Tuleva opetus

Kevään 2024 Kurssiohjelma;  Courses Spring 2024


Queer-tutkimuksen nykysuuntauksia  ( 5 op) 12.1- 22.3.2024
Opettaja Laura Menard, yhteistyössä Oulun yliopiston kanssa

Haku kurssille 11.12.2023- 3.1.2024; täällä!
Verkkoluennot perjantaisin 12.1-22.3 klo 12:15-14.

Kurssikuvaus: Kurssilla tutustumme queerteorian historiallisiin, kulttuurisiin ja teoreettisiin lähtökohtiin sekä moninaisiin nykysuuntauksiin, jotka tarjoavat välineitä kriittiselle tiedontuotannolle, aktivismille ja tieteidenväliselle vuoropuhelulle. Käsittelemme queeriä paitsi sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuuden kontekstissa, myös muiden teoriakehysten, kuten esimerkiksi vammaisuuden tutkimuksen (Crip Theory) ja kriittisen rotuteorian (Critical Race Theory) näkökulmista. Pyrimme laajentamaan queerteoreettista katsantoamme länsimaiden ulkopuolelle ja kysymään, mikä on queertutkimuksen rooli nyt ja tulevaisuudessa.

Oppimistavoitteet:
Opintojakson suoritettuaan opiskelija: – Osaa sijoittaa queerteorian sen historialliseen ja kulttuuriseen kontekstiin – Tuntee queer-tutkimuksen keskeisimmät nykysuuntaukset ja osaa kuvailla niiden paikantumista teoriakentälle – Osaa kriittisesti arvioida sukupuolen ja seksuaalisuuden ympärille kytkeytyviä nykykeskusteluja

Kurssin suoritustavat: Osallistuminen opetukseen Zoomin välityksellä. Osallistuminen seminaareihin sekä luentopäiväkirja ja loppuessee.

Lukemisto: Foucault, M. 2020 (1976). Seksuaalisuuden historia. Osa 1: Tiedontahto. Aldrin Salskov, S., Rossi, L-M. & Taavetti, R. 2020. Johdanto: Paikantumisia queer-tutkimuksen käsitteisiin ja historiaan. SQS Suomen queer-tutkimuksen seuran lehti13(1-2), I–IV. Jagger, G. 2008. Judith Butler – Sexual Politics, social change and the power of the performative. Luku “Gender as performance and performative”. Dahl, U. & Andreassen, R. 2023. Donors we Choose: Race, Nation and the Biopolitics of (queer) assisted reproduction in Scandinavia. BioSocieties, 18, 79–101. Warren, C. 2017. “Onticide: Afro-pessimism, Gay Nigger #1, and Surplus Violence.” GLQ: A Journal of Lesbian and Gay Studies, 23(3), 391–418. McRuer, R. 2012. Compulsory Able-Bodiedness and Queer / Disabled Existence. Teoksessa Hall, D.H. & Jagose, A. (toim.) The Routledge Queer Studies Reader. Rao, R. 2020. Out of Time: The Queer Politics of Postcoloniality. Luku “Introduction: The queer politics of postcoloniality”. Tainio, L. 2013. Dikotomisesta transsukupuolisuudesta queeriin transgenderiin? SQS – Suomen Queer-tutkimuksen seuran Lehti, 7(1), 18–29. Alqaisiya, W. 2020. Decolonial Queering: The Politics of Being Queer in Palestine. Journal of Palestine Studies, 47(3), 29–44. Draz, M. 2022. Realness as Resistance: Queer Feminism, Neoliberalism, and Early Trans Critiques of Butler. Hypatia, 37(2), 364–383. Graff, A. & Korolczuk, E. 2022. Anti-Gender Politics in the Populist Moment. Luvut “Introduction: the demonization of ‘gender’ and the crisis of democracy” ja “Gender, anti-gender and right-wing populism: recasting the debate”.

Ilmoittautuminen täällä, 12.1.23 – 3.1.24.

