Kuka on kristitty? -draamaharjoitus

Kuka on kristitty? Läntisen kristinuskon historian kertausta draamallisesti

Tekijä: Anuleena Kimanen

Kohderyhmä: 7.–9. luokat

Kesto: 60–90 min

Ops-yhteys: Sopii luterilaisen uskonnon sisältöalueen 1 Suhde omaan uskontoon kertaamiseen, osittain myös muihin kristinuskon oppimääriin.

Tavoitteet: Harjoituksessa käytetään tietoja kristinuskosta ja pyritään huomaamaan, että eri aikoina kristityn tai oikean kristityn määrittely on ollut kiinni siitä, kuka on vallassa. Voidaan käsitellä uskon ja tekojen merkitystä määritelmässä. Huomataan myös, että vallankäyttö vaikuttaa siihen, miten ihmiset määrittelevät ja perustelevat identiteettiään.

Harjoituksen kulku:

Opettaja jakaa roolikortit ryhmille ja antaa ryhmien valmistautua n. 10 minuuttia. Roolikortin henkilöä esittää joko yksi ryhmäläisistä tai koko ryhmä osana vuoropuhelua. Jos koko ryhmä esittää henkilöä, he voivat esimerkiksi jakaa muistettavat asiat keskenään. Vuoropuhelun toisena osapuolena voi toimia opettaja tai oppilas jostain toisesta ryhmästä. Tämä toinen osapuoli saa ohjeet juuri ennen vuoropuhelun esittämistä. Kunkin vuoropuhelun alussa opettaja kertoo, missä ajassa ja paikassa ollaan, ehkä kuvailee tilannetta muutenkin.

Jos harjoitukseen halutaan lisätä pelillisyyttä, kukin ryhmä voi saada pisteitä sen mukaan, kuinka monta historialliseen ajankohtaan sopivaa tekijää ryhmä keksi.

Opettaja voi ottaa käyttöön omalle ryhmälleen ja kerrattavaan alueeseen sopivat vuoropuhelut.

Roolikortit

Purku:

Jokaisen vuoropuhelun jälkeen kerrataan esitetyt perustelut ja korjataan mahdolliset aikakauteen sopimattomat yksityiskohdat. Lopuksi keskustellaan vielä esim. seuraavista kysymyksistä:

  • Mitä yhteistä kaikilla vuoropuheluilla oli? (esim. kyse uskovaisen määrittelystä, kyse vallasta)
  • Kaikki roolikorttien henkilöt olivat asemassa, jossa he joutuivat ottamaan huomioon, miten vallankäyttäjät määrittelivät uskonnon, kristinuskon tai uskonnon merkityksen. Millä eri tavoilla se vaikutti heihin? (esim. joku joutui pelkäämään, joku ehkä valehtelemaan, joku tuli ehdottomammaksi vakaumuksessaan)
  • Millä tavalla vallankäyttäjät olisivat voineet käyttää valtaa viisaammin?
  • Määrittelevätkö tavalliset ihmiset nykyään uskontoa tai oikeaa uskontoa? (esim. some-keskustelut, suvivirsikeskustelu, oppikirjoissa tavallinen jako kristillisiin ja kristillisperäisiin uskontoihin)
  • Mitä tästä harjoituksesta voi oppia? (faktaa ja asenteita)

Lisäluettavaa:

Maijastina Kahlos: Uskonnonvapaus antiikin Roomassa

Sami Reinikka: Uskonto turvapaikkaperusteena

Ilona Silvola, Talvikki Ahonen, Teemu Toivonen ja Ulla Siirto: Aidosti uskossa