USKALLUS-hankkeen täydennyskoulutukset opettajille lv. 2020 – 2021

USKALLUS-hanke on mukana seuraavissa opettajille suunnatuissa täydennyskoulutuksissa:

Espoon suomenkielisen opetuksen opettajille suunnattu koulutus 29.9.

Uskonnonopetus.fi:n koulutuskiertue

Tampereen seudun uskonnonopettajien kerhoilta 28.10.  (yhteystiedot)

Uskontolukutaito ja koulu: Uskonnot(on) koulun arjessa ja juhlassa (lyhyt esittely USKALLUS-hankkeesta, mutta paljon kiinnostavaa opettajille) 19.11. (tallenne)

OPH:n kulttuurisen moninaisuuden hankkeiden webinaari 25.11. (ilmoittautuminen 23.11. mennessä)

Pääkaupunkiseudun oman äidinkielen ja oman uskonnon opettajien seminaari 19.2.

Tervetuloa koulutuksiin! Pystymme rajallisesti järjestämään myös muita koulutuksia. Niistä voi ottaa yhteyttä Anuleena Kimaseen, etunimi.sukunimi@helsinki.fi.

USKALLUS-hankkeen kevätpäivitys

Pian edellisen tilannepäivityksen jälkeen moni suunnitelma muuttui. Kevään tilaisuudet peruttiin ja siirrettiin syksyyn. Koulut, joita varten olimme toiminnallisia harjoituksia tehneet, siirtyivät etäopetukseen.  Me hankkeen työntekijät olimme ehtineet iloita alkuvuoden ajan yhteisestä työhuoneesta, mutta siirryimme yliopistolta omiin koteihimme ja jatkoimme yhteistyötä sähköpostin ja etäkokousten välityksellä. Minä kolmen koululaisen äitinä huomasin, että perusopetus on tullut lähemmäksi kuin osasin odottaakaan.

Pohdimme Anuleenan ja Kian kanssa, mitä tekisimme oppimateriaalien kehittämisen suhteen. Mistä materiaalista olisi eniten hyötyä juuri nyt? Päätimme julkaista tässä vaiheessa sellaisia materiaaleja, joita voi käyttää etäopetuksessa. Perusopetuksen etävinkeissä on tarjolla esimerkiksi etuoikeussimulaatio ja yhä täydentyvä kokoelma USKALLUS-tarinoita. Tarinoissa kaksitoista samassa pihapiirissä asuvaa nuorta juttelevat esimerkiksi erilaisista rukouspaikoista ja pääsiäisen merkityksestä eri katsomusperinteissä.

Vaikka USKALLUS on perusopetuksen kehittämishanke, halusimme tukea myös lukioiden etäopetusta kokoamalla yhteen yleistajuisia tekstejä uskonnontutkimuksen ja teologian alalta. Osa artikkeleista liittyy läheisesti hankkeen teemoihin, osa laajentaa tarkastelua ajankohtaisiin aiheisiin, kuten myötätuntoon poikkeustilanteessa.

Kehittäjäopettajat ovat oman työnsä ohella olleet tärkeässä roolissa materiaalien tekemisessä. Heille suuri kiitos! Kiitos myös tutkijoille, opettajille ja opiskelijoille materiaaleihin liittyvistä vinkeistä ja kehitysehdotuksista.

USKALLUS on kehittämishanke, joten kuulemme mielellämme kokemuksia ja palautetta materiaaleista, jos niitä päätät kokeilla. Lisää Helsingin yliopiston tuottamia etäopetusmateriaaleja löydät täältä.

Uskallusta ja toivoa kevään kouluviikkoihin!
toivottelee Aino-Elina

USKALLUS-kehittämishankkeen kuulumisia

Kuluneen lukuvuoden aikana USKALLUS-hankkeessa on tehty töitä oppimateriaalien kehittämisen äärellä. Kehittäjäopettajien kanssa olemme pitäneet viisi työpajaa, ja lisäksi opettajat ovat työstäneet materiaaleja itsenäisesti. Ensimmäinen maistiainen materiaaleista julkaistiin tammikuussa EDUCA-messujen yhteydessä. Lisää materiaalia julkaistaan loppukeväästä näillä sivuilla.