 

Sukupuolittuneet valtarakenteet ja koulu (5 op)
21.2.-30.4.2023;
opettajat Salla Myyry (ja Sofia Kari)

Kurssin keskeisenä lähtökohtana on tarkastella koulua ja koulutusta valtarakenteita ylläpitävänä ja haastavana instituutiona. Kurssilla kiinnitämme huomiomme siihen, miten yhteiskunnalliset valtarakenteet määrittävät, rajaavat ja mahdollistavat yksilöiden identiteettejä ja kehitystä koulutusinstituutioissa ja sen sosiaalisissa käytännöissä.

Kurssikuvaus:

Kurssi tarjoaa teoreettisia linssejä koulutusta koskevien yhteiskunnallisten ilmiöiden, kuten syrjinnän ja segregaation jäsentämiseen. Kurssin aikana tutustumme ajankohtaiseen koulutusta ja sukupuolta koskevaan tutkimukseen ja keskusteluun. Tarkastelemme kurssilla, miten koulu instituutiona tuottaa ja haastaa valtarakenteita, joihin kytkeytyvät sukupuolen sosiaalisen rakentumisen lisäksi muut normittamisen kysymykset, kuten rodullistaminen ja heteronormatiivisuus. Tutustumme feministisen kasvatusalan tutkimuksen historiaan, kasvatuksen ja koulutuksen tasa-arvotyöhön ja -politiikkaan sekä koulun eriarvoistaviin sosiaalisiin käytäntöihin.

Kurssin tavoitteet:

Opiskelija osaa tarkastella koulutusta ja sen käytäntöjä hallintana, johon normittamisen kysymykset kiinnittyvät. Opiskelija ymmärtää ja hahmottaa koulun käytännöissä rakentuvia yhteiskunnallisten valtarakenteita ja -suhteita.

Kohderyhmä: Kasvatusalan ja sukupuolentutkimuksen opiskelijat. Aineopintotaso.
Työskentelytavat: Ennakkotehtävä, luennot, lukupiirit, kokoava tehtävä
Oppimateriaalit: Artikkelit ja kirjan luvut

Ilmoittautuminen 15.1 –  5.2.2024, täällä.
Kurssin Moodle avautuu ja ennakkotehtävä lähetetään 12.2.2024.
ke 21.2.2024 klo 9.15-11.00 Aloitusluento ja lukupiiriryhmien muodostaminen (2h)
ke 28.2.2024 klo 9.15-12.00 Luento ja lukupiiri (3h)
ke 13.3.2024 klo 9.15-12.00 Luento ja lukupiiri (3h)
ke 27.3.2024 klo 9.15-12.00 Luento ja lukupiiri (3h)
ke 10.4.2024 klo 9.15-11.00 Loppukeskustelu (2h)
Oppimispäiväkirjan palautus 30.4.2024

Mikä alusta? Materiaalit ja tehtävät Moodlessa, tapaamiset Zoomissa

 

Managing Diversity and Inclusion, 26.2. – 27.03.2024 (6 op)
Opettaja Saija Katila, yhteistyössä Aalto yliopiston kanssa

Place: Ekonominaukio 1, Sali T003
Ilmoittautuminen täällä 22.1 -10.2. 2024

Timetable for lectures:
ma26.02.202409.15–12.00
ma04.03.202409.15–12.00
ma11.03.202409.15–12.00
ma18.03.202409.15–12.00
ma25.03.202409.15–12.00
ke28.02.202409.15–12.00
ke06.03.202409.15–12.00
ke13.03.202409.15–12.00
ke20.03.202409.15–12.00
ke27.03.202409.15–12.00
(Course can be done either in Espoo Campus or online, most of the material is provided via net as well)

The course provides an overview of managing diversity (DM) and inclusion in organizations and labour market in general. The course discusses how DM and inclusion can be promoted and what kind of tools and practices organizations have in their use. The course critically assesses the benefits and pitfalls of diversity management and inclusion efforts of organizations by interrogating how cultural assumptions concerning gender, race, ethnicity, sexuality etc., are reproduced in organizations in the level of interaction, practices and culture. Throughout the course possibilities for change are explored by considering forms of interventions for changing exclusionary practices in organizations.

