myönsi kokouksessaan 24.4.2017 neljä apurahaa tutkimushankkeille ja yhdeksän apurahaa väitöskirjoille. Outi Arvola sai väitöskirjaansa Monikulttuuriset lapset suomalaisessa varhaiskasvatuksessa 21 000 euroa. Onnea Outille! Työ jatkuu tulosten saamiseksi tutkimustulosten saattamiseksi monikulttuurisuutta tukemaan.
Outi Arvola esitteli monikulttuurisen yhdistyksen vanhempainillassa väitöskirjansa tuloksia monikulttuuristen lasten taidoista ja toiminnasta päiväkodissa. Esitys tulkattiin somaliaksi ja arabiaksi. Paikalla oli toistakymmentä maahanmuuttajataustaista isää ja yksi äiti, jotka olivat hyvin kiinnostuneita varhaiskasvatuksesta ja sen merkityksestä kotoutumisessa ja esimerkiksi kielen oppimisessa. Vanhempien mielestä lasten on tärkeä osata ensin hyvin oma äidinkielensä ja harjoitella sitä kotona. Varhaiskasvatus tukee suomen kielen oppimista. Erityisen ilahtuneita vanhemmat olivat siitä, että maahanmuuttajataustaisten lasten motoriset taidot olivat tulosten perusteella jossain määrin parempia kuin kantaväestön lasten taidot. Näin on etenkin silloin, jos isällä on maahanmuuttajuuden taustaa. Mietimme yhdessä isien kanssa, mistä tämä voisi johtua. Yksi syy voisi olla isien rohkeampi suhtautuminen lasten fyysiseen aktiivisuuteen ja “riehumiseen”. Monikulttuuristen lasten arjessa voisikin hyödyntää toiminnallisen oppimisen mahdollisuuksia vahvasti. Maahanmuuttajavanhemmat kuulevat mielellään lastensa asioista ja varhaiskasvatuksesta laajemminkin. Vastaavia tilaisuuksia järjestetään myöhemmin uudelleen. Tilaisuus antaa mahdollisuuden kuunnella vanhempien omia toiveita ja tarpeita, ja keskustella varhaiskasvatuksen merkityksestä, ks. http://globaalinuoret.fi/
Klikkaa kuva isommaksi
Espoon, Helsingin, Hyvinkään, Hämeenlinnan, Järvenpään, Keravan, Kouvolan, Mäntsälän, Nurmijärven, Sipoon, Turun ja Vantaan yhdyshenkilöt kokoontuivat Turussa valmistelemaan 8.5. observointikoulutusta. On tärkeä asia pitää observoijista huolta, jotta saamme aikaan kestävän toimintatavan, johon observoijat haluavat sitoutua.
Taru Terho on tutkinut pro gradussaan johtamista ja sen yhteyksiä lasten kokemuksiin. Aineistosta löytyi viisi erilaista johtamisen tyyppiä. Tarun tutkimuksen tulosten perusteella johtamisella on suora yhteys oppimisympäristöihin ja lapsen leikkiin. Tuloksista voidaan päätellä, että mitä laadukkaampana johtaminen koetaan, sitä monitahoisempia ja korkeatasoisempia oppimisympäristöt ovat ja lapsella on enemmän mahdollisuuksia rikkaaseen ja vaihtelevaan leikkiin. Lapsille tarjotaan paljon myös vapaan leikinmahdollisuuksia. Mitä vaativammaksi johtaminen koetaan, sitä enemmän lasten leikit ovat fyysisiä. Tuettua ja ohjattua leikkiä sen sijaan on niukasti. Lapsen laadukkaan leikin kannalta on siis merkityksellistä vaikuttaa johtamisen laadun jatkuvaan parantamiseen ja kehittämiseen. Tutustu Tarun ajatuksia herättävään graduun täällä.
Brittiläinen Nursery World on laajalevikkisin maksettu lastenhoidon ja varhaiskasvatuksen ammattilehti. Sen huhtikuun numerossa on artikkeli lasten liikkumisen edistämisestä (Jyrki Reunamo: Physical activity: some lessons from Finland). Vaikka Suomessakin on varhaislapsuuden liikkumisessa vielä kehitettävää, on Suomessa paljon vahvuuksiakin sekä tietoa lasten liikkumisen herättäjistä.
Huhtikuussa Orientaatioprojektin vieraaksi Suomeen saapuu Kiinasta Secretary General of CEAIE Wang Ling, sekä hänen kollegansa Wen Shijun, Guo Shixin, ja Vivi Chen. Pyrimme löytämään yhteistyömallin, jolla progressiivinen palautetta voidaan soveltaa Kiinan varhaiskasvatuksen kehittämiseen.
Runsaat 200 lastentarhanopettajaa ja muuta varhaiskasvatuksen asiantuntijaa kokoontui päivän observointikoulutukseen. Nyt observointeja harjoitellaan päiväkodeissa ja 8.5. jatkamme observoinnin harjoittelua, etsien yhteistä näkemystä erilaisiin arjen tilanteisiin. Apuna käytämme lähinnä päiväkodissa kuvattuja videoita.