Kielen kirjoa lomakkeista tarinatuokioihin S2-varhaiskasvatuksessa

Varhaiskasvatuksen S2-opettaja Viivi Kivinen kirjoittaa työssään muun muassa raportteja lapsen yksilöllisestä kehityksestä vanhemmille, kollegoille sekä koululle. Kirjoittamista ohjaa se, kenelle teksti on milloinkin suunnattu.

Kuva: Pixabay

Viivi Kivinen kertoo olevansa koulutukseltaan sosionomi, joka päätyi alalle suomen kielen oppimista käsitelleen opinnäytetyönsä kautta. Työnkuvaansa hän kuvailee laajaksi. Tällä hetkellä siihen kuuluu käytännössä koko päiväkotiarki: päivittäistä suunnittelutyötä, pienryhmätyöskentelyä 3–5-vuotiaiden lasten ryhmässä ja avustamista päiväaskareissa, kuten lasten nukuttamisessa ja ruokailussa avustamista. Kivinen osallistuu myös ajoittaisiin kokouksiin ja erilaisiin koulutuksiin.

Kivisen työtä ohjaavat sekä varhaiskasvatuksen että valmistavan opetuksen suunnitelmat, jotka lapsen opettajat ja huoltajat laativat yhdessä neuvotellen.  Dokumentteihin kirjataan yksilöllistä kehitystä tukevat tavoitteet. Henkilökunta seuraa näiden saavuttamista vuoden aikana ja päivittää suunnitelmaa tarpeen tullen yhteistyössä vanhempien kanssa.

Valmistavan opetuksen suunnitelma laaditaan puolestaan valmistavaan opetukseen osallistuville 6–17-vuotiaille lapsille, jotka eivät osaa tarpeeksi kieltä osallistuakseen perusopetukseen. Kielen opettelemisen lisäksi lapset tutustuvat opetuksessa suomalaiseen koulunkäyntiin.

Kivinen painottaa kummankin suunnitelman olevan salassa pidettäviä. Työntekijät ottavat yhteyttä viranomaisiin ainoastaan, jos heillä herää huoli lapsesta.

Suunnittelulle on varattu oma aika työpäivästä

Viivi Kivisen päivä alkaa tunnin mittaisella suunnittelutyöllä. Suunnittelun tärkeys on tunnistettu hänen työpaikallaan ja se kuuluukin työsopimuksessa määriteltyihin tehtäviin. Kivinen suunnittelee annettuna ajankohtana pienryhmien aktiviteetit ja niissä käytettävät materiaalit. Hän lisäksi kirjoittaa ja lukee lasten valmistavan opetuksen suunnitelmia sekä varhaiskasvatussuunnitelmia. Tarvittaessa hän lukee ja hyödyntää muita tekstejä kuten eri tahojen tarjoamia opetusmateriaaleja. Näiden tehtävien ohella hän käy läpi eri ryhmien lastentarhanopettajien kanssa, kuinka kunkin lapsen kieli on kehittynyt.

Kivinen on kokenut tekstityössä käytettävät lomakepohjat toimiviksi ja monipuolisiksi, joten tekstien laatiminen on sujuvaa ja mieluisaa. Myös koulutusmateriaali on ollut laadukasta.

Monikielisyys osana tekstiprosessia ja päiväkotiarkea

Kivinen arvioi, että hänen työajastaan kuluu noin puolet pelkästään erilaisten tekstien kirjoittamiseen. Vastaanottajat voivat vaihdella toisista varhaiskasvatuksen ammattilaisista, lasten vanhemmista ja lasten tulevista kouluista lapsiin itseensä.  Varhaiskasvatuksen tekstit nojaavat pitkälti valmiisiin pohjiin, mutta ei-ensikielisille suunnatuissa teksteissä on paljon vaihtelua niin kielen kuin rakenteen osalta.

S2-varhaiskasvatusopettajan tekstityön erityispiirteenä on lukijasuuntautuneen ja monikielisyyden huomioivan tekstin kirjoittaminen. Kivinen arvioi kohdeyleisön huomioimisen pitkittävän kirjoitusprosessia merkittävästi, koska ei-ensikielisille kirjoittamiseen vaikuttaa aina lukijan äidinkieli ja suomen kielen osaamisen taso. “Meillä on paljon maahanmuuttajaperheitä, eli sekin tulee ottaa huomioon, että täytyy käyttää ymmärrettävää kieltä, jos tekstin kohdistaa heille”, Kivinen lisää. Käytettäviä sanavalintoja on siis mietittävä tarkkaan, jotta sanoma tulee ymmärretyksi.

