Helsingin yliopisto
Nykyaikaisessa gnostilaisuuden tutkimuksessa avainasemassa on vuonna 1945 löydetty koptinkielinen Nag Hammadin kirjasto. Suuri osa kirjaston teksteistä on gnostilaisia kirjoituksia, joten niiden perusteella voidaan selvittää aiempaa luotettavammin, mitä gnostilaiset itse ajattelivat.
Nag Hammadin kirjaston gnostilaisista teksteistä suuri osa edustaa setiläistä gnostilaisuutta. Itse asiassa käsitys tämän suuntauksen keskeisestä asemasta gnostilaisuuden historiassa sekä sen keskeisistä käsityksistä on syntynyt Nag Hammadin tekstien tutkimuksen tuloksena. Toinen merkittävä ryhmä Nag Hammadin kirjastossa ovat valentinolaiset kirjoitukset. Kirjasto siis osaltaan vahvistaa valentinolaisen kristillisyyden olleen yksi tärkeimmistä kristillisen gnostilaisuuden muodoista toisella ja kolmannella vuosisadalla jKr.
Ennen kirjaston löytymistä tietomme gnostilaisuudesta olivat lähinnä varhaisten kirkkoisien välittämien tietojen sekä muutaman alkuperäisdokumentin varassa. Gnostilaisuutta kuvanneet kirkkoisät esittävät ensi sijassa yhteenvetoja gnostilaisista oppijärjestelmistä. Heidän kirjoituksissaan on säilynyt myös joitain suoria lainauksia gnostilaisten opettajien kirjoituksista.
Kirkkoisien gnostilaisuutta käsittelevien kirjoitusten tavoitteena on gnostilaisuuden torjuminen kristillisenä harhaoppina. Tästä syystä nämä kuvaukset gnostilaisuudesta ovat usein vihamielisiä ja tarkoitushakuisia. Ne eivät kuitenkaan ole täysin menettäneet merkitystään Nag Hammadin kirjaston löytymisen jälkeenkään. Nag Hammadista löydetyt tekstit ovat osoittaneet kirkkoisien käyttäneen ainakin paikoitellen alkuperäisiä lähteitä gnostilaisia vastaan kirjoittaessaan.