Helsingin yliopisto
Koptin kieli on egyptin kielen viimeinen kehitysvaihe. Kielen opiskelun tekee kiinnostavaksi erityisesti Nag Hammadin kirjasto, jonka kirjoitukset antavat uutta lähdemateriaalia varhaisen kristinuskon tutkimukseen. Esimerkiksi Tuomaan evankeliumi on säilynyt kokonaisuudessaan ainoastaan koptinkielisenä käännöksenä.
Koptiksi on säilynyt myös varhaisen kirkkohistorian ja dogmihistorian kannalta tärkeitä lähteitä. Näitä ovat mm. kertomukset autiomaassa eläneistä askeeteista sekä luostarilaitoksen varhaisvaiheissa syntyneet tekstit. Vanhan testamentin tutkimuksessa koptin kielestä on hyötyä erityisesti Septuagintan eli Vanhan testamentin kreikankielisen käännöksen tutkimuksesta kiinnostuneille.
Egyptin kieltä kirjoitettiin hieroglyfeillä ja niiden kursiivijohdannaisilla (ns. hieraattinen ja demoottinen kirjoitus) aina 100 -luvun jKr. loppupuolelle asti. Tuolloin Raamatun kirjoja ryhdyttiin kääntämään egyptiksi, jotta voitiin tehostaa lähetystyötä niiden egyptiläisten keskuudessa, jotka eivät osanneet kreikkaa riittävän hyvin. Hieroglyfit hylättiin ja käyttöön otettiin helpommat kreikkalaiset aakkoset, joita täydennettiin murteesta riippuen kuudella tai seitsemällä demoottisista kirjoitusmerkeistä lainatulla kirjaimella.
Syntynyttä egyptin kielen uutta kehitysvaihetta kutsutaan koptiksi. Termi on lainattu arabian kielestä, jonka sana ”qubt” on typistetty versio kreikan sanasta ”aigyptios”, egyptiläinen.