Helsingin yliopisto
Vuosien saatossa ensihoitajan työ on kokenut suuren muodonmuutoksen, kun potilastiedot kirjataan jo kentällä digiin. Kannettava tietokone seuraa aina ensihoitajaa ambulanssiin ja asiakkaan luo, jossa kiireen keskellä on pystyttävä tekemään kirjaukset loogisesti ja tiivistäen.
Keskisuomalainen ensihoitaja Juha Hyötyläinen on työskennellyt alalla yli 20 vuotta. Työhön kuuluu vakavasti sairastuneiden ja onnettomuuksissa loukkaantuneiden ihmisten auttamista sekä yhteistyötä asiakkaan hoitoon osallistuvien ammattilaisten kanssa. ”Koko elämän kirjon siinä näkee”, kuvailee Hyötyläinen.
Työpäivänsä aikana Hyötyläinen on tekemisissä hyvin erilaisten kirjallisten ja suullisten tekstien kanssa. Muodollisuuden aste vaihtelee, kun päivittäisen tekstityön piirissä ovat vaikkapa työpaikan viikkotiedotteet, ilmoitustaulun viestit, yksikön oman WhatsApp-ryhmän luottamukselliset keskustelut, potilastietojärjestelmän lakisääteiset kirjaukset, hoito-ohjeet sekä sairaalahenkilöstön koulutusmateriaalit. Hoitotason ensihoitajan työnsä lisäksi Hyötyläinen toimii ensihoidon kouluttajana Keski-Suomen Pelastuslaitoksella. Hyötyläinen on myös valtakunnallisen Suomen Ensihoitoalan liiton (SEHL) puheenjohtaja ja luottamustehtävässään hän kirjoittaa yhdessä ammattiliiton lehden toimituksen kanssa muun muassa liiton jäsenjulkaisuihin.
”Mitä ei olla kirjattu, sitä ei olla tehty”
Tekstityö on olennainen osa ensihoitajien työtä. Tapahtumien kirjaaminen ja raportointi on ensiarvoisen tärkeää potilas- ja työturvallisuuden takaamiseksi. ”Mitä ei olla kirjattu, sitä ei olla tehty”, Hyötyläinen painottaa.
Nykyisin kaikki kirjataan pääsääntöisesti suoraan sähköiseen järjestelmään, mutta toisinaan työn hektisyys ja äkilliset tilanteet vaativat luovuutta, sillä tapahtumapaikalla tilanneraportit ja tehdyt toimenpiteet on saatava kirjattua muistiin tilanteessa kuin tilanteessa. Muistiinpanovälineenä voi toimia vaikka pieni paperilappu, johon ranskalaisin viivoin merkitään kaikki tarvittavat tiedot. Oli kyseessä muistilappu tai suora kirjaus sähköiseen järjestelmään, on sen aina oltava tarkka, selkeä ja looginen. Kirjauksen perusteella tehtävä jälkiraportti on nimittäin juridinen paperi, jota saatetaan tarvita, mikäli tapahtuneesta vaaditaan jälkeenpäin esimerkiksi oikeudellista selvitystä. Tehdyt toimenpiteet on helpompaa todentaa jälkeenpäin, jos ne on kirjattu tarkasti ylös.
Kirjaamisen lisäksi ensihoitajan työhön kuuluu suullinen raportointi ja konsultaatio esimerkiksi silloin, kun asiakas ja hänen tietonsa siirtyvät hoitajalta toiselle. Suullisessa raportoinnissa esiin nousevat samat ominaisuudet kuin kirjallisessakin, mutta kommunikaation merkitys korostuu. Ei ole sama, millä tavalla tai missä järjestyksessä asioita kerrotaan, jotta olennaiset tiedot saadaan välitettyä ja vastaanottaja saa kokonaiskuvan tilanteesta. Suullista raportointia helpottamaan onkin kehitetty valtakunnallisesti käytössä oleva ISBAR-menetelmä, tarkistuslistamainen työkalu, jonka avulla raportista saadaan jäsennelty ja selkeä.
Paperista digiin
Keski-Suomen pelastuslaitos siirtyi uuteen sähköiseen Merlot Medi -järjestelmään vuoden 2021 vaihteessa. Aiemmin ensihoitajat kirjasivat potilaan tiedot hoitotilanteessa käsin paperisille lomakkeille, minkä jälkeen sairaalassa tiedot piti kirjata uudelleen sähköiseen järjestelmään. Nyt paperilomakkeiden tilalla on kannettava tietokone, ja kirjaukset tehdään suoraan sähköiseen järjestelmään.
Hyötyläisen mukaan uusi toimintatapa on ehdottomasti yksinkertaistanut ja helpottanut ensihoitajien työtä. Potilastietojen kirjaaminen on nopeutunut: ”Jos laitan syntymäajan, niin se etsii nimet ja osoitteet.” Järjestelmä tarjoaa myös rasti ruutuun -kysymyksiä, joten kaikkea ei tarvitse kirjoittaa, ainoastaan klikata, mikä mahdollistaa nopean etenemisen. Myös uudelleen kirjaamiselta vältytään. Kirjatut tiedot menevät niin potilasjärjestelmään kuin laskutukseenkin. Sairaalassa päästään lukemaan ensihoitajien kentällä kirjaamat potilastiedot jo ennen kuin ensihoitajat ovat ehtineet kuljettaa potilaan sairaalaan.
Alussa uuden toimintatavan oppiminen jännitti ja nostatti epävarmuutta. Epävarmuuden aiheuttama kankeus aiheutti huolta myös kentällä. Huoli osoittautui kuitenkin turhaksi. ”Tuntui, että keskitytään enemmän koneeseen kuin potilaaseen, mutta ajan kanssa nähtiin, ettei se näin ole. Aina mennään potilas edellä.”
”Täytyy sanoa, että on hyvä järjestelmä. Jos saisin valita, ollaanko nykyään tässä vai mennäänkö takaisin paperikirjaamiseen, niin ehdottomasti tässä”, toteaa Hyötyläinen.
Elina Leskelä, Santeri Lintula, Kerttuli Punkari ja Saara-Leena Sormunen