Suuren suosion helsinkiläisten keskuudessa saavuttaneen kaupunkipyöräjärjestelmän käyttäjät ovat pitkälti nuoria aikusia ja kantakaupunkilaisia selviää juuri valmistuneesta gradustani. Peräti 80 % matkoista, oli tehnyt käyttäjä, joka asui vuonna 2017 postinumeroalueella, jossa oli vähintään yksi pyöräasema. Palvelun ovat siis ensisijaisesti ottaneet omakseen Helsingin keskustassa asuvat.
Uusi kaupunkipyöräkausi on taas täällä ja entistä laajemmalla alueella Helsingissä! Kaupunkipyöräjärjestelmät ovat nousseet Suomessa ja maailmalla viime vuosina suuren kiinnostuksen kohteeksi. Monet kaupungit ovat ottaneet käyttöön kaupunkipyöriä, joiden tarkoitus on tarjota uudenlainen liikkumismahdollisuus kaupunkilaisille. Kaupunkipyörät linkittyvät vahvasti myös pyöräilyn ja kestävän liikkumisen edistämistavoitteisiin kaupungeissa, minkä vuoksi niiden vastaanotto on usein ollut innostunutta
Aihetta käsittelevä graduni ”Bike sharing as part of urban mobility in Helsinki – A user perspective” on nyt hyväksytty ja julkaistu. Parhaalla arvosanalla hyväksytty työ tarkasteli Helsingin kaupunginpyöräjärjestelmän käyttäjiä, käyttörakenteita ja käytön tasapuolisuutta. Työn tarkoitus oli tuoda uutta tietoa kaupunkipyöräjärjestelmien suunnittelun ja edistämisen tueksi. Aineistona käytin kaikkia vuoden 2017 aikana tehtyjä kaupunkipyörämatkoja, jotka HSL ja CityBike Finland olivat tarjonneet graduni käyttöön. Tätä ennen olin systemaattisesti käynyt läpi lähes 800 tieteellistä artikkelia kaupunkipyöriin liittyen.
Kansainvälisesti kaupunkipyöräjärjestelmät ovat valtavan suosittuja ja julkisessa keskustellussa niitä usein käsitellään positiivisesti. Samalla osassa tutkimuksia on kuulunut kritiikkiä, että ne palvelevat vain tietynlaista käyttäjäprofiilia. Tämä ristiriita saikin minut kiinnostumaan Helsingin järjestelmän käyttäjien tarkastelusta lähemmin.
Tutkimuksessa selvisi, että kaupunkipyörien käyttö on Helsingissä ollut kansainvälisestikin korkealla tasolla. Käyttäjäkunta on painottunut nuoriin aikuisiin ja varsinkin tehdyissä matkoissa miesten osuus on ollut suurempi kuin naisten. Tavalliseen pyöräilyyn verrattuna, kaupunkipyöräkäyttäjän profiili ei ole ollut yhtä moninainen kuin kaiken kaikkiaan pyöräilyn kohdalla Helsingissä. Käyttö on pitkälti koostunut niiden alueiden asukkaista, joilla kaupunkipyörät ovat olleet lähellä saatavilla. Näiden alueiden käyttäjien käyttötavat myös eroavat kauempaa tulevista esimerkiksi siinä, kuinka paljon kaupunkipyöriä yhdistetään muihin julkisella liikenteellä tehtäviin matkoihin. Asemaverkkoalueen ulkopuolella asuvilla on selkeästi suurempi osuus potentiaalisia julkisen liikenteen kanssa yhdistettyjä matkoja. Käyttörakenteiden osalta myös käyttöaktiivisuus ja tilauksen tyyppi osoittautuivat tärkeiksi käyttörakenteiden muokkaajiksi.
Tutkimus paljasti myös että kaupunkipyöriä tutkitaan erittäin aktiivisesti ja kattavasti tällä hetkellä. Tutkimusalueet kuitenkin näyttivät painottuneen sen mukaan, mistä kaupunkipyöräaineistoja oli saatavilla. Havainto korostaakin avoimien aineistojen merkitystä uusia liikkumismuotoja tutkittaessa.
Tuloksieni näkökulmasta tuleva kesä tulee olemaan mielenkiintoinen, nyt kun kaupunkipyöräjärjestelmä laajenee Helsingissä. On kiinnostava nähdä tulevana kesänä, onko käyttäjärakenteiden osalta kyseessä ollut vain tiettyjen käyttäjäryhmien nopeampi omaksuminen, vai säilyvätkö samat tiettyihin käyttöryhmiin painottuneet käyttörakenteet laajenemisen jälkeenkin Helsingissä. Tasa-arvon näkökulmasta kaupunkipyöräalueen laajentuminen edistää sitä, että pyörät ovat entistä paremmin suuremman osan kaupunkilaisista käytettävissä päivittäin. On joka tapauksessa tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että kaupunkipyöriä ja pyöräilyä edistetään koko väestön keskuudessa, jotta niiden merkitystä kyetään tehokkaasti edistämään ja kasvattamaan osana kestävää kaupunkiliikkumista.
Elias Willberg
Koko työn löydät tästä: MasterThesis_EliasWillberg
Animoidun visualisoinnin kaupunkipyörien dynamiikasta löydät täältä: https://blogs.helsinki.fi/saavutettavuus/2018/05/paiva-kaupunkipyoria-helsingissa/