Learning objectives:
The student
• can recognize and argue for the importance of gender, diversity, and inclusion at work.
•understands the difference between conceptualizing ‘gender/diversity as a category’ and ‘gender/diversity as doing’ (= the way we assign and assume gendered/racialized/classed meanings in our activities).
•  understands the difference between diversity management and inclusion in their current use and knows the benefits and pitfalls of diversity management and the basic tools used in DM practices.
• can analyze and critically evaluate how gender and diversity are done at the level of interaction, organizational practices, and society and how such doings can be read from visual and textual media. •   can reflect how one does gender and difference and how that may contribute to inequality and reproduction of privilege. •   can identify and develop interventions and practices that promote equality, diversity, and inclusion.

 

Thinking with and around “Feminism Without Borders”
4.3. – 10.5.2024 (5 op)
Teacher: Anais Duong-Pedica

 To who: Undergraduate and postgraduate, better to have some prior notions of feminist though

Description and learning outcomes: The course is based around the reading and discussion of a classic text in postcolonial, Third World and decolonial feminist theory which is Chandra Talpade Mohanty’s (2003) “Feminism Without Borders: Decolonizing Theory, Practicing Solidarity.” It departs from the observation that gender studies students in Finland rarely get the opportunity to read a book cover to cover and engage expansively with the entirety of the ideas put forward in a monograph. The course also is  aimed as an intervention to help us think more deeply and critically about feminist transnational solidarity in a moment where national and international political contexts may lead us to political despair and immobilization. At the end of the course,  student will have an understanding of the connections between feminist, anti-capitalist and anti-imperial struggles and developed their critical thinking skills through the lens of women of colour, third world and Indigenous feminisms.

 How? The course is organized around 10 weeks where the students and teacher will read and discuss the 10 chapters of the book, in conversation with other texts. To guide the students in their reflections and discussions, 4 online and recorded lectures will be organized to contextualize the texts and optional or further readings will be suggested. These lectures will follow the organization of the book: 1. Introduction to the course/the book/Chandra Talpade Mohanty; 2. Decolonizing Feminism; 3. Demystifying Capitalism; 4. Reorienting Feminism. Questions will be provided every week to guide the reading. Students must be willing and available to attend online discussions. Students will be assessed based on leading one class discussion of their choice and writing a 2000 words essay which either 1/ critically reflects on their learning journey as they read the book and discussed with peers; or 2/ offers an analysis of an artwork, cultural product, social and/or political event engaging with Mohanty’s scholarship among other feminist, anti-racist, anti-imperialist and anti-capitalist scholarship; or  3/ critically reflects on one or more chapters in relation to other feminist, anti-racist, anti-imperialist and anti-capitalist scholarship. A fourth option would be to visually represent some of the ideas that stood out for you in the reading of “Feminist Without Borders” and write a 1500 to 2000 words essay critically explaining your visual representation.

Readings & course materials: Practicing Solidarity.  Durham & London: Duke University Press.  Feminist Freedom Warrior: Genealogies, Justice, Politics and Hope. Chandra T. Mohanty & Linda E. Carty (Eds). (2018).  Haymarket Books. Feminist Genealogies, Colonial Legacies, Democratic Futures. M. Jacqui Alexander & Chandra T. Mohanty (Eds). (1996). New York : Routledge. Third World Women and the Politics of Feminism. Chandra T. Mohanty, Ann Russo and Lourdes Torres (Eds). (1991). Bloomington: Indiana University Press.

Apply here;  5.2.-23.2.2024

 

Crazy Witches – Nature, animals and the creation of hierarchies between humans (5 credit); 11.3 – 4.5 2024.

Teacher: Freja Högback.