USKALLUS-hanke on kehittänyt monenlaisia toiminnallisia harjoituksia oppitunneilla käytettäviksi: esimerkiksi kuvamateriaaleja, draamallisia harjoituksia, ryhmätyöaihioita ja tarinamateriaaleja. Lisäksi on koottu taustalukemistoksi aiemmin julkaistuja ja uusia artikkeleita, jotka esittelevät osallisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen liittyvää tutkimusta yleistajuisesti.

Materiaaleja on kokeiltu useissa kouluissa talven aikana. Kokeiluista on kerätty tutkimusaineistoa, jota käytetään muutamissa maisterintutkielmissa sekä myöhemmin julkaistavissa artikkeleissa. Aineiston keräämisessä ja materiaalien hiomisessa on ollut tärkeässä roolissa Kia Kurunmäki, joka on toiminut syksystä asti hankkeen tutkimusavustajana.

Materiaaleja on esitelty Helsinki Education Weekin tilaisuudessa marraskuussa sekä NUORI2020-päivillä tammikuussa. Lisäksi olemme tehneet muutamia luentovierailuja Helsingin yliopiston opettajankoulutukseen. Teologisessa tiedekunnassa USKALLUS-hanke on järjestänyt tänä lukuvuonna kurssin ”Uskonnot, katsomukset, osallisuus ja oikeudenmukaisuus kasvatuksessa”. Kurssilla on vieraillut Elina Vuola kertomassa vapautuksen teologiasta, Elina Hellqvist katsomusten välisestä dialogista, Teemu Pauha islamista Suomessa sekä Henrietta Grönlund yksinäisyydestä. Kurssin opiskelijat ovat puolestaan vierailleet peruskouluissa ja lukioissa pitämässä oppitunteja esimerkiksi uskonnonvapaudesta, etuoikeuksista ja myötätunnosta.

Anuleena Kimanen kävi puhumassa ainedidaktisessa symposiumissa.

Tänä keväänä USKALLUS-hanke on mukana Teologian ja uskonnontutkimuksen päivillä maaliskuun lopussa. Siellä esitellään hankkeen tutkimusideoita, ja USKALLUS-kurssin opiskelijat ohjaavat toiminnallisia harjoituksia tapahtumassa vieraileville lukiolaisille. Lisäksi kehittämishanke esittäytyy huhtikuussa Espoon opettajien pedagogisessa iltapäivässä sekä Tampereen uskonnonopettajien kerhon koulutusillassa.

Olemme saaneet Opetushallituksesta hyviä uutisia: USKALLUS-kehittämishanke saa jatkaa toimintaansa myös ensi lukuvuoden ajan. Silloin julkaistaan lisää materiaalia, tehdään tutkimusta ja laajennetaan opettajankoulutusyksiköiden kanssa tehtävää yhteistyötä.

 

Uskonnot, katsomukset ja osallisuus koulussa opettajien silmin

USKALLUS-hankkeessa tärkeässä roolissa ovat kehittäjäopettajat, jotka toimivat siltana yliopiston ja koulumaailman välillä. Huhtikuun lopussa järjestettiin ensimmäinen työpajapäivä seitsemän kehittäjäopettajan kanssa. Kehittäjäopettajia pyydettiin pohtimaan katsomuksellisen moninaisuuden nykytilannetta, osallisuutta ja oikeudenmukaisuutta koulussa sekä koulun roolia yhteiskunnassa osallisuuden ja oikeudenmukaisuuden lisääjänä. Keskusteluissa nousi esille monia tärkeitä näkökulmia, joista tähän on koottu muutamia.

