Yleistä
Vuosi 2021 jatkoi koronapandemian ja etäopetuksen ja etätyön aikaa. Hilma-verkoston toiminnassa käynnistyi uusi strategiakausi, joka tarkoitti uusia alkuja ja vanhan toiminnan uudistamista.
Verkosto laajeni vuoden 2021 alusta, kun Aalto yliopisto ja Taideyliopisto liittyivät mukaan. Muita jäseniä olivat Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Lapin, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistot sekä Åbo Akademi. Helsingin yliopisto koordinoi verkostoa.
Vuoden alussa uudistettiin ja allekirjoitettiin uusi toistaiseksi voimassa oleva verkostosopimus, jonka laatimisessa auttoivat mukana olevien yliopistojen juristit. Sen allekirjoittivat mukana olevien yliopistojen rehtorit tai niiden tiedekuntien dekaanit, joita alan opetus koskee.
Johtoryhmän jäsenet ja kokoukset
Verkoston johtoryhmään kuuluivat vuonna 2021 seuraavat varsinaiset ja varajäsenet:
Helsingin yliopisto: Elina Oinas (vars.), Mira Karjalainen (vara.); lisäksi Kirsi Saarikangas humanistisen tiedekunnan /kulttuurien osaston edustajana
Itä- Suomen yliopisto: Jaana Vuori (vars.); Sinikka Vakimo (vara)
Lapin yliopisto: Päivi Naskali (vars.); Kirsti Lempiäinen (vara)
Oulun yliopisto: Suvi Pihkala (vars.); Vappu Sunnari (vara 7/21 saakka),
Johanna Hiitola (vara 8-12/21)
Jyväskylän yliopisto: Minna Nikunen (vars.), Martina Reuter (vara)
Tampereen yliopisto: Hanna Ojala; Tuula Juvonen(vara)
Turun yliopisto: Lotta Kähkönen (vars.); Taru Leppänen (vara)
Åbo Akademi: Nina Nyman (vars.); syksy 2021 Taru Leppänen(vars.), Nina Nyman (vara)
Opiskelijoiden edustajat: Anna Kanninen (JYU) ja Eini Pesälä (OY)
Aalto yliopisto: Saija Katila (vars.), Annamari Vänskä (vara)
Taideyliopisto: Hanna Johansson (vars.), Eeva Muilu (vara)
Johtoryhmä kokoontui vuoden aikana yhteensä 8 kertaa, 29.1, 12.3, 23.4, 4.6, 3.9, 8.10, 12.11 ja 10.12. Näistä 8.10 sessio oli sisällöltään johtoryhmän virkistäytymiseen ja työhyvinvointiin liittyvä, ja siinä alusti Mona Mannevuo. Kaikki kokoukset järjestettiin tänä vuonna etänä, teamsin tai zoomin välityksellä. Puheenjohtajana toimi yliopistonlehtori Hanna Ojala Tampereen yliopistosta ja varapuheenjohtajana professori Jaana Vuori Itä-Suomen yliopistosta ja sihteerinä verkoston suunnittelija.