During this course, students will engage with queer ecofeminist, postcolonial and critical vegan studies texts about the relation between humans, animals and nature. The course examines theories about how human hierarchies have been created and what impact these hierarchies have had on nature, animals and humans. We look at present-day examples of how injustices play out and how they are resisted, with a focus on Finland.

We will for example discuss the results of the witch hunts in Europe and their role in creating a certain kind of femininity, one that needs protection and is disconnected from nature. We go through different theoretical perspectives on gendered and racialized identities in relation to the dominance of nature and colonized Others. In the course, we familiarize ourselves with the thinking of, among others, Silvia Federici, Vandana Shiva and Val Plumwood. We discuss different texts that examine the global division of labor that undergirds the neocolonial capitalist world system, and Finland as a part of that system. In the course we will, among other things, discuss the ecofeminist definition of a ”master identity” and how it plays out in real life, as well as the anarchist concept of ”mutual aid” between species, opposing theories of competition of the strongest between animals, plants and humans.

Through the course, students will become familiar with different schools of thought that discuss human hierarchies as well as their effects on humans, animals and nature in real life. Students will have developed their own critical and analytical thinking, as well as explored their preferred ways to express their thoughts.

Each week there will be an introductory lecture, after which students are expected to read one or two articles and either discuss them in groups or write an individual paper. The course aims to strengthen the individual needs of each student in their learning process, meaning that students can choose their preferred way of working, either individually or in groups. There will be a shorter final work for the course, with the method of working chosen by the participant.

Apply here; 12.2 . – 1.3.2023

 

***************************

SUORITETTAVISSA OMAAN TAHTIIN KOSKA TAHANSA / Self Study-courses; timetable is free!

Introduction to Gender Studies; independent study!
Teacher Eira Juntti; uusi kurssi /new course;   NOW open!

A general introduction to gender studies, focusing on the social sciences.   By the end of the course, students will be familiar with the basic concepts used in gender studies, know the main theories on gender in the social sciences, and understand how gender is part of different social structures.  This course is designed to be done independently by students.  Organised by the Finnish Network for Gender Studies HILMA.

Material: Hilary M. Lips, Gender: The Basics, 2nd ed., Routledge 2019.  As e-book in university libraries.  Also other texts and videos.

Access the course at: https://moodle.helsinki.fi

Click on Log In
University of Helsinki Students: use your University of Helsinki account.
All others: Access Moodle by using the HAKA Account. Click on it. On the next page, choose your university from the drop-down list and proceed.
Find the course: Introduction to Gender Studies HILMA Independent Study
Enroll yourself to the course by using the Enrolment Key: intro2023

*****************************


Feministisen ajattelun klassikot
(5 op)
Opettaja Hannareeta Seling

Kurssilla tutustutaan feministisen ajattelun historiaan klassikon asemaan nousseiden avaintekstien välityksellä, ja sen tavoitteena on feministisen ajattelun historian ja klassikkotekstien perustuntemus. Kurssi kattaa tekstejä ja ajattelijoita 1790-luvulta 1970-luvulle.

Kurssi perehdyttää eri aikakausien feministisiin teemoihin, käsitteisiin ja kysymyksiin sekä asettaa ne yhteiskunnalliseen ja aatehistorialliseen kontekstiinsa. Kurssi auttaa ymmärtämään feministisen ajattelun kehittymiseen liittyviä jatkumoita ja katkoksia sekä katsomaan nykyfeminismiä uusin silmin.

Tämä kurssi on suoritettavissa koska vaan! Moodleen pääset hakakirjautumisen kautta oman yliopistosi tunnuksilla, kurssiavain on FEMKLASSIKKO ja tästä linkistä löydät kurssin.  Kurssille ei tarvitse ilmoittautua. Osallistua voivat kaikki Hilman jäsenyliopistojen opiskelijat. Kurssi soveltuu parhaiten aineopintovaiheeseen. Kurssi on itseohjautuva ja voit suorittaa sen omaan tahtiisi. Monivalintatehtävien lisäksi opettaja tarkastaa jokaiselta opiskelijalta kaksi esseetä kurssin kuluessa.

