Tuleva opetus

Kevään   2023  kurssiohjelma
Courses  Spring 2023

 

Sukupuoli ja seksuaalisuus historiantutkimuksessa: teoreettisia ja metodologisia lähestymistapoja (5 op); 9.1 – 3.3.2023
Riikka Taavetti  (yhteistyössä Turun yliopiston kanssa)

 

Luentokurssi tutustuttaa opiskelijat seksuaalisuuden ja sukupuolen teoreettiseen merkitykseen historiantutkimuksessa sekä metodologisiin lähestymistapoihin, joita sukupuolen ja seksuaalisuuden historian tutkimus hyödyntää. Kurssi koostuu keskeisiä teoreettisia näkökulmia esittelevistä luennoista, tutkijoiden omiin tutkimuksiin paneutuvista metodisista esimerkeistä sekä kurssin teemoja syventävästä ja taustoittavasta kirjallisuudesta.

Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa kuvata historiantutkimukselle keskeisiä tapoja teoretisoida sukupuolta ja seksuaalisuutta sekä niiden yhteyksiä sukupuolentutkimuksen keskusteluihin. Hän osaa tunnistaa tutkimuksista niiden teoreettisia sitoumuksia sekä arvioida menetelmien ja teorioiden yhteyksiä. Aineopintotaso: Opiskelija osaa soveltaa kurssilla oppimaansa analysoidessaan valitsemaansa aihepiiriin liittyviä tutkimuksia.

Verkkoluennot (myös tallenteet), itsenäinen tutustuminen kurssilukemistoihin, 1 verkkokeskustelukerta, kotitentti (perusopintotaso) / essee (aineopintotaso). Hilman opiskelijat voivat osallistua luennoille Turussa, mutta myös suorittaa niitä itsenäisesti omaan tahtiin tallenteiden avulla.  Luentojen aika on ma 14-16 ja ke 12-14, ei kuitenkaan kaikilla viikoilla.

Haku kurssille täällä, jo syksyn 2022 aikana: 28.11-16.12.2022

Managing Diversity and Inclusion (5 op); 27.2.-19.4.2023
Saija Katila (yhteistyössä Aalto-yliopiston kanssa)

Kurssin kuvaus ja tavoitteet / course description and learning outcomes: the course provides an overview of managing diversity (DM) and inclusion in organizations and labour market in general. The course discusses how DM and inclusion can be promoted and what kind of tools and practices organizations have in their use. The course critically assesses the benefits and pitfalls of diversity management and inclusion efforts of organizations by interrogating how cultural assumptions concerning gender, race, ethnicity, sexuality etc., are reproduced in organizations in the level of interaction, practices and culture. Throughout the course possibilities for change are explored by considering forms of interventions for changing exclusionary practices in organizations.

Learning objectives
The student
• can recognize and argue for the importance of gender, diversity, and inclusion at work.
• understands the difference between conceptualizing ‘gender/diversity as a category’ and ‘gender/diversity as doing’ (= the way we assign and assume gendered/racialized/classed meanings in our activities).
• understands the difference between diversity management and inclusion in their current use and knows the benefits and pitfalls of diversity management and the basic tools used in DM practices.
• can analyze and critically evaluate how gender and diversity are done at the level of interaction, organizational practices, and society and how such doings can be read from visual and textual media.
• can reflect how one does gender and difference and how that may contribute to inequality and reproduction of privilege.
• can identify and develop interventions and practices that promote equality, diversity, and inclusion.

Työskentelytavat ja menetelmät / Working methods of the course: Interactive lectures face-to-face + pre-recordings

Assingments and assessment
1. Watching the online videos before class & Listening to and communicating respectfully with students of diverse backgrounds and perspectives (pass/fail)
2. Online assignments on course readings (30 % of course grade)
3. Group work presentation (10 % of course grade)
4. Group work report (20 % of course grade)
5. Exam (30 % of course grade), 1. Exam (no need to register) 2. Exam (Registration needed)
Kurssiin liittyvät lukemistot ja oppimateriaalit / Readings & other learning materials: Reading list