Toteutetut kurssit ja suoritetut opintopistemäärät
Verkostossa suoritettiin tänäkin vuonna paljon opintopisteitä! Hilma toteutti vuonna 2021 seuraavat kurssit, joiden päivämäärät, opettajien nimet ja opintopisteiden määrät ilmoitetaan alla:
- Gender Perspectives on Finland; Eira Juntti, 90 op
- Feminist food studies, Freja Högback ja Pieta Hyvärinen, 70 op
- Seksuaalinen väkivalta- kuvaamisen keinoja, selviytymisen strategioita; Eva Maria Korsisaari, 220 op
- Varhaiskasvatus, tasa-arvo ja sukupuolisensitiivisyys, Outi Ylitapio-Mäntylä ja Susanna Itäkare; 80 op
- Introduction to Gender Studies, Eira Juntti, 135 op
- Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen työnä; Hannareeta Seling, Ina Kauranen, Anna Mikkola, Timo Valtonen & Aino-Maija Elonheimo, yhteistyö Helsingin avoimen yliopiston ja HY:n henkilöstökoulutuksen kanssa, 105 op
- Sukupuoli ja uskonto, Moona Kinnunen ja Heli Yli-Räisänen, 145 op
- Feministisen ajattelun klassikot; Hannareeta Seling, suoritettavissa koska vaan, 350 op
- Sukupuolentutkimuksen peruskurssi; Taru Leppänen, Lotta Kähkönen, Hannareeta Seling, suoritettavissa koska vaan, yhteistyö Turun avoimen yliopiston kanssa, 320 op
- Feministinen yliopistopedagogiikka, osa 1; Hanna Ojala, Kristiina Brunila, Leena-Maija Rossi, Tuija Saresma & Kirsi Tuohela, 130 op
Yhteensä 1645 opintopistettä. Tämä on paras tulos Hilman historiassa tähän mennessä!
Opintopistemäärät yliopistoittain:
| Helsingin yliopisto | 450 |
| Itä-Suomen yliopisto | 105 |
| Jyväskylän yliopisto | 150 |
| Lapin yliopisto | 65 |
| Oulun yliopisto | 65 |
| Tampereen yliopisto | 120 |
| Turun yliopisto | 550 |
| Åbo Akademi | 25 |
| Aalto yliopisto | 55 |
| Taideyliopisto | 15 |
Näiden lisäksi Avoimen yliopiston opiskelijat suorittivat Hilman järjestämillä kursseilla 30 opintopistettä, HY:n henkilöstökoulutuksen osallistujat 10 sekä HUMAKin opiskelija 5 opintopistettä.
Opintopistemääristä voi havaita, että jatkuvasti suoritettavissa olevat, itsenäiseen opiskeluun perustuvat kurssit ovat taloudellisen tehokkuuden ja opintopisteiden kertymisen kannalta parhaita. Kurssisuoritusten rekisteröimiseen eri yliopistojen käyttämät uudet järjestelmät (Sisu, Peppi) ovat tuoneet vuoteen oman haasteensa. Odotamme aikaa, jolloin nämä kaikki pelittävät sujuvasti yhteen.
Taloudesta ja resursseista
Verkoston toimintamenot katetaan yliopistojen jäsenmaksulla. Vuonna 2021 jäsenmaksu oli lähtökohtaisesti 5000 euroa, josta kuitenkin osa jäsenistä sai alennuksen ja maksoi vain puolet. Helsingin yliopisto ei maksa jäsenmaksua, vaan kustantaa verkoston työntekijän osana omaa yliopistopalvelujen budjettiaan. HY:n puolelta on paineita siihen, että kaikki tai mahdollisimman monet jäsenet pystyisivät jatkossa maksamaan täyden jäsenmaksun.
Koronatilanteen myötä syntyi säästöä, kun kaikki lähitapaamisiksi suunnitellut asiat ja yhteiset kokoukset järjestettiin pelkästään etäyhteyksien avulla. Lisäksi yksi syksyksi budjetoitu kurssi siirtyi keväälle 2022.
Verkoston taloustilanne on aiempaa vakaampi, mutta suurempi budjetti mahdollistaisi luonnollisesti myös enemmän opetusta. Mahdollisia uusia apuraha tai projekti-hakemuksia toiminnan kehittämiseen ja laajentamiseen on syytä tehdä myös vuonna 2022. Pienen ylimääräisen apurahan saimme vuoden 2021 lopussa, kun Kari Mattilan säätiö myönsi 1000 euroa feministisen pedagogiikan kehittämiseen.
