Tv ja radio

Suomalaisessa televisio- ja radiotarjonnassa on useita tieteeseen keskittyviä erikoisohjelmia kuten TV:n Prisma studio tai radion Tiedeykkönen. Lisäksi varsinkin radiossa tutkijat pääsevät usein ääneen myös monissa muissa keskusteluohjelmissa. Niissä tutkija voi saada paljonkin aikaa kertoa asioista. Sen sijaan vaikkapa televisio- tai radiouutisissa tutkijan sanottava tiivistetään hyvinkin lyhyisiin kommentteihin. Poikkeuksen tekevät erikoishaastattelut asiantuntijana jonkin ison ilmiön tai tapahtuman, kuten vaikkapa kriisin, yhteydessä.

Televisio ja radio ovat medioita, jotka vaativat tutkijan esiintymiseltä paljon. Siksi esiintymisiin kannattaa valmistautua huolella. Yliopistot järjestävät myös jonkin verran esiintymiskoulutusta. Televisiossa ja radiossa esiintymistä varten on olemassa paljon yleisiä käytännön ohjeita.

Suora lähetys – varsinkin televisiossa – on vaativa, koska ”esiintymismokat”, kuten vaikkapa väärät sanavalinnat, kangertelu tai pitkät miettimistauot välittyvät suoraan lähetystä seuraaville. Tosin, jos kokonaisesiintyminen on hyvää, niin pieniin virheisiin kiinnitetään todennäköisesti vähemmän huomiota. Pieni hermostuneisuus yleensä myös edesauttaa esiintymistä, vaikka suoranainen esiintymispelko onkin ongelma. Suoria lähetyksiä ei kuitenkaan kannata turhaan arastella: niiden etu on siinä, että oman sanottavansa saa perille välittömästi ilman editointia.

Nauhoitetusta lähetyksestä erilaiset mokat ja tauot karsitaan pois, tosin samalla saatetaan karsia myös jotain haasteteltavan mielestä oleellista, joka ei toimittajan mielestä tunnu kokonaisuuteen sopivalta. Puheenvuoroja saatetaan myös pätkiä ja liittää uuteen kontekstiin, jossa niiden merkitys myö muuttuu. Tutkijan ei kuitenkaan kannata suhtautua tähän liian herkkähipiäisesti – juttuja tehdään ennen kaikkea maalikkoyleisölle, ei vain kollegoille.

Varsinkin televisiossa tiedettä usein popularisoidaan tarinoiden kautta. Katso tästä Minttu Heimovirran video.