Essed, P., & Trienekens, S. (2008). ‘Who wants to feel white? ’Race, Dutch culture and contested identities. Ethnic and Racial Studies, 31(1), 52-72.
Geiger, K. A., & Jordan, C. (2014). The role of societal privilege in the definitions and practices of inclusion. Equality, Diversity and Inclusion: An International Journal.
Mensi-Klarbach, H. & Hanappi-Egger, E. (2019) Organizational Analysis. In H. Mensi-Klarbach, & A. Risberg (Eds.), Diversity in Organizations: Concepts and Practices (2. ed., pp. 3-30). London: Red Globe Press
Meriläinen, S., Tienari, J. & Valtonen, A. (2015). Headhunters and the ’ideal’ executive body. Organization, 22:1, 3-22.
Meyerson, D. E., & Scully, M. A. (1995). Tempered radicalism and the politics of ambivalence and change. Organization Science, 6:5, 585-600.
Rennstam, J. & Sullivan, K.R. (2018). Peripheral Inclusion through Informal Silencing and Voice. Gender, Work and Organization 25:2, 177-194.
Robinson, G. & Dechant, K. (1997). Building a business case for diversity. Academy of Management Executive, 11:3, 21-31.
Romani, L., Holck, L., & Risberg, A. (2019). Benevolent discrimination: Explaining how human resources professionals can be blind to the harm of diversity initiatives. Organization, 26(3), 371-390.
Tienari, J. & Nentwich, J. (2012). The ‘Doing’ Perspective on Gender and Diversity. In Diversity in Organizations: Concepts and Practices. Eds. E. Hanappi-Egger, M.A. Danowitz & H. Mensi-Klarbach. New York: Palgrave Macmillan, pp. 109-136.

Muuta huomioitavaa? Lisätietoja, kysymyksiä / other things, questions & remarks?: Mandatory lectures 7/10. Students must attend the first lecture to ensure their place in the course.

Syventävät opinnot
Opettajan sähköpostiosoite ja puhelinnumero / email and phone-number: saija.katila@aalto.fi

Apply here: 23.1 – 10.2.2023

 

Decolonial and Intersectional Feminism (5 ECTS); 14.3 – 27.4.2023
Zeinab Karimi, Fairuz Muthana and Johanna Hiitola (yhteistyössä Oulun yliopiston kanssa)

Upon completion of the course, students will understand decolonial and BIPOC feminist scholarship including black feminism(s), womanism, Islamic feminism, SWANA (South West Asian and North African) feminist movements, African feminism(s), indigenous issues in feminist research and discussions about HLBTQI+ in postcolonial and BIPOC feminisms. The various views will be presented by several guest lecturers. Students will also learn to critically analyse Western feminism and reflect on normative whiteness as well as engage with antiracist pedagogies.

The course consists of lectures via zoom according to the following schedule. The course has a weekly readings requirement (2 articles – one for each theme) and the lectures will include small group discussions. A reflection paper will be submitted weekly and the weekly papers will be combined as the final assignment for the course.

2023 lectures are held starting 14th of March, on Tuesdays and Thursdays 16.15-17:45, via zoom (please note that attendance is required and the lectures will not be recorded)

14.3; 16.3; 21.3; 23.3; 28.3; 30.3; 11.4; 13.4; 18.4; 20.4; 25.4; 27.4

Guest lecturers include: Mulki Al-Sharmani, Javiera Marchant Aedo, Maryam Adjam, Faith Mkwesha, Anaïs Duong-Pedica, And Pasley, Homa Hoodfar and others.

For more information, please contact course coordinators: zeinab.karimi(at)helsinki.fi and fairuz.muthana@oulu.fi

Apply here, 6.2 – 24.2.2023. 

 

White Women, white feminism  (5 op) 
27.03. 2023 – 19.05.2023
Anaïs Duong-Pedica; MA, Åbo Akademi; anais.duong-pedica@abo.fi

Course description: This course aims to highlight the role that white women and white feminism play in historical and contemporary forms of racism and colonialism. It will examine the intersections of gender, race and class among other axes of oppression and privilege. In gendering whiteness, the course seeks to shed light on the ways in which white women, as a social group, can be both oppressors and oppressed, especially in the way that they uphold systems of oppression that they benefit from due to their whiteness and westernness. During the course we explore some of the critiques of white feminism and feminists formulated by Black, women of colour, Third World, Indigenous, and postcolonial feminists and women.

Learning outcomes : The course is organized so that students are oriented towards: 1/ Familiarizing themselves with the concepts of whiteness, colonialism and race and how they intersect with gender and sexuality; 2/ Problematizing and challenging dominant forms of feminisms, notably by being able to identify and recognise the workings of white supremacy, colonialism, capitalism and patriarchy; 3/ Cultivating their critical thinking and writing skills; 4/ Practicing their critical reading and listening skills;  5/ Familiarizing themselves and centering women of colour, Black, Indigenous, postcolonial feminist voices, scholarship and politics.

