Tag Archives: tutkijan some

Tutkija, näin kirjoitat nasevasti tieteestä – Kolme vinkkiä

Lupasitko rahoitushakemuksessa pitää hankkeellesi blogia tai painostaako esimies tuottamaan sisältöä nettisivuille? Viestimisen tutkijayhteisöä laajemmalle yleisölle kuuluu yhä useamman tutkijan työnkuvaan. Harjoituksen puutteen tai liiallisen itsekritiikin vuoksi kynnys blogipäivitysten ja muiden populaaritekstien tuottamiseen on monelle tutkijalle korkea, eikä aikaa kiireisestä kalenterista tahdo löytyä. Blogin pitämisestä voi kuitenkin olla tutkimustyön kannalta aidosti hyötyä ja samalla se voi olla myös hauskaa!

Kuva: Helena Soinne.

Kuva: Helena Soinne.

Tässä kolme vinkkiä, jotka auttavat yleistajuisen kirjoittamisen alkuun.

1. Kuka lukijasi on ja mikä häntä kiinnostaa?

Ennen kuin alat kirjoittaa, mieti, keitä haluat tekstilläsi saavuttaa. Päätä tekstisi näkökulma ja painotus sen mukaan, kirjoitatko esimerkiksi tavallisille kansalaisille, päätöksentekijöille vai tuloksiasi mahdollisesti hyödyntävälle ammattiryhmälle.

Tutkimuksesta kertovan tekstin ei tarvitse olla yksinkertaistettu versio tutkimusartikkelisi abstraktista. Tulokset kiinnostavat useimpia lukijoita enemmän kuin käyttämäsi tilastollisen mallin kuvailu. Jos oma tutkimuskysymyksesi tuntuu liian spesifiltä laajalle yleisölle avattavaksi, voit ottaa askeleen taaksepäin ja kirjoittaa yleisemmin tutkimusaiheen merkityksestä ja liittää sen johonkin yleisesti tunnettuun aihepiiriin.

Älä ajattele kirjoittaessasi tutkijakollegojasi, joille haluaisit osoittaa timantin terävää tieteellistä argumentaatiota, vaan kirjoita tutkimuksestasi sellaisella kielellä, jota kohdeyleisöösi kuuluva lukija ymmärtää. Vältä tieteellisiä termejä ja pitäydy yleiskielessä, jos kirjoitat yleisölle, jolla ei ole ennakkotietoja alastasi.

2. Etsi innostusta yhteistyöstä

Lukija huomaa, jos teksti on kirjoittajalle pakkopullaa. Kiinnostavimmat tekstit kumpuavat tutkijan omasta intohimosta tutkimustaan kohtaan. Jos yksinään kirjoittaminen tuntuu puurtamiselta, niin hyvässä seurassa ja keskustelun kautta tekstiin voi saada eloa. Pyydä apua kollegoilta, kavereilta tai perheeltä.

Muiden avusta on hyötyä paitsi ideoinnissa, myös lähes valmiin tekstin hiomisessa. Yritä saada koelukijaksi kohderyhmäsi edustaja, joka tunnistaa hankalat tieteelliset termit ja kertoo missä kohdin tekstiä olisi syytä yksinkertaistaa. Tekstin lukeminen ääneen paljastaa liian koukeroiset lauserakenteet.

3. Älä anna tekstisi hautautua arkistoihin

Kun olet käyttänyt paljon aikaa ja vaivaa tekstiisi, älä anna sen hautautua arkistoihin. Jaa tekstiä sosiaalisessa mediassa ja laita se rohkeasti kaikille kiinnostuneille. Saamasi palaute voi olla seuraavan tekstisi aihe.

Tässä vaiheessa on tärkeää myös pitää mielessä tekstisi kohderyhmä ja miettiä, mitä kanavia käyttäen he saavat uutisensa ja tietonsa. Saavutettujen lukijoiden suhteen tärkeää ei välttämättä ole määrä vaan laatu.

Teksti: Helena Soinne, Susanne Suvanto ja Katri Sääksjärvi. Teksti perustuu Asiantuntijuus sosiaalisessa mediassa -kurssin ryhmätyöhön. Ryhmässä oli mukana myös Liisa Hämäläinen.