Sukupuolentutkimuksen yliopistoverkosto kunnioittaa nimellään etnologi Hilma Granqvistia (1890-1972), joka kuuluu suomalaisen antropologian ja sosiologian edelläkävijöihin.
Hilma Granqvistin kansainvälinen maine perustuu ns. elämänkaaritrilogiaan, laajoihin teoksiin, jotka käsittelevät elämää 1920-luvun palestiinalaiskylässä.
Granqvistin väitöskirja ”Marriage Conditions in a Palestinian village” hyväksyttiin Åbo Akademissa vuonna 1932.
Hilma Granqvist ei saanut hakemaansa dosentuuria, mutta pienen perinnön turvin hän toimi vapaana tutkijana ja julkaisi lukuisia merkittäviä artikkeleita. Halu ymmärtää uskontojen asemaa modernissa antoi kimmokkeen jatkaa yliopisto-opintoja.
Grangvistin toiminta liittyy monella tapaa modernin projektiin; Granqvist korosti modernia toimijuutta ja toisen rationaliteettia eksoottisuuden sijasta. Myös naisen tasa-arvoinen asema yhteiskunnassa oli Granqvistille tärkeää.
1980-1990-luvuilla naistutkimus on nostanut Granqvistin työn uudelleen arvioitavaksi ja tuonut esille hänen merkittävän roolinsa Lähi-idän tutkimuksessa.
Hilma Granqvist oli myös luova valokuvaaja ja visuaalisen antropologian edelläkävijä.
Hilma mediassa
Yliopisto lehti (1.3.2019) Emmi Skytén: Kuka maksaa ajattelusta? Raha asettaa rajat tieteen tekemiselle
Kuvien tekijänoikeudet © Ulrika Sandqvist.