Materials: The course consists of 11 online lectures as well as forum discussions (written discussions) – discussions take place in smaller groups and are then fed back to the larger group. The students can attend lectures in real time or listen later once they are posted online. Students are expected to read ahead of class and are given a set of questions to guide their reading. Assessment is based on the collective submission of a research plan (mid-course) and final project (end of course). Both can take the form of an essay, podcast, video or other as long as it contains a bibliography. Students will receive peer feedback as well as lecturer feedback.

Course level: Previous studies in Gender Studies are preferable; Postgraduate or end of BA
The course requires active weekly participation and engagement with material

Apply here: 20.2.- 17.3.2023.

 

 Hankaluus lukea ja kirjoittaa – sukupuolen ja muiden erontekojen näkökulmia (5 op) 20.3.-12.5.2022
Penni Pietilä & Leea Lakka

 Kurssin tavoite on tutustua heikosti lukevien ja kirjoittavien henkilöiden perspektiiviin erojen intersektioiden (etenkin sukupuolen, yhteiskuntaluokan ja maahanmuuttajuuden) näkökulmista.

Opitaan, miten ja miksi lukemiseen ja kirjoittamiseen liittyvät taidot ja käytänteet muotoutuvat tietynlaisiksi ja mitä tämä merkitsee esimerkiksi kansalaisyhteiskuntaan ja palvelujärjestelmiin osallistumisen kannalta.

Kurssi käsittelee yhteiskunnallisten erontekojen rakentumista näissä käytänteissä ja sitä, miten yhteiskunnalliset eronteot rajaavat tai mahdollistavat lukemista ja kirjoittamista ja näiden kautta muotoutuvaa osallisuutta erilaisissa yhteisöissä.

Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa tarkastella kriittisesti koulutuksen ja palvelujärjestelmän (tekstuaalisia) käytänteitä yhteiskunnallisten erontekojen näkökulmasta. Opiskelija osaa analysoida lukemiseen, kirjoittamiseen ja yhteiskunnallisiin erontekoihin liittyviä diskursseja. Kurssi soveltuu paitsi sukupuolentutkimuksen, myös esimerkiksi kielten, kasvatustieteen ja yhteiskuntatieteiden opiskelijoille.

Työtavat: Luennot, oheislukemisto, keskustelut, ryhmätehtävä.

Haku kurssille täällä, 13.2.-3.3.2023

 

Miehet työssä (5 op) 10.3.- 28.4.2023
Tuija Koivunen

Verkkokurssin tavoitteena on, että opiskelija saa kuvan kriittisen miestutkimuksen peruskäsitteistä samalla kun hän tutustuu suomalaisen työelämän segregoitumiseen sukupuolen mukaan ja erityisesti miesenemmistöisten alojen ja ammattien erityispiirteisiin. Lisäksi opiskelija oppii hahmottamaan ja ymmärtämään miehistä kulttuuria työelämässä, mutta myös laajemmin. Kurssi sisältää opettajan lyhyitä johdantoluentoja kurssin aiheisiin, mutta pääpaino on Zoomissa ja Moodlessa tapahtuvassa seminaarityöskentelyssä.

Opiskelijat tutustuvat kurssin materiaaleihin ennen verkossa pidettäviä seminaarikertoja, jotta he voivat keskustella ja käsitellä niitä yhdessä. TV-ohjelmat jokainen katsoo itsenäisesti ja niistä keskustellaan moodlessa.  Opiskelijat kirjoittavat oppimispäiväkirjan, joka toimii kurssisuorituksena aktiivisen osallistumisen lisäksi. Kurssilla luetaan kymmenen artikkelia tai kirjan lukua ja katsellaan kaksi eri televisio-ohjelmaa Yle Areenasta.

Kurssin opetuskerrat: pe 10.3. aloitus; 17.3. zoom; 24.3. zoom; 31.3. zoom; viikko 14 moodlessa; 14.4. zoom; 21.4. zoom; viikko 17 moodlessa.Zoom-sessiot perjantaisin  klo 10-12 ovat pakollisia, eikä niistä jää tallenteita.

Haku kurssille täällä, 30.1.-17.2.2023 välisenä aikana.