Katsomuksellinen moninaisuus koulun arjessa

Koulut ja niiden ympäristöt ovat ja tulevat olemaan katsomuksellisen moninaisuuden näkökulmasta erilaisia. Suurissa kaupungeissa on enemmän mahdollisuuksia konkreettisiin kohtaamisiin erilaisista taustoista tulevien kanssa. Kouluissa, joissa on monia vähemmistöjä ja katsomusopetuksen ryhmiä, voi oppilaiden osallisuus toteutua paremmin kuin pienemmässä yksikössä, jossa oppilas saattaa olla ainoa uskontonsa edustaja. 

Kehittäjäopettajien mukaan osallisuus on sitä, että oppilaiden uskonnolliset taustat saavat näkyä koulussa. Kuitenkaan kouluissa uskonnonvapauden sisältöä ei aina kunnolla tunneta, eikä tiedetä, miksi katsomusaineita on tärkeää opettaa. Uskontodialogi kehittää kykyä ymmärtää toisia, mutta dialogia ei voi käydä, ellei ole joitakin yhteisiä käsitteitä. Katsomuksista ja katsomusopetuksesta keskusteltaessa tarkastellaan helposti vain ongelmia, vaikka enemmän voisi ottaa esille myönteisiä asioita ja luoda luottamusta niihin. 

Koulussa tarvittaisiin lisää tietoa katsomuksista ja kulttuuriperinteistä. Ennen kaikkea tarvittaisiin avointa puhetta moninaisuudesta sekä toisten kuuntelemista. On tärkeää oppia, että myös yksittäisen katsomuksen sisällä on moninaisuutta ja mahdollisesti siitä johtuvia jännitteitä. Parhaimmillaan moninaisuus voi havainnollistaa, miten ”eletty uskonto” saa arjessa monenlaisia muotoja.

 

Osallisuus edellyttää empatiaa, luottamusta ja tukea

Osallisuus käsitteenä herätti keskustelua opettajien kesken. Mitä on osallisuus? Mistä ollaan osallisia ja millä tavalla? Arkinen osallisuus on opettajien mukaan sitä, että lapsen innostus nähdään ja jaetaan. Lasten ideoihin tarttuminen edellyttää opettajalta empaattisuutta ja aitoa kiinnostusta oppilasta kohtaan. Tästä nousi huoli, ehtiikö opettaja kiireisen kouluarjen keskellä olla aidosti kiinnostunut oppilaista. Syrjäytyminen on suuri riski, ja kouluilla on erityisvastuu huolehtia haavoittuvassa asemassa olevista oppilaista. 

Toisaalta pohdittiin osallisuutta oppimisen suunnittelussa. Siihen liittyi myös haasteita: Miten paljon oppilaat voivat vaikuttaa oppimiseen koulussa? Miten voidaan huomioida oppilaiden erilaiset kiinnostuksen kohteet? Miten voi synnyttää aitoa osallisuutta keinotekoisen sijaan? Esimerkiksi monialaiset oppimiskokonaisuudet voivat tarjota oppilaille osallisuutta, mutta työskentely tarvitsee myös paljon opettajan tukea ja selkeät raamit. 

Osallisuus vaatii luottamusta monella tasolla: luottamusta opettajien ja vanhempien välillä, opettajien ja oppilaiden välillä sekä opettajien ja johdon välillä. Joskus ylhäältä annetut ohjeet voivat estää aitoa osallisuutta ja koulujen päätösvaltaa.

 

Oikeudenmukaisuudesta tulee näyttää esimerkkiä 

Kehittäjäopettajat pohtivat oikeudenmukaisuuden toteutumista nykykouluissa. Vaikka tahtoa oikeudenmukaisuuteen olisi, sitä rajoittaa joskus varovaisuus ja pelko sääntöjen rikkomisesta. Pahimmillaan tiukat ohjeet tai epävarmuus johtavat esimerkiksi siihen, että jätetään kokonaan juhlat tai tapahtumat järjestämättä tai rajataan osa oppilaista toiminnan ulkopuolelle kysymättä heidän mielipidettään. 

Koulussa rakennetaan tulevaisuuden yhteiskuntaa ja opetetaan tarvittavia taitoja. Jotta oikeudenmukaisuus voisi lisääntyä, on tärkeää, että opettajat toimivat oikeudenmukaisesti. Koulussa eteen tulevat pienet konfliktit ja niiden ratkaiseminen rakentavat mallia siitä, miten konflikteja yhteiskunnassa ratkaistaan ja miten oppilaat voivat niitä itse myöhemmin ratkaista. 