____________________________________________________________________________________________________

Sukupuolentutkimuksen peruskurssi (5 op)

Opettajat Taru Leppänen ja Lotta Kähkönen;
suoritukset vastaanottaa Hannareeta Seling  (yhteistyössä Turun Avoimen yliopiston kanssa)

Kurssin kuvaus: Kurssi johdattaa sukupuolentutkimuksen keskeisiin käsitteisiin ja kysymyksiin. Lisäksi kurssilla perehdytään sukupuolentutkimuksen ja tasa-arvoajattelun kehittymiseen sekä transtutkimuksen ja queertutkimuksen lähtökotiin. Kurssi tarjoaa välineitä muun muassa sukupuolen, seksuaalisuuden ja rodullistamisen kriittiseen tarkasteluun sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja yhteiskunnassa.

Kurssin tavoitteet: Opiskelija ymmärtää sukupuolentutkimuksen historiaan ja sukupuolten asemaan tutustumisen perusteella sukupuolentutkimuksen suuntauksien moninaisuuden ja osaa hahmottaa keskeisimpien tutkimussuuntauksien välisiä eroja ja yhtäläisyyksiä sekä limittyneisyyttä. Hän tuntee sukupuolentutkimuksen keskeisten tutkimussuuntausten välillä käytyä keskustelua. Lisäksi hän tuntee feministisen tutkimuksen keskeisiä käsitteitä ja on tutustunut niiden määrittelyihin. Opiskelija ymmärtää liberalistisen tasa-arvofeministisen ajattelun saavutukset, mutta osaa suhtautua myös kriittisesti siihen sekä kykenee hahmottamaan vaihtoehtoja tälle ajattelutavalle.

Tämä kurssi on suoritettavissa koska vaan! Moodleen pääset Haka-kirjautumisen kautta oman yliopistosi tunnuksilla, kurssiavain on  SUPEHILMA  ja tästä linkistä löydät kurssin.  Kurssille ei tarvitse erikseen  ilmoittautua. Osallistua voivat kaikki Hilman jäsenyliopistojen opiskelijat. Kurssi on itseohjautuva ja suoritetaan katsomalla ja opiskelemalla opetusvideoita omaan tahtiin Moodlessa, perehtymällä kurssin kirjallisuuteen  ja kirjoittamalla essee.

Muille kuin  jäsenyliopistojen perustutkinto-opiskelijoille kurssi on avoinna  Turun yliopiston Avoimen yliopiston kautta. Yhteyshenkilö Anu Laukkanen.

_________________________________________________________________

Feministiset tutkimusmenetelmät;
Monia opettajia, suoritukset vastaanottaa Anna Rönkä

Tervetuloa Feministiset tutkimusmenetelmät (HILMA-verkosto) ja Feministinen tietäminen 417142P-3002 (Oulun yliopisto) kurssille!

Kurssi toteutetaan HILMA-verkoston ja Oulun yliopiston kanssa yhteistyössä.

Kurssin Moodle-ympäristö aukesi 1.3.2023 ja kurssia on  mahdollista suorittaa itsenäisesti ja omaan tahtiin.  Kurssi koostuu Johdanto-luennosta, sekä kymmenestä nauhoitetusta luennosta, jotka käsittelevät laaja-alaisesti feministisen tutkimuksen menetelmiä ja niihin kietoututuvia teoreettisiä keskusteluja. Lyhyiden (noin 30 min) vierailijaluennoitsijoiden luentojen ja heidän esittämiensä lukemistojen kautta paneudutaan eri menetelmäperinteisiin ja pohditaan, miten ja miksi menetelmistä tulee feministisiä.