*************************************************
SUORITETTAVISSA OMAAN TAHTIIN KOSKA TAHANSA:


Feministisen ajattelun klassikot
(5 op)
Opettaja Hannareeta Seling

Kurssilla tutustutaan feministisen ajattelun historiaan klassikon asemaan nousseiden avaintekstien välityksellä, ja sen tavoitteena on feministisen ajattelun historian ja klassikkotekstien perustuntemus. Kurssi kattaa tekstejä ja ajattelijoita 1790-luvulta 1970-luvulle.

Kurssi perehdyttää eri aikakausien feministisiin teemoihin, käsitteisiin ja kysymyksiin sekä asettaa ne yhteiskunnalliseen ja aatehistorialliseen kontekstiinsa. Kurssi auttaa ymmärtämään feministisen ajattelun kehittymiseen liittyviä jatkumoita ja katkoksia sekä katsomaan nykyfeminismiä uusin silmin.

Tämä kurssi on suoritettavissa koska vaan! Moodleen pääset hakakirjautumisen kautta oman yliopistosi tunnuksilla, kurssiavain on FEMKLASSIKKO ja tästä linkistä löydät kurssin.  Kurssille ei tarvitse ilmoittautua. Osallistua voivat kaikki Hilman jäsenyliopistojen opiskelijat. Kurssi soveltuu parhaiten aineopintovaiheeseen. Kurssi on itseohjautuva ja voit suorittaa sen omaan tahtiisi. Monivalintatehtävien lisäksi opettaja tarkastaa jokaiselta opiskelijalta kaksi esseetä kurssin kuluessa.

 

____________________________________________________________________________________________________

Sukupuolentutkimuksen peruskurssi (5 op)

Opettajat Taru Leppänen ja Lotta Kähkönen;
suoritukset vastaanottaa Hannareeta Seling  (yhteistyössä Turun Avoimen yliopiston kanssa)

Kurssin kuvaus: Kurssi johdattaa sukupuolentutkimuksen keskeisiin käsitteisiin ja kysymyksiin. Lisäksi kurssilla perehdytään sukupuolentutkimuksen ja tasa-arvoajattelun kehittymiseen sekä transtutkimuksen ja queertutkimuksen lähtökotiin. Kurssi tarjoaa välineitä muun muassa sukupuolen, seksuaalisuuden ja rodullistamisen kriittiseen tarkasteluun sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja yhteiskunnassa.

Kurssin tavoitteet: Opiskelija ymmärtää sukupuolentutkimuksen historiaan ja sukupuolten asemaan tutustumisen perusteella sukupuolentutkimuksen suuntauksien moninaisuuden ja osaa hahmottaa keskeisimpien tutkimussuuntauksien välisiä eroja ja yhtäläisyyksiä sekä limittyneisyyttä. Hän tuntee sukupuolentutkimuksen keskeisten tutkimussuuntausten välillä käytyä keskustelua. Lisäksi hän tuntee feministisen tutkimuksen keskeisiä käsitteitä ja on tutustunut niiden määrittelyihin. Opiskelija ymmärtää liberalistisen tasa-arvofeministisen ajattelun saavutukset, mutta osaa suhtautua myös kriittisesti siihen sekä kykenee hahmottamaan vaihtoehtoja tälle ajattelutavalle.

Tämä kurssi on myös  suoritettavissa koska vaan! Moodleen pääset Haka-kirjautumisen kautta oman yliopistosi tunnuksilla, kurssiavain on  SUPEHILMA  ja tästä linkistä löydät kurssin.  Kurssille ei tarvitse erikseen  ilmoittautua. Osallistua voivat kaikki Hilman jäsenyliopistojen opiskelijat. Kurssi on itseohjautuva ja suoritetaan katsomalla ja opiskelemalla opetusvideoita omaan tahtiin Moodlessa, perehtymällä kurssin kirjallisuuteen  ja kirjoittamalla essee.

Muille kuin  jäsenyliopistojen perustutkinto-opiskelijoille kurssi on avoinna  Turun yliopiston Avoimen yliopiston kautta. Yhteyshenkilö Anu Laukkanen.

_________________________________________________________________

Feministiset tutkimusmenetelmät käynnistyy 


helmikuussa 2023 uutena jatkuvasti suoritettavana kaksikielisenä  (suomi/englanti) versiona!  Opettajana Johanna Hiitola ja useita vierailevia luennoitsijoita!  Suoritukset ottaa vastaan Piia Lavila. Yhteistyö Oulun yliopiston kanssa.