Kehittämistyötä ja työryhmiä
Verkostolla oli johtoryhmän lisäksi kehittämisryhmä feministisen pedagogiikan koulutukseen. Feministisen pedagogiikan kurssien ohjausryhmään kuuluivat Leena-Maija Rossi (HY), Hanna Ojala (Tuni), Kristiina Brunila (HY), Tuija Saresma (JY) Kirsi Tuohela (TY) ja Aino-Maija Elonheimo, tämä ryhmä kokoontui 27.4, 3.6, 17.8 ja 13.12.
Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen työnä-kurssin lähitapaaminen toteutettiin samoin kokonaan etänä. Kurssilaiset osallistuivat yhtenä tehtävänään verkossa toteutettuihin valtakunnallisiin tasa-arvopäiviin, sekä tekivät uudenlaisen projektitehtävän todellisten työtehtävien parissa ja oikeiden työpaikkojen kontekstissa. Palaute tästä oli sekä opiskelijoilta että työnantajilta erittäin hyvää, ja projektin osuutta laajennettanee kurssilla ensi vuonna.
Henkilökunta ja opettajat
Verkoston suunnittelijana toimi FM Aino-Maija Elonheimo. Tuntiopettajina verkkokursseilla toimivat vuonna 2020 Eira Juntti, Hannareeta Seling, Freja Högback, Pieta Hyvärinen (Savinotko), Anna Mikkola, Eva Maria Korsisaari, Outi Ylitapio-Mäntylä, Susanna Itäkare ja Ina Kauranen, lisäksi maksettiin yksittäisiä palkkioita tasa-arvokurssin ja webinaarien alustajille. Luna Hallikainen toteutti tuntitöinä Sukupuolentutkimuksen peruskurssin tekstityksen ja Klassikkogallerian uudistamisen. Taloushallintoa hoitivat Maikki Viitikko HY:n Yliopistopalveluiden (YPA) talousyksiköstä ja henkilöstöasioita HY:n YPA:n HR-tiimi, erityisesti Leena Viitaniemi ja Rosa Bäckman.
Muu toiminta
Verkoston kaikille kiinnostuneille avointa toimintaa olivat feministisen pedagogiikan webinaarit ajankohtaisista aiheista: tammikuussa 20.1. teemana oli feministinen etäpedagogiikka (yhteistyössä Avoimen naisten korkeakoulun kanssa), lokakuussa 7.10 turvalliset tilat ja verkkopedagogiikka (osana THL:n vuotuisia tasa-arvopäiviä) ja marraskuussa 18.11 tiedonluotettavuus ja argumentaatio (osana FemPeda1-koulutusta). Näihin osallistui 20-40 ihmistä kuhunkin. Alustajina toimivat Katariina Kyrölä, Emmi Nieminen, Julian Honkasalo, Sanna Karhu, Tuija Saresma ja Hannareeta Seling.
Uutena toimintamuotona järjestettiin verkko-opettajien treffit 16.3.21, keskusteltiin etäopetuksen uusista muodoista ja verkoston opetuksen ajankohtaisista asioista, mukana oli n 10 osallistujaa. Näitä järjestetään jatkossa vuosittain.
HY:n Kristiina-instituutin aikanaan laatima ja sukupuolentutkimuksessa ylläpidetty verkko-oppimateriaali Klassikko-galleria oli käynyt digitaalisesti vanhentuneeksi eikä toiminut enää. Hilma-verkosto ja opiskelija Luna Hallikainen nosti sen jälleen pystyyn blogipohjalle ja nyt sitä voi käyttää taas, se sijoitettiin myös teknisesti Hilman sivuston osaksi. Vastaava vakituinen Hilman ylläpitämä oppimateriaali voisi olla myös Feministisen pedagogiikan kurssiblogi-tekstien kokoaminen yhteiseen osoitteeseen.
