Tiedettä käsitellään lehdistössä monella eri foorumilla. Populaarit tiedelehdet kuten Tiede ja Hyvä terveys tai sanomalehden erilliset tiedepalstat – kuten Helsingin Sanomien tiedesivut –  muodostavat vain pienen osan tiedejulkisuutta.

Sanoma- ja aikakauslehdissä tiede ei yleensä ole mikään erillinen saareke, vaan se nivoutuu osaksi muita ilmiöitä ja aiheita. Niinpä tutkijalta saatetaan pyytää kommenttia oman tutkimuksen sijasta moniin arkipäiväisiin ilmiöihin. Myös sillä on merkitystä, onko tutkija  tekemisissä tiede- vai yleistoimittajan kanssa. Tiedetoimittaja ottaa yleensä yhteyttä silloin kun tarvitaan kommenttia johonkin tieteellisen tapahtumaan tai tutkimustulokseen. Yleistoimittaja puolestaan hakee useimmiten kommenttia johon arkiseen ilmiöön tai ajankohtaiseen puheenaiheeseen.

Tutkijan asema ja merkitys jutulle riippuu paljon siitä, minkälaista juttua ollaan tekemässä ja  millaiseen lehteen. Päivä- ja iltapäivälehdissä normiuutista varten tutkijan haastattelusta saatetaan poimia lähinnä 1-2 lausetta, kun taas aikakauslehdissä tai tieteeseen erikoistuneissa lehdissä on enemmän tilaa tutkijan näkemyksille tai joskus myös henkilökuvalle.

Kirjoittamisesta ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta kiinnostuneen tutkijan kannattaa tarjota omia tekstejään populaareihin tiedelehtiin tai sanomalehtien mielipidesivuille. Tutkijoiden tekstit kiinnostavat toimituksia varsinkin silloin, kun ne tarjoavat tutkimukseen perustuvan näkökulman johonkin aiheeseen, joka on jollakin tapaa ajankohtainen.

Omissa teksteissä tutkija saa myös omat ajatuksensa parhaiten perille. Populaaria tekstiä kirjoittaessa kannattaa karsia turhat jaarittelut pois ja muokata teksti alunperin riittävän lyhyeksi ja teräväksi, jottei sen editointi jää pelkästään toimituksen varaan.