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa:
-soveltaa erilaisia feministisiä ja yhteiskuntatieteellisiä refleksiivisiä tutkimusmenetelmiä -kuvata ja eritellä feministisessä tutkimuksessa käytäviä tietoteoreettisia ja tutkimusmetodisia keskusteluja
-tarkastella tietoa sukupuolivastuullisesti ja kriittisesti
-tunnistaa tutkimuksen eettiset velvoitteet tunnistaa tutkimuksen vallankäyttöön liittyviä haasteita.

 

FemPeda  – feminististä yliopistopedagogiikkaa

Hilma-verkoston suosittu FemPeda – feministisen yliopistopedagogiikan koulutus jatkuu, keväällä 2023 on vuorossa FemPeda 4 – Ohjaus feministisessä pedagogiikassa (Ojala, Rossi, Brunila, Taavetti, Saresma, Elonheimo)  6.3 – 13.5.2023. Haku kurssille helmikuussa 2023.

FemPeda5 – Itsenäinen projekti ja vertaismentorointityöskentely; käynnistyy huhtikuun puolivälissä ja jatkuu lokakuulle 2023 (FemPeda-ohjausryhmä ja mentoroinnin osalta myös Päivi Iikkanen). Lisätietoja myöhemmin

Katso lisää näiltä sivuilta kohdasta Feministinen pedagogiikka. Vastuuyliopistot HY, JY,  LaY,Tay ja TY, koulutuksen ohjausryhmässä Hanna Ojala, Kristiina Brunila, Leena-Maija Rossi, Tuija Saresma, Riikka Taavetti  ja Aino-Maija Elonheimo.

FemPeda 1 ja 2 eli perusteet (10 op)  toteutetaan seuraavan kerran lv. 2024-25.

 


Syksyn  2023 kurssiohjelma julkaistaan huhtikuussa 2023.  Otamme jatkuvasti vastaan uusia kurssi-ideoita ja opettajia! Paitsi tiettynä periodina järjestettäviä kursseja, suosimme myös koko ajan suoritettavissa olevia.  Englannin ja ruotsinkieliset kurssit erityisen tervetulleita! Kursseilla, jotka toteutetaan yhteistyössä jonkun yliopiston  tai avoimen opetuksen kanssa on hyvät mahdollisuudet päätyä ohjelmaan. Myös opiskelijat voivat toivoa, mitä kursseja haluaisivat opiskella. Kysy lisää suunnittelijalta, tai tarjoa kurssi-ideaasi tällä e-lomakkeella!  

****************************************


Syksyn  2022  kurssiohjelma
Courses Autumn 2022


Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen työnä  (5 op)
19.9 – 25.11.2022
Opettajat: Hannareeta Seling, Ina Kauranen, Anna Mikkola &
Aino-Maija Elonheimo (sijaisena Salla Hiltunen)

Hilma-verkosto on järjestänyt suosittua tasa-arvokurssia jo vuodesta 2008. Työelämäopintojen ja verkostoitumisen merkitys kasvaa koko ajan, ja valtakunnallinen maisterivaiheessa olevien opiskelijoiden tapaaminen toimii eräänä vastauksena juuri tähän. Kurssin zoom-tapaamisessa  (13-14.10.22)  tutustutaan tasa-arvoviranomaisiin ja sukupuolentutkimuksen alumneihin.

Kurssin tehtäviin kuuluu moodle-keskusteluja,  tekstien lukemista, urahaastatteluja ja projektityö. Projektityö tehdään yhteistyössä  todellisen tasa-arvo-ja yhdenvertaisuus-alan toimijan kanssa, lisäksi osallistutaan valtakunnallisille tasa-arvopäiville verkon välityksellä 6.-7.10.2022 yhden luennon verran.

Kurssi yhdistää sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseen liittyvän käytännön työn ja tutkimuksen näkökulmia. Kurssilla selviää muun muassa se, mitä tasa-arvopolitiikka, tasa-arvolaki, hallituksen tasa-arvo-ohjelma ja selonteko naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta pitävät sisällään sekä mitä sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen, suvaus ja tasa-arvosuunnitelma käytännössä tarkoittavat. Kurssilla parannetaan oman osaamisen ja työelämävahvuuksien tunnistamista ja pohditaan, miten sukupuolten välisen tasa-arvon  ja yhdenvertaisuuden edistäminen voi tulla työksi. Työelämässä jo oleville kurssi tarjoaa tilaisuuden tutkia vaikkapa oman työpaikan tai alan tilannetta tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmista. 