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa:
-soveltaa erilaisia feministisiä ja yhteiskuntatieteellisiä refleksiivisiä tutkimusmenetelmiä -kuvata ja eritellä feministisessä tutkimuksessa käytäviä tietoteoreettisia ja tutkimusmetodisia keskusteluja
-tarkastella tietoa sukupuolivastuullisesti ja kriittisesti
-tunnistaa tutkimuksen eettiset velvoitteet tunnistaa tutkimuksen vallankäyttöön liittyviä haasteita.

Jokaiseen luentoon liittyy luennoitsijan laatima luentotehtävä, josta kirjoitetaan 1 sivun mittainen vastaus (pientä vaihtelua voi olla eli vähän yli tai ali sivumäärän sopii). Kun kaikki luennot on katsottu ja luentotehtävät tehty, tehtävävastaukset kootaan yhteen tiedostoon ja toimitetaan kurssin koordinaattorille Anna Röngälle arvioitavaksi Moodlen palautuslaatikon kautta. Jos sinulla on vaikeuksia palautuksessa tai muuta kysyttävää, ota yhteyttä anna.r.ronka (at) oulu.fi. Arviontiasteikko on 1-5.

Oulun yliopiston opiskelijat pääsevät kurssille Peppi-ilmoittautumisen kautta ja HILMA-verkoston opiskelijat voivat siirtyä suoraan tekemään sitä omaan tahtiin alla olevilla ohjeilla.

Opiskelijat pääsevät kurssille HAKA-tunnuksilla osoitteesta: https://moodle.oulu.fi.  Tarkempi osoite: https://moodle.oulu.fi/course/view.php?id=17111 Kirjautuminen kurssille tapahtuu käyttämällä kurssiavainta: Ftietäminen2023. Muistathan etsiä kurssin nimellä ”Feministinen tietäminen 417142P-3003”. Tämä poikkeaa hieman HILMA-kurssin nimestä.

We  have opened this course also in English, 2.10.2023; Feminist knowing!
You can find this course here!  https://moodle.oulu.fi/course/view.php?id=20210.
Enrollment key Femknow23. Teacher Piia Lavila will read the essays.

Kaikissa kysymyksissä voit olla yhteydessä Anna Rönkään.

*********************************

 

This  course ”Feminist research methods” can be  done also in English, Autumn 2023! We have opened it  2.10.2023! Stay tuned! Teachers Anna Rönkä & Piia Lavila & many others!

Link to moodle:  https://moodle.oulu.fi/course/view.php?id=20210
and course enrollment key ’Femknow23’.

**************************************

FemPeda  – feminististä yliopistopedagogiikkaa

Hilma-verkoston suosittu ja uusittu  FemPeda – feministisen yliopistopedagogiikan koulutus (25 op) käynnistyy näillä näkymin seuraavan kerran helmikuussa 2025  perusteisiin keskittyvällä FemPeda1-jaksolla ( 5 op). Haku kurssille marraskuussa 2024.

Katso lisää näiltä sivuilta kohdasta Feministinen pedagogiikka. Vastuuyliopistot HY, JY,  LaY,Tay ja TY, koulutuksen ohjausryhmässä Hanna Ojala, Kristiina Brunila, Leena-Maija Rossi, Tuija Saresma, Riikka Taavetti  ja Aino-Maija Elonheimo. Arvioimme  koko uusitun koulutuksen (5 op) kevään 2024 aikana.


Syksyn  2024 kurssiohjelma julkaistaan huhtikuussa 2024.   Otamme jatkuvasti vastaan uusia kurssi-ideoita ja opettajia! Paitsi tiettynä periodina järjestettäviä kursseja, suosimme myös jatkuvasti suoritettavissa olevia.  Englannin ja ruotsinkieliset kurssit erityisen tervetulleita! Kursseilla, jotka toteutetaan yhteistyössä jonkun yliopiston on samoin  hyvät mahdollisuudet päätyä ohjelmaan. Myös opiskelijat voivat toivoa, mitä kursseja haluaisivat opiskella. Kysy lisää suunnittelijalta, tai tarjoa kurssi-ideaasi tällä e-lomakkeella!