Verkoston piirissä toimivat opettajat ja tutkijat ovat kirjoittaneet ja toimittaneet kirjaa Feministisen pedagogiikan murroksista ja utopioista, tämä ilmestynee vuonna 2022. Verkosto laittoi tuki-ilmoituksen SUNSin Sukupuolentutkimus- lehteen, oli eurooppalaisen AtGender-järjestön verkostojäsen ja onnitteli marraskuussa 2021 pitkäaikaista puheenjohtajaansa ja FemPeda-koulutuksen käynnistäjää Päivi Naskalia tulevan eläköitymisen johdosta.
Verkoston suunnittelija Aino-Maija Elonheimo oli edelleen jäsenenä valtakunnallisten tasa-arvopäivien ja THL:n tasa-arvotiedonkeskuksen ohjausryhmissä. Näiden tuoma synergia näkyy verkoston kannalta esimerkiksi tasa-arvokurssin uudistuksessa ja yhteisissä webinaareissa.
Uudet kehittämishankkeet; uudet jäsenet
Jatkuvan oppimisen muodostaessa tulevaisuudessa yhä suurempaa osuutta yliopistojen rahoituksesta, on käynnistetty verkkokurssien kehittämistä yhteydessä avoimiin yliopistoihin. Toistaiseksi on järjestetty 2 yhteistyökurssia Helsingin ja Turun yliopistojen avoimissa. Jatkuvan oppimisen ideoiden myötä myös Hilman kursseille on varmasti kysyntää perustutkinto-opiskelijoita laajemmin. Tässä yhteistyössä ovat olleet mukana Hilman suunnittelijan ja opettajien lisäksi erityisesti Leena Santavuori (HY) ja Anu Laukkanen (TY).
Tavoitteena on saada sitä kautta kursseille lisää osallistujia ja laajempaa rahoituspohjaa, sekä varmistaa mukana olevien yliopistojen sitoutumista verkostoon myös tulevaisuudessa. Toisaalta avoimien yliopistojen oma tällä hetkellä muutoksessa oleva tilanne aiheuttaa tähän haasteitaan. Myös HY:n henkilöstökoulutus ja Timo Valtonen ovat olleet yhteistyökumppaneina Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen työnä- kurssin osalta.
Hilma-verkoston suosittu Feministisen yliopistopedagogiikan koulutus, joka vuodesta 2004 alkaen oli toteutettu kahtena 10 op jaksona (1. osa yhteensä 6 kertaa, 2.osa kahdesti), muokattiin viideksi viiden opintopisteen moduuliksi, joita voidaan suorittaa myös irrallisina ja toistaiseksi kokonaan etänä. Koulutuksen ensimmäinen osa toteutettiin syksyllä 2021, se onnistui erinomaisesti ja saavutti paljon uusia osallistujia ja tieteenaloja.
Verkosto toteutti kaudelle 2021-24 laatimaansa toimintastrategiaa. Uusi strategia pohjaa entiselle perustalle, jatkaa perusopiskelijoiden sukupuolentutkimuksen teoreettista ja metodista verkko-opetusta, mutta laajentuu myös jatkuvan oppimisen ja koulutuksen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisen kentille.
Lopuksi
Sukupuolentutkimuksen verkosto Hilma on selviytynyt hyvin aikana, jona monet valtakunnalliset, yliopistojen väliset tieteenala- ja opetusverkostot ovat vähitellen joutuneet lopettamaan toimintansa. Uudistamalla kurssitarjontaa ja koulutustoimintaa, hankkimalla uusia jäseniä ja yhteistyökumppaneita sekä jatkuvasti kehittämällä feminististä pedagogiikkaa verkosto pyrkii jatkossakin vastaamaan sekä opiskelijoiden tarpeisiin että tarjoamaan työtilaisuuksia ja koulutusta opettajille ja lisäarvoa kaikille mukana oleville jäsenyliopistoille. Merkityksellistä etäopiskelun ja etätyön aikakaudella on myös valtakunnallisen opettajien ja tutkijoiden virtuaalisen yhteisön luominen ja ylläpitäminen.