Tämä Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen työnä- kurssi järjestetään  yhteistyössä HY:n Avoimen yliopiston  sekä HY:n henkilöstökoulutuksen kanssa. Sille voivat siis osallistua paitsi yliopistojen maisterivaiheessa olevat perustutkinto-opiskelijat, myös työelämässä olevat ja tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kysymyksiin liittyvää tietoa kaipaavat. 

Haku kurssille 22.8.2022-9.9.2022, täällä


Introduction to Gender Studies (5 ECTS)
19.9.- 18.11.2022
Instructor: PhD Eira Juntti

Course Description: The course provides an introduction to the field of gender studies, beginning with a discussion on the concept of gender and exploring the idea of gender as a social construct. Other topics include an overview of theoretical frameworks of gender, studies of masculinities, gender stereotypes, gendered relationships, and gendered work. By the end of the course, students will be familiar with the basic concepts used in gender studies, know the main theories on gender in the social sciences, and understand how gender is part of different social structures.

Course Requirements: 

  1. Self-introduction:Post a short introduction of yourself in the beginning of the course.
  2. Weekly Participation:The course requires active weekly participation. Students will read 1–2 texts every week and discuss them in small groups in writing in Moodle. Everyone is required to write an opening comment plus at least 2 responses to others’ comments weekly. Participation counts for 70% of the final grade.
    3. Learning Diary:Write a reflective Learning Diary based on your weekly comments and online discussions, including a self-evaluation. Counts for 30% of the final grade.

Course Materials: There will be a selection of reading materials available through Moodle.

Prerequisites & Target Group: Previous gender studies courses are not required. The course is meant primarily for Bachelor’s (Candidate’s) students, or students in their early years of Master’s programs in the social sciences or humanities (e.g. history, sociology, anthropology, political science, cultural studies). If there are more applicants than can be accommodated, priority will be given to exchange students and students in Master’s programs taught in English. In addition, we seek to accept students from all HILMA Network member universities equally.

Applicants will be notified by email on week 37 (starting Mon. Sept. 12). Please also remember to check the spam/junk mail folders of your email account, as many email programs classify mass mailings as spam.


Gender, body, water
26.9 – 25.11.22
Instructor: Anastasia (A) Khodyreva

 Course level: intermediate (advanced undergraduate and MA students)

 When: 26.9 – 25.11.22; session 1: 27.9.2022, Tuesday, 12.00 – 14.00 session 2: 4.10.2022, Tuesday, 12.00 – 14.00 session 3: 11.10.2022, Tuesday, 12.00 – 14.00 session 4: 25.10.2022, Tuesday, 12.00 – 14.00 session 5: 1.11.2022, Tuesday, 12.00 – 14.00 session 6: 8.11.2022, Tuesday, 12.00 – 14.00 session 7: 15.11.2022, Tuesday, 12.00 – 14.00 session 8: 22.11.2022, Tuesday, 12.00 – 14.00

Course description

As various marginalised – human and non-human – bodies face endless struggles for survival in the heated rapidly liquifying world, the course invites to meaningfully interconnect theories of gender with feminist environmental humanities. The course chooses gender, body and water as its main conceptual companions and connects structural injustice towards feminised, genderqueer, racialised bodies with environmental injustice that leads to such phenomena as glaciers melting, water contamination, water wars, and droughts.

Theories of gender and hydrofeminism (Neimanis 2012; 2017) will be regarded as two complementary discourses and toolkits that are able to challenge the dominant Western metaphysics of binaries and to crystallise more just and liveable futurities.  We will think of what various bodies of water can offer to feminism, its theories, and practices, and what feminism and its imaginaries of a body can give back to water. We will think how insights of gender studies and hydrofeminisms may productively infuse each other at the theoretical, conceptual, methodological, affective, and activist levels.  Together, we will build up tentative propositions for these vast concerns inflamed by the climate crisis.

The course starts by examining how the notions of ‘gender’ and ‘water’ come together in classic feminist texts (e.g. L. Irigaray, T. T. Minh-ha, H. Cixous), proceeds to trans and non-binary narratives and theorisations of gender, interlinked with processes of racialisation, that meaningfully feature a notion of water (e.g. E. Hayward, E. Steinbock, V. Agard-Jones), and, finally, engages with transdisciplinary research that attends to both gender and environmental injustice (e.g. A. Neimanis, S. Alaimo, N. Tuana, adrienne maree brown, M. Gómez-Barris). We will start by asking how imaginaries of gender were or were not formed by bodies of water. Next, we will think of ways various bodies of water have been intervening to challenge binary notions of gender. Finally, we attend to ways non-binary genders queered by a figuration (Braidotti 2011) of water may become critical tools for nuanced reflection and intervention in environmental issues. The course engages with scholarly texts but actively engages with hydrofeminist art. The course will provide an opportunity for online meetings and discussions with the artists and curators who take both gender and water crisis seriously (for example, Hannah Rowan, Becky Lyon, Georgia Perkins).

