Bloggaajan huoneentaulu

Onnistuneen viestinnän jäljillä -blogin kirjoittajan Petro Poutasen vinkkejä tiede- ja asiantuntijabloggaamiseen

Olen pitänyt Onnistuneen viestinnän jäljilläblogia vuodesta 2011, ja se on kerännyt kiitettävän määrän lukijoita. Kävijävirta ei kuitenkaan ole minulle kovin tärkeää, sillä pidän blogia ensisijaisesti itseäni varten. Blogi on minulle oppimisen kanava, jossa perehdyn kiinnostaviin asioihin ja kirjoitan niistä juttuja. Samalla blogi on tietysti ikkuna ajatuksiini ja eräänlainen käyntikortti. Olen koonnut tähän joitain tärkeimpiä oppimiani kokemuksia blogin pitämisestä.

Kirjoittaminen. Olen sortunut usein kirjoittamaan eräänlainen ”asiantuntijaviitta” harteillani. Roolimallit eivät kuitenkaan ole hyviä kirjoittaessa. Olen huomannut, että kaikkein suosituimmat kirjoitukseni ovat sellaisia, joissa olen ollut rohkeasti ja rehellisesti oma itseni, laittanut niin sanotusti itseni likoon. Tällöin kirjoittajan oma ääni pääsee paremmin esille. Tästä esimerkkinä postaus, jonka kirjoitin vetämäni metodikurssin alhaisen osallistujamäärän innoittamana.

Tarkoitus. Jos blogin tarkoituksena ei ole kävijävirran kasvattaminen, niin kannattaa käyttää tilaisuus hyväksi ja kirjoittaa juuri niistä aiheista, jotka itseä kiinnostavat. Blogeissa on lupa keskustella ja käsitellä myös arkoja ja valtavirran ulkopuolella olevia aiheita. Esimerkiksi kirjoittaessani yliopisto-opettajan ammatti-identiteetistä en odottanut suurta kiinnostusta, mutta kävin läpi tärkeää henkilökohtaista reflektiota. Kirjoittaessani puolestaan eräästä viestinnän opiskelijoille suunnatusta kyselystä esitin tarkoituksellisen kärkevän mielipiteen kirjoituksessani.

Yleisö. Oman blogini kanssa pohdin pitkään kysymystä siitä, kenelle oikeastaan kirjoitan. Kuka on kiinnostunut viestinnän ilmiöstä ja erityisesti organisaatioviestinnästä? Harvaa kiinnostanee blogi, joka keskittyy kirjoittajan laajan yleissivistyksen tai asiantuntemuksen esittelyyn, vaan tekstien aiheilla pitäisi olla kosketuspintaa paitsi kirjoittajan itsensä myös lukijoiden elämään. Lopulta päädyin siihen, että kohderyhmäni ovat opiskelijat, työelämässä olevat viestinnän ammattilaiset sekä mahdollisesti muut tutkijat alasta riippumatta. Tältä pohjalta loin blogilleni kolme teema-aluetta: ”media & yhteiskunta”, ”organisaatioviestintä & PR” sekä ”tiede, tutkimus & opiskelu”, joiden alle luokittelen kirjoitukseni. Nämä teemat ovat myös blogini sivuja.

Aiheet. Aiheet löydän yleensä seuratessani sosiaalista mediaa ja uutisia. Uutisiin ja somessa kiertäviin juttuihin kannattaa tarttua, mutta myös omia pohdintoja ja mietintöjä kannattaa kirjoittaa auki. Kun keskustelu erästä kirjaa koskevasta kopiointiepäilystä kävi kuumana mediassa ja somessa, päätin kirjoittaa aiheesta pienen blogipostauksen eräänlaisen ”kuinka viitata oikein” –ohjeen muodossa. Kirjoitus keräsi mukavasti lukijoita. Toisaalta tykkään kirjoittaa aiheista, jotka eivät ole ihan niin päivän päälle, kuten esimerkiksi juttu viestinnäntutkimuksen sisäisestä suunnanhausta. Tekstiaihioita kannattaa myös pyöritellä ihan rauhassa ennen julkaisua, kaikki kirjotukseni eivät koskaan päädy bittiavaruuteen.

Brändi. Lopuksi kannattaa pohtia oman blogin ”brändiä”, eli sitä millaisia mielikuvia blogiin voisi liittyä. Kannattaa yrittää olla hieman luova blogin aiheen kanssa. Voi vaikka yhdistää pari aihealuetta tyyliin “Neurotieteilijän synninpäästö: eettinen näkökulma aivotutkimukseen”. Tai ottaa jokin erityinen näkökulma: “Hyvinvointiyhteiskunnan reunalla: sosiaalityön opiskelijan näkemyksiä Suomen perheiden nykytilasta”. Blogi on hyvä paikka käsitellä myös sellaisia aiheita, jotka kiinnostavat mutta eivät ole omaa ”tutkimusleipätyötä”: ”ATK – Antti Tahtoo Koneen: tarinoita tietokoneiden historiasta (ja tietojenkäsittelytieteilijän ankeasta lapsuudesta)”.

 Tiivistettynä siis vielä bloggarin ”huoneentauluksi”:

  • Kirjoita rohkeasti omalla äänellä – vain se kiinnostaa.
  • Älä karta tabuja, vaikeita aiheita tai kärkeviä mielipiteitä.
  • Ole huolellinen ja tarkka faktojen, viittaamisen (linkitys) ja argumentoinnin kanssa.
  • Pyri julkaisemaan 2-4 tekstiä / kk.
  • Jaa uusi postauksesi aina sosiaalisessa mediassa ja kommentoi muita blogeja – myös vanhoja tekstejä kannattaa jakaa, jos niiden aiheet nousevat ajankohtaisiksi.
  • Pohdi kohderyhmää. Kirjoita itselle tärkeistä asioista, mutta älä kirjoita ”esittäen” kuinka paljon tiedät tai kuinka asiantunteva olet.
  • Seuraa sosiaalista mediaa ja uutisia. Poimi aiheita ja pidä päiväkirjaa hyvistä juttuideoista.
  • Nuku yön yli ennen julkaisua tai pidä ainakin pieni tauko, jonka jälkeen oikoluet tekstisi. Jälki on parempaa ja vastaa paremmin sitä, mitä haluat sanoa.
  • Mieti blogisi teemaa ja ”kärkeä”, älä häpeä brändätä ja olla luova.