Avainsana-arkisto: tiedevideo

Näin teet hyvän tiedevideon

Video on nouseva trendi tiedeviestinnässä. Videoita julkaistaan paitsi printti- ja verkkojournalismin rinnalla, myös yksittäisinä tiedeviestintäjuttuina. YouTuben ja Vimeon kaltaiset palvelut ovat erittäin suosittuja, ja  etenkin nuoret katsovat verkkovideoita jo televisiota enemmän. Populaarit ja akateemiset tiedelehdet julkaisevat videoita, ja tutkijoiden omat tiedevideot ovat yhä suositumpia.

Suosion myötä videotarjontaa on runsaasti. Mutta videoiden tekeminen vaatii uudenlaista osaamista: tieteen monimutkaisetkin tulokset on osattava esittää helposti omaksuttavassa muodossa. Millainen on hyvä tiedevideo, joka erottuu runsaasta tarjonnassa? Miten videon tekijä voi välttää tyypillisimmät sudenkuopat? Tässä kirjoituksessa tarjoamme sinulle muutamia vinkkejä onnistuneen tiedevideon suunnitteluun ja toteuttamiseen.

www.pixabay.com / PublicDomainPictures

www.pixabay.com / PublicDomainPictures

Hauska, tiivis ja helposti omaksuttava

Suositut tiedevideot ovat hauskoja, lyhyitä ja esittävät vaikeat asiat yksinkertaisesti. Somessa minuuttikin on pitkä aika, joten älä jaarittele vaan mene suoraan asiaan. Valitse vain tärkein tulos tai ajatus, jonka haluat sanoa. Kuva tai muu visualisointi on kätevä tapa pukea vaikea asia ymmärrettävään muotoon.

Mieti kenet haluat tavoittaa ja minkä vaikutuksen haluat saada aikaan? Pohdi, kuka olisi paras viestinviejä ja minkälainen toteutus toimisi parhaiten? Suurta yleisöä kiinnostavat erityisesti arjen asioita selittävät videot tai tajuntaa laajentavat yllättävät tiedelöydökset. Hyvin tehty tiedevideo toimii mainiosti myös esimerkiksi oppimateriaalin tukena.

Kerro aina tarina

Tarinankerronta on viestinnän kulmakivi. Jos haluat onnistua tiedeviestinnässä, kerro tarina. Ihmiset eivät ole kiinnostuneet asiantilojen kuvailuista eivätkä pelkistä luetteloista. Esitä tutkimustuloksesi mukaansatempaavasti tai haasta katsoja ja nosta esiin ristiriita tai ongelma, johon videollasi vastaat.

Jos tarina ei synny itsestään, luo juonenkäänteitä vaikkapa Hollywoodin leipiin hypänneen meribiologi Randy Olsonin ”ja + ja + mutta + siksi” -sapluunalla. Tämän mallin mukaisesti kerrot siis aluksi mikä on asiantila (argumentti 1 ja 2). Tämän jälkeen esität ristiriidan (”mutta”) ja lopuksi tarjoat siihen ratkaisuehdotuksen (”siksi”).

Laadi videollesi käsikirjoitus ja kuvakäsikirjoitus. Suunnittele spiikit, tekstitys, visualisointi ja äänimaailma huolellisesti niin, että ne tukevat tarinaasi ja kuljettavat sitä elävästi eteenpäin. Videota on voitava seurata myös ilman ääntä. Koska lukemiseen kuluu aikaa, tekstityksen tulee olla ytimekäs.

Älä unohda älypuhelimesi mahdollisuuksia

Aika, raha-, henkilö- ja välineresurssit vaikuttavat lopputulokseen. Hyvään tiedevideoon ei välttämättä tarvita paljoa rahaa, vaan ennemminkin erilaisia taitoja ja yhteistyötä. PowerPointilla pystyt mainiosti tekemään pienimuotoisen videon. Myös erilaisia harrastajille tarkoitettuja videoeditointiohjelmia on olemassa.

Voit hankkia älypuhelimeen ilmaisen sovellutuksen, jonka avulla pystyt itse näppärästi kuvaamaan, lisäämään musiikkia ja tekstiä sekä editoimaan videoita (ks. esimerkiksi Vidra ja Magisto). Ulkoinen mikrofoni ja jalusta ovat käteviä lisävarusteita, joilla laatu kohenee heti. Hyödynnä videon teossa myös maksuttomia kuva- ja musiikkiarkistoja, mutta muista aina tarkistaa tekijänoikeuksiin liittyvät seikat huolellisesti.

Jos kuvaus- ja äänitystilanteet ovat haastavia, video sisältää näyttäviä animointeja tai sen toteuttamiseen tarvitaan monimutkaisempia editointiohjelmia, tarvitaan yleensä ammattilaisten apua.

Viesti videostasi

Jotta videosi ei huku YouTuben tai Vimeon syövereihin, muista avainsanat ja tagit.  Laadi julkaisusuunnitelma, jossa kuvaat, miten ja missä tuot videosi esille.

Hyödynnä sosiaalisen median mahdollisuudet: jaa videolinkkiä Twitterissä, LinkedIn:ssä, Facebookissa, käytettävissäsi olevilla verkkosivuilla, kirjoittamassasi blogissa ja Wikipedia-artikkelissa. Viesti videostasi verkostoillesi, sidosryhmillesi ja medialle. Mielenkiintoinen tai mullistava tieto hyvällä videolla ryyditettynä voi hyvinkin puhkaista uutiskynnyksen!

Teksti: Iina Koskinen ja Ulpu Elonsalo. Teksti perustuu Asiantuntijuus sosiaalisessa mediassa -kurssin ryhmätyöhön. Ryhmässä olivat mukana myös Nina Pääkkönen ja Birgitta Partanen.