 Study goals:
 By the course finale, students will:

– Be able to locate and operate with key concepts in theories of gender (binary, non-binary, trans and other genderqueer enfleshments) and race, and hydrofeminism (concept of water as a material body, as a critical concept, as a feminist figuration, water and the Anthropocene);
– Be able to both support and challenge these concepts’ capacities to build interdisciplinary criticism;
– Be able to initiate an interdisciplinary discussion using the key concepts of gender theory and hydrofeminism;
– Be able to detect meaningful linkages between various forms of intersectional injustice (social positionings of queer, trans, non-binary bodies; ongoing coloniality of gender) and environmental injustice;
– Be able to meaningfully (re)contextualise theoretical findings that the course discusses and to ethically reactivate them in contexts of students’ individual interests and critical curiosities;
– Be able to propose and develop their own conceptual toolkits to critically engage with matters of injustice of students’ individual interests and critical curiosities;
– Be introduced to the art scene, specifically, to its feminist community that meaningfully connects and critically engages with both matters of gender and environmental injustice (primarily, water, but also other elements and matterings);
– Be introduced to the basic tool of engaging with artworks as study material, but also as companions for one’s critical writing practice;
– Be able to revise and develop their writing practice in accordance with principles of feminist interdisciplinarity.

 Study methods Online lectures, instructive podcasts, writing exercises for independent study with an opportunity for individual discussion with a lecturer, in-class discussions, artists’ talks and q&a as extra curriculum activities. In order to complete the course successfully (5 ECTS), students are expected to participate in lectures, discussions and complete the writing assignment.

 Language English

Readings and other learning materials The course reader and the catalogue of related artworks will be provided by the start of the course.

_____________________________________________________________________________________________________

Seksuaalinen väkivalta: kuvaamisen keinoja,
selviytymisen strategioita;
 3.10- 2.12. 2022
Opettaja:
Eva Maria Korsisaari (yhteistyö HY:n avoimen kanssa)

 

Kurssin teemat: Tutkimme tällä verkkokurssilla seksuaalista väkivaltaa: seksuaalisen väkivallan ilmenemismuotoja, keinoja kuvata seksuaalista väkivaltaa ja strategioita selvitä seksuaalisesta väkivallasta. Tarkastelemme teemoja sekä feminististen teorioiden, väkivaltaa koskevien teorioiden että representaatioita koskevien teorioiden valossa.

Kurssin tavoitteet: Kurssilla tavoitteenamme on ensinnäkin kartoittaa mitä seksuaalinen väkivalta on: muodostamme käsityksen siitä miten monin eri tavoin seksuaalinen väkivalta voi ilmetä. Toisena tavoitteenamme on tutustua oikeudellisiin periaatteisiin: selvitämme mitkä ovat jokaiselle ihmiselle kuuluvat luovuttamattomat ihmisoikeudet mukaan lukien seksuaalioikeudet, ja vastaavasti selvitämme mitkä oikeuksien loukkaukset on lainsäädännössä määritelty rangaistaviksi. Kolmantena tavoitteenamme on havainnoida kuinka kulttuurissamme on kuvattu seksuaalista väkivaltaa: katsomme millaisin tekstuaalisin keinoin ja visuaalisin keinoin seksuaalista väkivaltaa on lähestytty. Neljäs tavoitteemme on tutkia näitä seksuaalisen väkivallan representaatioita sekä feminististen teorioiden, väkivaltaa koskevien teorioiden että representaatioita koskevien teorioiden valossa: tarkastelemme aineistonamme toimivien tekstien ja visualisaatioiden dynamiikkaa valottamalla kuinka väkivalta, sukupuoli ja seksuaalisuus kietoutuvat niissä toisiinsa kokemuksellisesti, kulttuurisesti ja rakenteellisesti. Kurssin viides tavoite on emansipatorinen: kartoitamme millaiset tekstit ja visualisaatiot saavat selviytymään seksuaalisesta väkivallasta ja miten voitamme väkivallattomasti väkivallan.