Uskonnot ja katsomukset voivat omalta osaltaan rakentaa osallisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Esimerkiksi pyrkimys toisten kohteluun siten kuin haluaisi itseään kohdeltavan, on monien uskontojen yhteinen eettinen periaate, jota voi soveltaa myös koulun monissa tilanteissa.

USKALLUS-hankkeen jatko osallisuuden ja oikeudenmukaisuuden äärellä 

Keskustelu ja yhteistyö kehittäjäopettajien kanssa jatkuu ensi lukuvuoden ajan. Opettajat työskentelevät tahoillaan, ja välillä kokoonnumme jakamaan ideoita yhteisiin työpajapäiviin. Seuraava työpaja järjestetään elokuussa ennen koulun alkua. Tavoitteena on yhdessä kehittää ja kokeilla materiaaleja, joiden avulla koulussa voidaan pohtia ja tukea oppilaiden osallisuutta ja oikeudenmukaisuuden kokemusta. 

 

 

USKALLUSta – tervetuloa mukaan!

Erilaisten identiteettien, samoin kuin niiden välisten jännitteiden tunnustaminen voi tuottaa myönteisiä voimavaroja yhdessä elämiseen. Myötätunto ja myötäinto auttavat ihmissuhteissa, mutta voivat joskus olla liian vaativia velvoitteita. Kulttuuri- ja katsomusreflektiivisyys tunnistaa omia oletuksia ja käyttää kulttuureja ja katsomuksia koskevaa tietoa kriittisesti. Venäjältä tai Somaliasta Suomeen muuttaneella on tarve ylläpitää perinteitään. Uskonnollisten yhteisöiden asemasta käydään neuvottelua suomalaisessa yhteiskunnassa.

Yllä mainitut ovat yhteiskunnallisesta keskustelusta tuttuja asioita – ja myös sellaisia, joita Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa on hiljattain tutkittu tai tutkitaan parhaillaan. Ja kun siellä tutkitaan näitä(kin) teemoja, kysytään aina, miten uskonnot ja katsomukset liittyvät niihin. Teologian ja uskonnontutkimuksen akateeminen tekeminen tuottaa runsaasti tietoa, jolla on käyttöä muuttuvan yhteiskunnan tarpeissa.

Teologian ja uskonnon tutkimuksesta materiaaleja peruskouluopetukseen
Opetushallitus on erillisellä hankerahoituksellaan tukenut tämän tiedon muokkaamista peruskoulussa käytettäviksi materiaaleiksi, jotka tukevat opettajia ja oppilaita kulttuurisen moninaisuuden kohtaamisessa. Uskonnot, katsomukset ja osallisuus perusopetuksessa -hanke eli lyhyemmin USKALLUS on alkanut vuoden 2019 tammikuussa.

Hankkeessa mukana olevien kehittäjäopettajien kanssa kehitettyjä materiaaleja kokeillaan lukuvuoden 2019–2020 aikana peruskoulujen eri luokka-asteilla, toivottavasti monenlaisissa yhteyksissä.

Kysymys on samalla tiedekasvatuksesta, joka lisää niin lasten kuin aikuistenkin tietoisuutta tieteestä, sen uusimmistä tuloksista ja tieteen merkityksestä. USKALLUS rakentaa tätä yhteistä osallisuutta.

Nyt aluksi meitä on ollut kolme USKALLUS-ihmistä, Aino-Elina (kuvassa keskellä), Anuleena ja Tapani. Niin teologian ja uskonnon yliopistollisista tutkijoista kuin perusopetuksen arkisen työn osaajista moni on jo luvannut tulla kantamaan yhteistä vastuuta. Jos Sinullakin on uskallusta tulla mukaan, voit seurata sivustoltamme hankettamme ja sen materiaaleja tai ottaa yhteyttä meihin!