Helsingin yliopisto
Suurelle yleisölle sääennusteistaan tutun Ilmatieteen laitoksen arki rakentuu monesta palasesta. Työhön sisältyy tutkimusta, viestintää sekä asiantuntijalausuntojen laatimista. Moni yhteiskunnan toimija onkin kiinnostunut laitoksen tarjoamista palveluista ja sen tuottamista tutkimustuloksista. Työn merkityksellisyys voidaankin tiivistää Ilmatieteen laitoksen tieteellisen johtajan Jari Liskin sanoin: “Täähän on aika makee laitos!”
Vastuullista työtä tekstien parissa
Ilmatieteen laitos on liikenne- ja viestintäministeriön alainen laitos, joka tekee tutkimusta ja tarjoaa säätietoihin, ilmastoon, ilmanlaatuun, meriin ja avaruuteen liittyviä palveluja. Laitoksella työskentelee noin 700 henkilöä, joista reilu puolet keskittyy tutkimuksen tekemiseen. Jari Liski työskentelee Ilmatieteen laitoksen tieteellisenä johtajana. Hänen pääasiallisena tehtävänään on tukea tutkimusosastoja, mutta hän kertoo, että yhteistyötä muidenkin eri osastojen välillä tehdään paljon.
Liskin hienon nimikkeen taakse piiloutuu paljon vastuullista työtä. Hänen tehtäviinsä kuuluu Ilmatieteen laitoksen tutkimustyön edistäminen sekä osallistuminen tutkimustulosten viemiseen Suomen lisäksi myös kauemmas maailmalle, jopa NASAlle asti. Lisäksi Liskin työn tavoitteena on edistää tutkimustuloksien yhteiskunnallista hyödyntämistä Ilmatieteen laitoksen sisältä käsin. Laitos tarjoaa esimerkiksi pyynnöstä asiantuntemukseensa perustuvia lausuntoja lausuntopalvelun kautta. Liski arvioi, että hänen työajastaan noin kaksi kolmasosaa kuluu erilaisten tekstien parissa. Muu aika menee esimerkiksi oman tutkimusryhmän ohjaamiseen.
Tekstien parissa tehtävä työ on luonteeltaan monipuolista ja yhteistyöpainotteista: työstettävänä on niin omia kuin kollegoidenkin tieteellisiä tekstejä. Liskin mukaan Ilmatieteen laitoksella tekstejä tuotetaan paljon tiimityönä. Tieteellisten tutkimusten tekemiseen osallistuu tiimi, joka koostaa tutkimuksen yhdessä. Päävastuu on kuitenkin yleensä yhdellä tutkijalla. Varsinaiseen kirjoitusprosessiin kuuluu tekstien tuottamista ja monivaiheista muokkaamista. Esimerkiksi tieteelliseen lehteen tulevaa julkaisua tulee muokata ensin alkuperäisestä tekstistä lehteen sopivaan muotoon, minkä jälkeen se käy läpi vielä tarkat esitarkastajien palautekierrokset. Muokkaustyössä otetaan huomioon lukijakunta, joka voi koostua esimerkiksi toisista tutkijoista tai suuresta yleisöstä. Popularisoituja tekstejä tuotetaan muun muassa Ilmatieteen laitoksen nettisivuja ja julistetekstejä varten. Niiden laatimisessa on tärkeää kielen ja sanaston yleistajuisuus.
Tekstien muokkaus intohimona
Tekstien parissa työskentelyssä Liskiä viehättää erityisesti tekstien muokkaaminen. Hän pohtii etenkin sitä, miten asiat voi ilmaista selkeästi ja yksinkertaisesti. “Silloin kirjoittaja myös ajattelee selkeästi”, Liski huomauttaa. Liski tarjoaakin mielellään parannusehdotuksia pitkiin ja turhan monimutkaisesti laadittuihin teksteihin.
Liski myöntää, että kun tehdään paljon töitä eri tekstien kanssa, saattaa joskus sattua väärinkäsityksiä. Vaikka julkaistussa artikkelissa tai tutkimuksessa ei olisi sinänsä mitään virheellistä, voi lukija tulla liittäneeksi tekstin asiaan, johon kirjoittaja ei ole tarkoittanut tekstillään viitata. Kyse on siitä, että ihmiset lukevat tekstejä omista lähtökohdistaan ja kytkevät helposti asioita toisiinsa virheellisesti. ”Siksi laajojen kokonaisuuksien hahmottaminen ja asioiden yhteyksien esiin tuominen on uusien tulosten tai väitteiden julkituomisessa tärkeää”, Liski summaa.
Yhteiskunnallista vaikuttamista asiantuntijaroolissa
Ilmatieteen laitoksella tehtävä työ on laaja-alaista, ja se koskettaa ihmisiä yhteiskunnan eri sektoreilla. ”Kaikelle tutkimukselle, jota täällä teemme, on yhteiskunnallista kiinnostusta”, Liski kertoo. Ilmatieteen laitoksen tieteellisissä teksteissä käsitellään kaikkea, mikä liittyy säähän ja ilmastoon: meriä, maa- ja kasvisysteemejä, metsiä, peltoja, soita ja sisävesiä sekä ilmakehää ja avaruutta. Koska aiheet ovat tärkeitä ja tutkimustuloksilla on merkittäviä vaikutuksia, linjauksista päättävä johtoryhmä miettii tarkkaan, millaista Ilmatieteen laitoksen viestinnän tulisi olla tiedeyhteisön ulkopuolelle. Viestinnällä pyritään esimerkiksi antamaan tietoa mahdollisten yhteiskunnallisten päätösten syy-seuraussuhteista ilman ohjailevaa tai suostuttelevaa sävyä. ”Tällä tavoin ylläpidetään myös objektiivisen tason asiantuntijaroolia”, Liski tähdentää.
Yksi muoto ulkopuolelle suuntautuvasta tekstityöstä on erilaisten lausuntojen laatiminen. Liskin mukaan lausuntoja pyytävien tahojen kirjo on laaja; viikoittainen lausuntopyyntöjen määrä on noin kolmesta viiteen. Lausuntoja voidaan pyytää esimerkiksi eduskuntaan, kun käsitellään jotakin lakialoitetta. Lausuntojen laatimisessa objektiivisuus on tärkeää, koska lausunnoilla voi olla suora vaikutus eduskunnassa tehtävään päätöksentekoon. Tämän takia lausunnot perustuvat tutkittuun tietoon ja niissä käytetään tiettyjä sanamuotoja: “Ilmatieteen laitoksen mielestä tässä pitää sanoa tällä tavalla, ja Ilmatieteen laitos pitää tätä asiaa tärkeänä ja hyvänä”, Liski havainnollistaa laitoksen viestintäkäytäntöjä. Ilmatieteen laitos ei taivu poliittisesti suuntaan tai toiseen. Sen tarkoituksena on tarjota tietoa kaikkien käytettäväksi puhtaasti tieteellisestä näkökulmasta.
Iiris Aulanko, Markus Filppula, Pihla Riutta, Aapo Toijonen ja Anna Tynkkynen