Kurssin menetelmät: Kurssin tavoitteita toteuttaessamme tutustumme feministisiin tutkimusmenetelmiin, oikeudellisiin periaatteisiin, intersektionaalisiin lähestymistapoihin, taideterapeuttisiin keinovalikoimiin, aktivistisiin taistelutaktiikoihin sekä ammatilliseen auttamistyöhön. Kaikkia kurssilla käytettäviä metodeja yhdistää väkivallattomuus.

Kurssin aineisto: Kurssilla tutkimme sekä aineistoja joiden kuvaukset seksuaalisesta väkivallasta ovat luonteeltaan kuvitteellisia että aineistoja joiden kuvaukset seksuaalisesta väkivallasta ovat luonteeltaan tosiasiallisia. Opettajan tarjoaman aineiston lisäksi osallistujat etsivät myös itse aineistoa esseetään varten.

Kurssilla tehtävät tehtävät: Kurssin aikana osallistujat lukevat opettajan laatimat opastukset ja katsovat opettajan tarjoamat videoluennot, syventyvät kurssilukemistoon ja osallistuvat verkkokeskusteluihin, kommentoivat muiden esseitä ja kirjoittavat oman esseensä kurssin teemoista.

Tervetuloa mukaan tutkimusmatkalle haastavaan maisemaan hyvässä seurassa!


Sukupuoli ja uskonto (5 op) 3.10.-9.12.2022

Opettajat: Moona Kinnunen ja Heli Yli-Räisänen

Kurssin kuvaus ja tavoitteet

Kurssilla tutustutaan muinaisen Lähi-idän sekä antiikin uskontojen kautta sukupuoleen, seksuaalisuuteen, HLBTIQA+ ja queer-representaatioihin ja ruumiillisuuteen uskontojen yhteydessä. Kurssin tarkoituksena on pohtia yhdessä, miten sukupuolentutkimuksen kysymyksiä voidaan soveltaa uskontoja ja uskonnollisia ilmiöitä tutkittaessa, ja toisaalta tuoda esiin uskonnollisuuden/uskonnottomuuden vaikutus intersektionaalisena identiteetin osatekijänä sukupuolentutkimuksessa.

Kurssi käsittelee sukupuolentutkimusta suhteessa uskontoihin ja uskonnollisuuteen aika- ja paikkakontekstiin katsomatta, mutta muinainen Lähi-itä ja antiikki toimivat esimerkkitapauksina. Kurssi perustuu kriittiseen ajatteluun, vallankäytön tarkasteluun sekä eri näkökulmien muodostamien leikkauspisteiden hahmottamiseen. Intersektionaalisuus on lähtökohta kaikessa kurssilla opetettavassa. Kurssin edetessä opiskelija oppii käyttämään erilaisia metodologisia työkaluja aihepiirin käsittelemiseen monipuolisesti. Kurssille osallistujia kannustetaan tunnistamaan ja tiedostamaan oma positionsa suhteessa uskontoihin ja uskonnottomuuteen.

Opiskelijalla voi olla valmiina mielessään uskonto tai aihe, jota hän haluaa tarkastella kurssin edetessä ja kurssin lopputehtävässä. Kurssille osallistuvat tuovat mukanaan oman osaamisensa ja henkilökohtaisen taustansa. Kurssille toivotaan ihmisiä monenlaisista eri konteksteista ja lähtökohdista.

Kohderyhmä

Kurssille osallistuvan odotetaan tuntevan sukupuolentutkimuksen perustermistöä ja kriittisen tarkastelun lähtökohdat. Näiden peruslähtökohtien hallitsemiseen voi valmistautua lukemalla ennen kurssia tarjotun lukulistan sisällöt. Lukulista tulee näkyviin Moodleen noin viikkoa ennen kurssin aloituspäivää.

Työskentelytavat

Kurssi toteutetaan Moodlessa. Kurssin aikana osallistujat lukevat opettajien laatimat opastukset, syventyvät kurssilukemistoon ja osallistuvat Moodle-keskusteluihin, kommentoivat muiden esseitä ja kirjoittavat oman esseensä kurssin teemoista. Lukutehtävät orientoivat opiskelijan kurssin aiheeseen ja auttavat kartoittamaan alan kirjallisuutta monipuolisesti. Kurssin lopputyönä opiskelija kirjoittaa esseen itse valitsemastaan aiheesta. Työssä hyödynnetään kurssilla opittuja teoreettisia näkökulmia ja kysymyksiä. Annamme tarvittaessa apua aiheen valintaan ja kirjallisuuden etsimiseen. Kurssilla noudatetaan turvallisen tilan periaatteita.