Kivinen kuvaa monikielisyyden näkyvän päiväkodin arjessa muillakin tavoin. Useimmat vanhemmat puhuvat englantia, mikä helpottaa kodin ja päiväkodin välistä vuorovaikutusta. Lisäksi Helsingin kaupungin pohjiin laaditut yleiset tiedotteet tulevat koteihin useilla eri kielillä, kuten venäjän, arabian ja somalin kielellä. Päiväkodissa löytyy myös omasta takaa kielitaitoa: ryhmässä työskentelee muun muassa somalinkielinen ohjaaja, joka voi tarvittaessa kääntää tekstejä. Lapsiryhmän monikielisyys vaikuttaa Kivisen työssä paljon myös siihen, millaisia tekstejä hän tuottaa ja suuntaa lapsille luettavaksi.

Kaikki alan tekstityö on mieluista

Kivinen mainitsee itselleen mieluisimmaksi tekstityöksi tarinoiden luomisen lapsille: ”Tykkään keksiä lapsille juuri tarinoita, mutta tietysti aika ei aina riitä. Sellainen olisi kyllä todella mukavaa.” Kiviselle yhtä mieluisiin työtehtäviin kuuluu myös virallisten arviointien ja lomakkeiden täyttö. “Ei ole oikeastaan vain yhtä sellaista suosikkia”, hän toteaa.

Jos Kivisellä olisi mahdollisuus muuttaa jotain alallaan, toivoisi hän enemmän aikaa sellaisille lukupiireille, joissa olisi mahdollisuus perehtyä tekstiin ajan kanssa. Aikaa hän toivoisi myös itse työlleen, koska sijaisten vaikean saatavuuden takia työaikaa kuluu välillä muuhun kuin omaan työhön. Oman haasteensa tekstityöhön tuo puolestaan se, ettei lasten varhaiskasvatussuunnitelmien täyttö ole tällä hetkellä varsinaisesti Kivisen, vaan päiväkodin muun henkilöstön vastuulla. Tästä seuraa tarve varmistaa, että oma näkemys, havainnot ja tehty työ tulevat kuulluiksi ja esitetyiksi suunnitelmassa. Näiden asioiden dokumentoiminen on tärkeää myöhemmän seurannan ja tarkastelun kannalta.

Tekstitaitoja opitaan opiskelujen aikana sekä työelämässä

Varhaiskasvatuksen tekstityöhön saa Kivisen mukaan hyvät valmiudet jo sosionomin koulutuksessa. Korkeakoulussa kirjoitetut monenlaiset tekstit sekä työharjoittelu opettivat ammattikielen käyttöä. “Olin opintojen ajan paljon lastensuojelussa töissä, ja siellä kirjaaminen oli niin iso osa työtä, että periaatteessa siellä opin kirjaamisen ja sain todella hyvän perustan kirjaamiseen harjoittelusta.” Valmistumisen jälkeen Kivinen on saanut lisäkoulutusta tekstityöhön muun muassa käymällä muutaman kurssin Helsingin yliopistossa. Lisäksi hän on osallistunut Kipinäkeskuksen järjestämiin koulutuksiin, jotka ovat käsitelleet Kipinäkeskuksen tuottamia materiaaleja. Kivinen näkee, että käytännön tekstityöhön saa uudessa työpaikassa aina tarvittaessa myös kokeneempien kollegoiden apua. Varhaiskasvatuksen tekstitaidoissa vaadittavista taidoista hän arvioi oppineensa noin 60 % koulutuksesta ja 40 % työelämästä.

Kivisen mukaan työnkuva ja ala vaatii monenlaisten tekstilajien hallintaa tekstejä kirjoittaessa, sillä kohdeyleisöt ovat  niin erilaisia. Lapsille täytyy osata kirjoittaa aivan toisenlaista tekstiä kuin vanhemmille tai virallisille tahoille. Erilaisiin tilanteisiin sopivat rekisterit tulee siis tiedostaa ja työntekijällä tulee olla valmiudet tuottaa vaatimuksia vastaavaa tekstiä. Varsinkin virallisia dokumentteja kirjoittaessa on tärkeää, että kyseisen tekstityypin kirjoittamista on harjoiteltu jo opinnoissa. Lopuksi Kivinen toteaa, että uusilla työntekijöillä tulisi olla muuntautumiskykyä sekä taitoa ilmaista esimerkiksi arvioinneissa asia lyhyesti mutta selkeästi.

 

Annamaria Kohonen, Laura Mattila ja Laura Soini

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *