Katsomuksiin liittyvien stereotypioiden kumoaminen

Tekijä: Anuleena Kimanen ja USKALLUS-tiimi

• Kohderyhmä: Sopii parhaiten 7.–9.-luokkalaisille. Oppilaat tarvitsevat jotain tietoa harjoitukseen valituista katsomuksista ja niiden sisäisestä moninaisuudesta.
• Tavoite: Harjoituksessa tunnistetaan ja haastetaan stereotypioita eri katsomuksista. Vaikka katsomusten sisäistä moninaisuutta painotetaan opetuksessa, se ei välttämättä jää mieleen, jos oppilaat eivät pääse työstämään sitä.
• Kesto : 30 – 45 min
• Opetussuunnitelma: Katsomusaineet / yhteiskuntaoppi / monialaiset kokonaisuudet. Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet: L2, L7.
• Huomioitavaa: Koska harjoituksessa saatetaan käsitellä jonkun oppilaan omaa identiteettiä, opettajan ohjausta tarvitaan ryhmä- ja yhteiskeskustelussa, samoin purkukeskustelua tai palautetta.
• Muokattavan pohjan ryhmätyölle löydät täältä:

Harjoituksen kulku:

1. Kullekin ryhmälle annetaan tehtäväksi keksiä hahmo, jonka katsomus on esimerkiksi joku seuraavista (opettaja voi valita näistä sopivat):
   • luterilainen
   • muslimi
   • juutalainen
   • Jehovan todistaja
   • katolilainen
   • ortodoksi
   • lestadiolainen
   • uskonnoton
2. Ryhmä saa ryhmätyöpohjan (linkki ryhmätyöpohjaan) ja  keksii hahmolleen iän ja asuinpaikka (Suomessa). Ne kirjoitetaan keskelle paperia.
3. Ryhmä keksii hahmon ympärillä oleville ylemmille viivoille asioita, joita hahmosta yleisesti oletetaan. Esimerkiksi jos hahmon katsomus on uskonto, josta tiedät, että sitä on Intiassa, saatetaan olettaa, että henkilö on syntynyt Intiassa. Tai jos hahmon katsomus on uskonto, jossa on joku ruokaan liittyvä sääntö, saatetaan olettaa, että henkilö noudattaa tätä sääntöä kaikissa tilanteissa. Ryhmä voi kirjoittaa oletuksia, jotka eivät ole heidän omia oletuksiaan, vaan tavallisia tai mahdollisia oletuksia.
4. Ryhmä kirjoittaa kunkin oletuksen alapuolelle (alemmille viivoille) sen vastakohdan. Esimerkiksi oletuksen ”syntynyt Intiassa” vastakohta voisi olla ”syntynyt Suomessa” tai jopa ”suomalaista sukua”. Sen sijaan oletuksen ”ei syö sianlihaa” vastakohta voisi olla ”tykkää makkarasta”.
5. Ryhmä pohtii, voisivatko sekä oletukset että niiden vastakohdat pitää paikkansa hahmosi kohdalla niin, että hahmon katsomus kuitenkin pysyy samana. Jokaisen vastakohdan kohdalle merkitään joko
   • oikein-merkki, jos se voi pitää paikkansa
   • väärin-merkki, jos hahmon katsomus ei olisi sama, jos vastakohta pitäisi paikkansa
   • molemmat, jos asia on kahtalainen
   • kysymysmerkki, jos tarvitaan lisää tietoa
   • VINKKI! Yleensä vastakohdat voivat pitää paikkansa. Kaikkiin katsomuksiin kuuluu hyvin erilaisia ihmisiä. Vaikka ihminen kokisi kuuluvansa johonkin uskontoon, hän ei välttämättä noudata tarkasti kaikkia sen sääntöjä. Hänellä voi olla erilaisia tulkintoja siitä, mikä uskonnossa on tärkeää. Voi silti olla oletuksia, jotka ovat jo katsomuksen määritelmässä, jolloin vastakohta ei voi pitää paikkaansa. Esimerkiksi jos ateisti uskoisi jumaliin, hän ei olisi enää ateisti.
6. Ryhmä kirjoittaa tai piirtää hahmonsa tavallisen päivän. Siihen valitaan piirteitä, jotka ovat mahdollisimman pitkälle oletusten vastaisia – hahmon katsomuksen tulisi kuitenkin pysyä annettuna! VAIHTOEHTO: Ryhmät valitsevat hahmolleen piirteet, jotka ovat mahdollisimman pitkälle oletusten vastaisia, ja esittävät hahmoa. Ryhmät käyvät keskustelua keskenään hahmojensa rooleissa.
7. Yhteisessä purkukeskustelussa keskustellaan myös stereotypioiden haitoista: Millaista on elää, jos itsestä oletetaan paikkaansa pitämättömiä asioita? Miten se voi vaikuttaa omiin valintoihin? Miten se vaikuttaa osallisuuden tunteeseen? Entä millä tavalla stereotypiat voivat joskus estää oikeudenmukaista kohtelua?