Helsingin yliopisto
Partiotyöntekijän työnkuva koostuu monenlaisista työtehtävistä, joita tehdään yhdessä ja yksin. Nykyajan työelämässä tekstien kirjoittamiselta ei yksinkertaisesti voi välttyä.
“Kyllä tekstityötä tulee tehtyä päivittäin”, toteaa Iina Leppäaho. Hän on yksi Suomen Partiolaisten vajaasta 30 työntekijästä. Vapaaehtoistuen koordinaattorina Leppäahon työ on pääsääntöisesti viestimistä ja kirjoittamista erityyppisille lukijoille.
Tekstit, joiden kanssa Leppäaho työskentelee, voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään: hallinnon ja markkinoinnin teksteihin. Jälkimmäisiin lukeutuvat esimerkiksi uutiskirjeet, sosiaalisen median eri kanavissa tapahtuva viestintä sekä markkinointi. Hallinnollisia tekstejä puolestaan ovat esimerkiksi toimintakertomuksen raportit, rahoitushakemukset, esityslistat, pöytäkirjat ja muu sisäinen viestintä. Tekstejä tuotetaan monenlaisille yleisöille: työkavereille, partion tuhansille vapaaehtoisille, yhteistyökumppaneille ja ympäröivälle yhteiskunnalle.
Onnistuneen tekstin tärkein vaatimus on selkeys. Hyvä teksti on kiinnostava ja hyödyttää jollain tapaa lukijaansa. Kirjoitettaessa partion ulkopuolisille toimijoille on tärkeää avata kaikki käytettävät partiotermit. Toisaalta partion sisäistä viestintää harjoitetaan monella organisaatiotasolla – esimerkiksi viestintä keskusjärjestön vapaaehtoisille on joiltain osin erilaista kuin lippukuntatoimijoille. Kirjoittaessa kohderyhmä täytyy pitää selkeänä mielessä, jotta tekstit tulevat luetuiksi ja ymmärretyiksi.
Yhteistyö avaimena onnistuneeseen tekstiin
Työssä kirjoitetaan paljon yhdessä. ”Tykkään luetuttaa tekstini vähintään yhdellä ihmisellä. Saatan pyytää kommentteja jopa sähköpostiviestiin, mikäli kirjoitan isolle joukolle”, kertoo Leppäaho. Omalle tekstille sokeutuu helposti.
Viestintää koskevat ongelmat liittyvät usein nimenomaan selkeyteen. Kaikista väärinymmärryksistä ei välttämättä aina edes kuule. ”Joskus saattaa ihan yllättää, kun on kirjoittanut tietystä asiasta jo puoli vuotta, eikä viesti olekaan mennyt perille”, Leppäaho nauraa.
Mahdollisia epäselvyyksiä voidaan ennakoida etukäteen. Pitkä teksti ei automaattisesti ole lyhyttä parempi. ”Kerran kirjoitin vapaaehtoisten rekrytointijärjestelmään liittyen viestin, jossa selitin toimintaohjeet kohta kohdalta. Laitoin loppuun isolla, että tule kysymään jos et ymmärrä tästä mitään. Useampi tulikin”, Leppäaho kertoo. Viestin mahdollinen vaikeatajuisuus onkin tärkeää tiedostaa jo kirjoitusvaiheessa.
Tekstien parissa toimiminen vie aikaa
Kirjoittamiseen ja lukemiseen käytettyä aikaa on vaikea arvioida, sillä se on hyvin päivä- ja viikkokohtaista. “Tälläkin viikolla on aika paljon kokouksia, mutta viime viikolla varasin perjantain lukemiseen”, Leppäaho kertoo. Ajankäyttö vaihtelee työtehtävien mukaan, ja esimerkiksi 70-sivuisen ohjeen läpikäymiseen kuluu aikaa aivan eri tavalla kuin muutaman lauseen kirjoittamiseen uutiskirjeeseen.
Jos Leppäaho saisi muuttaa työssään jotain, hän toivoisi, että aikaa tekstityöhön olisi enemmän. Työpäivät ovat usein kiireisiä, eikä kirjoittamiseen ehdi keskittyä niin paljon kuin haluaisi. Työtehtävien vaihdellessa nopeaan tahtiin aikaa jää vähemmän pitkäjänteiseen työskentelyyn, kuten kirjoittamiseen. ”Kun kirjoitettavaa on enemmän, on hyvä tehdä etäpäivä, jotta saa keskittyä rauhassa ilman keskeytyksiä”, Leppäaho sanoo.
Itseoppinut kirjoittaja
Leppäaho on opiskellut hallintotieteitä ja sivuaineena viestintää. Hänelle on myöhemmin ollut suurta hyötyä opetukseen kuuluneista harjoitustöistä ja erityyppisten tekstien kirjoittamisesta. Varsinaisia kirjoittamisen opintoja hänellä ei kuitenkaan ole.
Leppäaho ei ole saanut tämänhetkisiin työtehtäviinsä erityistä koulutusta työpaikkansa puolesta, mutta kertoo käyneensä yhdessä muiden kanssa läpi esimerkiksi eri uutiskanavien kohderyhmiä ja niiden tarkoitusta, mikä on helpottanut kirjoittamista. “Ei siitä haittaakaan olisi ollut, jos koulutusta olisi saanut enemmän. Itse olen kuitenkin kirjoittanut niin paljon, että se on minulle jollain lailla luontevaa”, hän kertoo.
Viestinnän työt ovat Leppäaholle tuttuja. Tekemällä oppiminen on työelämän tekstitaitojen osalta ollut suuressa asemassa. Partiossa Leppäaho on muun muassa toiminut viestinnän tehtävissä vapaaehtoisena, järjestänyt viestintään liittyviä koulutuksia ja toiminut päätoimittajana Partio-lehdessä.
Teksti keskeinen osa työnkuvaa nykymaailmassa
Leppäahon mielestä koulutuksesta tekstityöhön saattaisi olla hyötyä henkilölle, jolla on vähemmän kokemusta. Hän mainitsee työnsä hyväksi puoleksi sen, että siinä saa itse vaikuttaa työnkuvaan. Yksittäisen ihmisen asenteet ja aikaisemmat kokemukset vaikuttavat siihen, millainen kuva hänelle muodostuu tekstityöstä. “Joku kollegoistani olisi saattanut vastata aivan toisin näihin kysymyksiin”, tiivistää Leppäaho. Itse hän valitsee mielellään kirjoittamista ja lukemista sisältäviä tehtäviä.
Tarkkoja ja ajantasaisia ohjeita tekstityöhön on vaikeaa – ellei jopa mahdotonta – tuottaa, sillä käytänteet ja tilanteet muuttuvat jatkuvasti. Vaikka kirjoittamisen kokisi vaikeaksi, ei siltä voi kuitenkaan täysin välttyä. “Nykymaailmassa ei ole kauhean todennäköistä, että joku pystyisi olemaan kirjoittamatta tämän tyyppisessä työssä”, Leppäaho naurahtaa.
Mia Haimakainen, Viivi Huttunen, Reeta Komulainen